Katri Helenan tulkitseman Himlen i min famn tai Taivas sylissäni -kappaleen sanoituksen pitäisi löytyä ainakin Joulun laulut -nuottijulkaisusta (F-Kustannus, 2006).
Laulu on Carola Häggkvistin säveltämä. Suomenkielisistä sanoista vastaa Maija Kalaoja.
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=taivas+syliss%c3%a4ni&I…
Laulu löytyy Katri Helenan Hiljaisuudessa-joululaululevyltä, jota on pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Äänitteen ja nuottikirjan saatavuuden voit tarkistaa Helmet-aineistotietokannasta:
http://www.helmet.fi/
Kaari Utrio on paitsi historiallisten romaanien kirjoittaja, myös tietokirjailija. Kummaltakohan suunnalta mahdat asiaa lähestyä?
Tietokirjailijana hän on käsitellyt erityisesti naisen sekä lapsen ja perheen historiaa, esim. Eevan tyttäret (1984), Kalevan tyttäret : Suomen naisen tarina (1986),Familia: eurooppalaisen perheen historia 1-6 (1995-1997) tai Bella donna: kaunis nainen kautta aikojen (2001).
Utriosta kerrotaan mm. kirjoissa Kotimaisia naistenviihteen taitajia (1999), Tarkka: Suomalaisia nykykirjailijoita (2000), Sain roolin johon en mahdu (1989). Näissä mainitaan esim. teokset Pirita, Karjalan tytär ja Aatelisneito, porvaristyttö sekä Sunneva -kirjat alkutuotannosta. Uuden vaiheen tuotannossa aloitti Isabella, myös Vendela ja...
Matti Jurvan säveltämän ja Tatu Pekkarisen sanoittaman laulun "Väliaikainen" nuotit ja sanat löytyvät useasta nuottikokoelmasta, mm. Suuri toivelaulukirja 1 ja Uusi kultainen laulukirja.
Näsi-nimistä ehdottomasti vanhin on Näsijärvi, joka esiintyy kartassa ensimmäisen kerran jo 1600-luvun puolivälin paikkeilla (Näsi Jerfvi Lacus). Nimen etymologia on tuntematon. Alkuosa Näsi on yhdistetty toisaalta kasvinnimeen näsiä, toisaalta ruotsin kannasta merkitsevään sanaan "näs". Näsiä-teoriaa tosin horjuttaa hieman se, että näsiä-sanan ensimmäiset kirjalliset esiintymät ovat vasta 1700-luvun jälkimmäiseltä puoliskolta.
Useimmat muut Näsi-nimet ovat paljon myöhempää perua. Näsilinnan rakennuttaneen Peter von Nottbeckin palatsilleen antama nimi oli Milavida, ja sen valmistumisen aikoihin 1900-luvun alussa Näsi(n)kallio tunnettiin vielä Mustanlahdenkalliona (tai Mustanlahden kallioina). Näsilinna-nimi tuli käyttöön, kun rakennus...
Suuri musiikkitietosanakirja, osa 2 (vuodelta 1990) sanoo mm., että "Espanjan perinnemusiikki on vahvaa, rikasta ja monikasvoista, sillä Espanjan kulttuurin lähteet ovat moninaiset ja maan eri alueet eroavat selvästi toisistaan." "Laululla on keskeinen asema Espanjan musiikissa" (s. 133). Tämän tai jonkin muun musiikkitietosanakirjan avulla voit saada yleiskatsauksen espanjalaisesta musiikista. Useita artikkeleita espanjalaisesta musiikista löytyy myös mm. Wikipediasta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Espanjan_musiikki
Michelangelo Buonarroti oli renessanssiajan taidemaalari, kuvanveistäjä ja runoilija. Hänestä on tehty useita elämäkertoja. Uusin suomeksi käännetty on ilmestynyt tänä vuonna: Grömling, Alexandra: Michelangelo Buonarroti : elämä ja tuotanto. Suomeksi on ilmestynyt myös: Michelangelo - kuvanveistäjä, maalari, runoilija, 1980; Vasari, Giorgio: Taiteilijaelämäkertoja Giottosta Michelangeloon, 1994. Joensuun kaupunginkirjastossa on näiden lisäksi elämäkertoja englanniksi, niiden tekijöinä John Furse, Ludwig Goldscheider, Nicholas Wadley. Hänen kuvanveistotaiteestaan löytyy kirjaston kokoelmista kaksi englanninkielistä kirjaa, joiden tekijät ovat Nathanael Harris ja Alessandro Parronchi. Kokoelma hänen runojaan on käännetty suomeksi,...
Toista osaa kysellään myös trilogian ensimmäisen osan kustantaneen Nemon Facebook-sivulla. Kustantaja on vastannut kesäkuussa, että "Toivottavasti Liekkiin saadaan jatkoa myös suomeksi. Tällä hetkellä käännöstä harkitaan". Eli vielä ei tiedetä.
http://www.nemokustannus.fi/fi/nemo-kustannus-yhteystiedot.html
Kauppalehden verkkosivustolla on pörssiyhtiöiden kohdalla myös kurssihistoria näyttöruudun oikeassa laidassa. Nokia Oyj:n sivu: http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/porssikurssit/osake/?klid=1050
Tuon mukaan kaikkien aikojen ylin noteeraus oli 65 euroa 20.06.2000. Kaikkien aikojen alinta ei historiataulukossa ole.
Internetistä Ilkka Remeksestä löytyy tietoa mm. kirjailijan kotisivuilta. Elämästään hän kertoo erityisesti kotisivujen osiossa nimeltä Työhuone, joka on osoitteessa http://www.ilkkaremes.com/tyohuone/biografia.html
Ilkka Remeksestä kerrotaan myös suomalaisia kirjailijoita esittelevillä Sanojen aika -sivustolla osoitteessa
http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/kirjailija.aspx?PersonId=42&PageC…
Myös Wikipediasta löytyy tietoa Remeksestä osoitteesta
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilkka_Remes
Seuraavissa kirjoissa on esittelyt Remeksestä ja erityisesti hänen tuotannostaan:
Haasio, Ari: Kotimaisia dekkarikirjailijoita, 2001.
Kotimaisia tieteis- ja fantasiakirjailijoita, 2006.
Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita. 6. uud. laitos,...
Kirjassa Vuoleminen : puukko työkaluna / Köhn, Öystein kerrotaan yhdellä sivulla muutamassa kappaleessa jousipyssyn vuolemisesta. Jousen pitää olla vähintään metrin pituinen joustavasta, mutta jäykästä puusta kuten katajasta vuoltu. Sisäsivua vuollaan siten, että kaaren leikkauksesta tulee puolikuun muotoinen. Jousen päihin tehdään urat jännettä varten.
"Isien kirja - maailman parhaalle isälle" sisältää ohjeet jousipyssyn rakentamiseen. http://www.booknet.fi/tiedot.aspx?Tieto=1131457
Aleksi artikkeliviitetietokannan mukaan Tee itse lehdessä, numerossa 2004: 15, (sivut 48-53) on artikkeli "Tee itse pitkäjousi - jousipyssyn rakennusohjeet"
Lehti löytyy vielä monesta kirjastosta. Lehden tilaamista kaukopalveluna voi kysyä omasta...
Laulun sanat ja nuotit löytyvät julkaisusta Sillanpää, Seppo: Seppo Sillanpään lastenlaulut (Espoo : Olarin Musiikki, 1994). Laulu löytyy myös Sillanpään cd-levyltä "Siljakudaa" (Lahti : Akusti-tuotanto, 1992). Katso linkki http://koti.mbnet.fi/bando/i_alasivut/levysivut/Siljakudaafi.html
Nuortenkirjailija Helena Meripaasi on esitelty teoksessa Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 4 / toim. Ismo Loivamaa - Helsinki : BTJ, 2004. Myös hänen kustantajansa Otavan sivuilla on lyhyt kirjailijaesittely ja teosluettelo osoitteessa: http://otava.fi/kirjailijat/kotimaiset/m-r/meripaasi_helena
Lisäksi löytyy muutamia kirja-arvosteluja esim. HS.fi-sivuilta ( http://www.hs.fi/haku/?haku=Helena+Meripaasi )ja Onnimanni-lehdestä, jossa Koirahullun päiväkirja- sarjan osia on arvostelu numerossa 1/2006, s. 49-50.
Mustekynän - tai kuivamustekynän eli kuulakärkikynän - muste voi itse asiassa olla muunkin väristä kuin sinistä, esimerkiksi mustaa, punaista tai vihreää. Todennäköinen syy sinisen musteen käyttämiselle on se, että ennen värikopioiden aikakautta sinisellä musteella tehty allekirjoitus osoitti allekirjoitetun dokumentin alkuperäisyyden. Mustavalkoisessa valokopiossa allekirjoitus näyttää mustalta, joten mustalla kynällä allekirjoitettua alkuperäistä dokumenttia on vaikeampi erottaa valokopiosta.
Sinisen musteen käyttäminen yleisesti on todennäköisesti historiallisesti melko uusi ilmiö, sillä arkistoissa olevissa todella vanhoissa dokumenteissa on yleensä käytetty mustaa mustetta (ja mahdollisesti punaista kohdissa,...
Maistraatti käsittelee sukunimen muuttamista koskevat asiat http://www.maistraatti.fi. Sivuilta löytyy tietoa nimenmuutoksen tekemisestä ja sähköiset lomakkeet. Ilmoitus on mahdollista hyväksyä vasta kun avioeropäätös on lainvoimainen.
Nimilain luvussa 3 ja pykälässä 9 käsitellään puolison sukunimen muuttamista avioliiton purkautumisen jälkeen. Lakitekstissä kirjoitetaan “ Puoliso voi avioliiton purkautumisen jälkeen muuttaa sukunimensä, jonka hän on saanut toiselta puolisolta avioliittonsa perusteella”. Nimilaki löytyy osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1985/19850694
Urpo Kankaan nimilakia kommentoivassa teoksessa Suomen nimioikeus (Kauppakaari 1998) käsitellään tarkemmin sukunimen muuttamista avioliiton purkauduttua....
Japanin kielen kirjaimista ja kirjoittamisesta löytyy suomenkielellä esimerkiksi seuraava sivusto:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Japanin_kirjoitusj%C3%A4rjestelm%C3%A4
Kannattaa asentaa japanilainen kirjaimisto että näkee merkit oikein.
Vastaavaa suomenkielistä sivustoa en löytänyt
Tässä vielä muutama linkki kiinan kielestä kertoville englanninkielisille sivuille:
http://acc6.its.brooklyn.cuny.edu/~phalsall/texts/chinlng2.html
http://www.chinalanguage.com/
http://www.mandarintools.com/
Kysy kirjastohoitajalta -palstalla on aikaisemminkin vastattu kysymykseen kiinalaisista kirjaimista (aakkosista). Arkistosta voi etsiä valmista vastausta erilaisiin kysymyksiin asiasanan, hakusanojen tai fraasien avulla. Arkiston osoite on: http://www....
Annika Thorin kirjoittamat kirjat:
- Eldfågeln
- En ö i havet
- Havets djup
- Nu, imorgon!
- Näckrosdammen
- Pirr i magen klump i halsen
- Rött hjärta blå fjäril
- Sanning eller konsekvens
- Öppet hav
Suomennettu ei ole kuin neljä jo löytämääsi teosta.
Annika Thorista on kysytty usein tässä palvelussa. Löydät vastaukset osoitteesta
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Internetistä löytyi häihin sopivia lyhyitä värssyjä / mietelmiä esimerkiksi Naimisiin.infon kautta:
http://www.naimisiin.info/haaopas/haakarkit.html
Varsinaisia pitempiä runoja ei netistä löytynyt, mutta tässä vinkiksi muutama runokirja:
Häävene vesiä käypi : runoja ja riimejä hääparille, Karisto, 1999.
Onnea ja iloa hääparille, Kolibri, 1997
Rakkauden ylistys : suomalaisia rakkausrunoja, Kolibri, 1998.
Britit itse viettävät itsenäisyyspäivän tapaisia juhlia kuningattaren (tai kuninkaan) syntymäpäivänä 8.6. https://en.wikipedia.org/wiki/Queen%27s_Official_Birthday
Ison Britanian synty onkin melkoisen mutkallinen:
Nykyinen Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta syntyi vuonna 1922.
Sitä ennen se oli Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta 1.1.1801-1922. https://fi.wikipedia.org/wiki/Ison-Britannian_ja_Irlannin_yhdistynyt_kuningaskunta
Ison-Britannian kuningaskunta oli voimassa vuosina 1707-1800 https://fi.wikipedia.org/wiki/Ison-Britannian_kuningaskunta
Englanti ja Skotlanti olivat saman hallitsijan hallitsemia vuodesta 1603, ja ne liittyivät pysyvästi Ison-...
Thomas Brezinan saksankieliset kotisivut löytyvät osoitteesta http://www.thomasbrezina.com josta löytyy tietoa kirjailijasta itsestään ja hänen kirjoistaan. Valitettavasti hänestä ei löydy suomenkielistä sivustoa.
Kajaanin kaupunginkirjastosta löytyy Seitsemän tassua ja Penny -sarjan lisäksi suomennetut sarjat Neljän keikka ja Tiger Team.
Löysin vain yhden elokuvan Swedish Film Databasen (http://www.sfi.se/en-GB/Swedish-film-database/) kautta, jossa idea on Harry Kullmanin. Elokuvan nimi on Harry, Rosan och sladden ja se on tehty vuonna 1971.
Vanhemmista kustantamojen nuortenkirjasarjoista ei ole olemassa kattavaa listausta. Usein kirjasarjassa ilmestyneet kirjat on listattu kirjan takalehdillä, joten voit itsekin etsiä niitä kirjastosta.
Gummeruksen nuortenkirjaston kirjoista löytyy lista internetistä osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Gummeruksen_nuorten_kirjasto
Nuorten toivekirjastosta on olemassa Tornion kirjaston laatima listaus:
WSOY:n Nuorten toivekirjasto (NTK) kirjaluettelo
Luettelon laatinut: Heikki Kaikkonen
Kirjailija Kirjan nimi Nro
Amundsen...
