Etsitty kuvakirja on nimeltään yksinkertaisesti Tytti. Tämä Rauha Kilven kirjoittama ja Jarl Berglundin kuvittama runomuotoinen kirja ilmestyi Kirja-Könnin Satuikkuna-sarjassa vuonna 1948.
Laulu on nimeltään "Ruti-ruti-rumpsis-pum" ja sen esittää muumimusiikistaankin tunnettu Benny Törnroos. Se on lastenlevyllä "Fixu vekotin", sekä ainakin lastenmusiikikokoelmalevyillä "Lastenlauluklassikot" ja "Tenavamusaa: Suomi huiput: 20 hittiä". Löytyy kyllä myös Youtubesta ja Spotifysta. Hauskoja kuunteluhetkiä!
Pentti Lempiäisen Nimipäivättömien nimipäiväkirjan (WSOY 1989) mukaan Adeliina viettää nimipäiväänsä 16. joulukuuta.
Alviina nimelle Lempiäinen ei anna kirjassaan nimipäivää, koska nimen juuret levittäytyvät monelle taholle.
Myöskään Vienomarille ei mainita nimipäivää.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (www.kotus.fi/index.phtml?s=452 .) antaa ohjeita nimipäivän viettämiseen silloin, kun nimi ei sisälly almanakan nimiluetteloon: nimipäivää voi viettää samalta kuullostavan nimen päivänä tai vaikkapa toisen nimen päivänä. Vienomaria voisikin onnitella esimerkiksi Vienon päivänä 15. kesäkuuta tai Marin päivänä 2. heinäkuuta.
Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta on suomennettu varsin paljon viime vuosina, joten suomenkielistä luettavaa löytyy runsaasti.
Adams, Fred: Elämää multiversumissa (Like, 2004)
Bryson, Bill: Lyhyt historia lähes kaikesta (WSOY 2005)
Ganten, Detlev: Luonto, tiede ja elämä : kaikki, mitä tulee tietää (Ajatus 2007)
Krauss, Lawrence M.: Atomi : matka maailmankaikkeuden alusta elämän syntyyn ja siitä edelleen (Terra cognita, 2002)
Ward, Peter D.: Tuntematon elämä : vieraan elämän synteesi ja Nasan tutkimukset maanulkoisesta elämästä (Ursa 2006)
Lehtiartikkeleita:
Palmgren, Gorm: Elämän aineksia avaruudesta (Tieteen kuvalehti 5/2007)
Palmgren, Gorm: Elämän resepti : kaikki ainekset tiedossa - tekotapa tuntematon (Tieteen kuvalehti 13/2005)...
Kyseessä on Marjatta Kurenniemen lastenruno, joka alkaa rivillä Tulevana vuonna tuohikuussa, on luettavissa ainakin teoksista Vilkku (tekijät Marjatta Kurenniemi, Kari Vaijärvi, Maria Kaura-aho, 1979, useita lisäpainoksia) sekä Kolme kissimissiä ja muita runoja, joka tosin julkaistiin vasta vuonna 1995.
Vilkku-teosta ei ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta Suomealaisen Kirjallisuuden Seuran kokoelmista se on lainattavissa.
https://finna.fi/Record/helka.9923697373506253?sid=3943104857
Ihmisen ja monien muiden lajien jälkeläisiä yhdistävät tietyt ulkonäköpiirteet. Tällaisia ovat pään suuri koko suhteessa muuhun ruumiseen, korkea otsa, pieni nenä ja suu sekä kasvojen ja kehon pyöreät muodot. Ihmisen silmissä tämä "vauvamaisuus" herättää helposti positiivisia tunteita ja tarpeen hoivaamiseen ja nämä piirteet tunnistetaan helposti lajirajojen yli.Eläinten kesyttämiseen ja jalostamiseen liittyy usein neoteniaksi kutsuttu piirre, jossa näitä infantiilejä piirteitä suositaan jalostusvalinnoissa ja aikuiset yksilöt säilyttävät pentumaisia piirteitä. Tällaisia ovat esimerkiksi monien koira- ja kissarotujen suuret silmät, lyhyt kuono ja pyöreys, mutta myös käytös- ja luonteenpiirteet. Aikuiset sudet eivät juurikaan hauku, mutta...
Laulun nimi on "Hei, hei, ystäväni". Se alkaa: "Maalivahti se on veskari". Laulun on säveltänyt Kyösti Salmijärvi ja sanoittanut Jukka Itkonen. Laulu sisältyy "Pikku Vipusen opettajan oppaaseen" (1. uud. painos; 297 sivua; Otava, 2008; ISBN 9789511231813). Kirjassa on laulun sanat, melodianuotinnos ja sointumerkit.
Voit tarkistaa kirjan saatavuuden Finna-hakupalvelusta:
https://finna.fi
Japanilaisen Sanrion luomista hahmoista on helmet-kirjastoissa saatavissa muutamia Hello Kitty -sarjakuvia ja kuvakirjoja.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Shello%20kitty__Ff%3Afacetm…
Hello Kitty -hahmo Kuromista ei ole erillisiä kirjoja helmet-kirjastojen kokoelmissa.
Wikipedian artikkeli "Kammion sairaala" antaa muutamia lähteitä, joihin kannattaa tutustua. Voisitte vielä kysyä Helsingin kaupunginmuseolta. Mahdollisesti siellä tiedettäsiin enemmän, yhteystiedot: http://www.helsinginkaupunginmuseo.fi/yhteystiedot/
Voisikohan kyse olla Susan Cooperin Pimeä nousee –sarjasta. Hevosenkengät esiintyvät sarjan toisessa osassa, nimeltään Pimeä nousee. Olkiukko on oikeastaan olkiakka ja se poltetaan kolmannessa osassa nimeltä Viheriä noita.
Susan Cooperin Pimeä nousee -sarjassa on kaikkiaan viisi osaa:
Yllä meren, alla kiven (WSOY, 1979)
Pimeä nousee (WSOY, 1979)
Viheriä noita (WSOY, 1980)
Kuningas Harmaa (WSOY, 1980)
Hopeapuu (WSOY, 1981)
Sarjan kirjoista on 2000-luvulla otettu uudet painokset.
Väestöliiton sivulla tuosta touhutipasta käytetään nimitystä esiliukaste:
”Esiliukaste tunnetaan monesti nimellä ”touhutipat”. Kyseessä on nestemäinen aine, jota tulee peniksestä kiihottuessa.
Kun penis jäykistyy, voi peniksen päästä tulla nopeastikin nestemäistä ainetta. Kyse ei ole spermasta eli siemennesteestä vaan esiliukasteesta, jota erittyy peniksen päästä ennen siemensyöksyä. Ajatellaan, että se on peräisin peniksen rauhasista, jotka sijaitsevat virtsaputkessa. Esiliukastetta erittyy vaihteleva määrä, mutta kovin paljon sitä ei tule.”
https://www.hyvakysymys.fi/artikkeli/mita-ovat-touhutipat-eli-esiliukas…
Helmet-kirjastoista maksutonta neuvontaa oikeudellisissa asioissa saa Töölön kirjaston lisäksi Itäkeskuksen ja Ison Omenan kirjastoissa, sekä Vantaan Myyrmäkitalossa. Päivystystä on myös joillakin muilla paikkakunnilla eri puolella Suomea. Paikat ja ajat löytyvät Asianajajaliiton sivuilta:
https://asianajajaliitto.fi/tapahtumakalenteri/asianajajapaivystys/
.
Lähettämissänne kuvissa näyttäisi olevan signeeraus P. Kuivasto. Kyseessä on tyylinkin perusteella Pentti Kuivasto, jonka töistä löytyy netistä joitakin myynti-ilmoituksia. Itse taiteilijasta ei kuitenkaan löydy tarkempaa tietoa.
Nykysuomen sanakirja (Porvoo 1989) määrittelee kysymyksen näin:
s. 1. (toiselle osoitettu) lausuma, johon annettavan vastauksen perusteella toivotaan saatavan tietää jk asia; muodoltaan tällaista vastaava lausuma
2. eräissä sanonnoissa us. adv:n tapaan: vrt. kyse, puhe - 'on kysymys jstk' on puhe, kyse
3. asia, jota käsitellään, pohditaan, koetetaan ratkaista, josta voidaan olla eri mieltä; tällaisen pohdinnan kohde; asia, ongelma, probleemi
Suomalaisten kielten keskuksen sanakirjan mukaan remmi tarkoittaa paitsi hihnaa myös joukkoa, sakkia tai jengiä. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/remmi?searchMode=all
Tikkaremmi on siis tikkaa pelaava sakki.
Lenita ja lauluyhtye Tytöt: Lenita Airisto, Cristina Walli, Sirpa Styrman, Marketta Korhonen, Sirkka-Liisa Heino ja Marjatta Svennevig. (Lähde:https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/09/04/laulavia-mannekiineja-ja-ihoa-hivelevaa-mokkanahkaa )Kirjassa Airisto, Lenita: Elämäni ja isänmaani (2017) sivulla127 kerrotaan lauluyhtye Tyttöjen kokoonpanoksi Lenita Airisto, Cristina Walli, Sirpa Rydman, Marketta Kivikoski, Sirkka-Liisa Heino ja Marjatta Svennevig.Kasvoja ja nimiä emme pysty yhdistämään.
Suomen sotavuosien yhteenlaskettu aika riippuu useasta seikasta. Mistä lähtien Suomen katsotaan valtiona olleen olemassa? Lasketaanko mukaan kaikki Suomen maaperällä käydyt sodat vai vain sellaiset, joissa Suomi ja/tai suomalaiset on aktiivisesti mukana? Ketkä lasketaan suomalaisiksi? Lasketaanko mukaan sodat, jotka ovat tapahtuneet muualla kuin Suomessa, mutta joissa on ollut mukana suomalaisia taistelijoita? Wikipedia-artikkeli Luettelo Suomen historian sodista tarjoaa melko kattavan katsauksen Suomen alueella, Suomessa ja Suomesta käydyistä sodista aina 300-luvulta alkaen. Mukana on myös lukuisia sotia, joissa on ollut mukana suomalaisia, vaikka sota ei olisi ollut maantieteellisesti Suomessa. Itsenäisen suomen...
Illikainen on pohjois- ja peräpohjalainen sukunimi. Nimen uskotaan juontavan juurensa heprean Eliaksesta, joka on saanut venäjässä asun Ilja. Ilja on myös ortodoksinen pyhimys. Karjalaisilla on nimestä ollut muodot mm. Ilja, Iljo, Illi, Illo, Illukka, Illu.
Illi-sukuiset nimet saattavat olla alkujaan myös skandinaavisen henkilönimen Ille - muunnoksia.
Lähteet:
Mikkonen, Pirjo, Sukunimet (2000)
Uusi suomalainen nimikirja (1988)
Yritin tutkia tätä asiaa, mutta varsinaista yhtä luotettavaa tietolähdettä en löytänyt.
Lähimmäs osui Worldatlas, jossa oli listattuna 30 maata ja niiden poliisien lukumäärä (2017), https://www.worldatlas.com/articles/list-of-countries-by-number-of-poli…
Eurostatista löytyi tilasto Euroopan unionista, Euroopan unionissa 1,6 poliiisia (2016), https://ec.europa.eu/eurostat/en/web/products-eurostat-news/-/DDN-20190…
European Institute for Crime Prevention and Control (HEUNI) -instituutin julkaisussa on kootusti kyseisiä lukuja eri maista (Police staff: Number of police officers per 100 000 population). Vuonna 2014 julkaistu 5. painos vaikuttaa olevan tuorein: https://wp.unil.ch/europeansourcebook/printed-editions-2/5th-...
Vastaus löytyy Sakari Katajamäen toimittamasta kirjasta Seitsemän veljestä ja opas sen lukemiseen (SKS, 2020). Kirjassa on sanasto, josta selviää, että tonttusilla olo tarkoittaa samaa kuin hippasilla olo, "leikkiä niin, että yksi, tonttu, ottaa kiinni muita".
