Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että osa sukunimi ”Viemerö” on peräisin Etelä-Pohjanmaalta. Se saattaa olla peräisin paikannimestä, johon sisältyy sana ”viemerö” (’rinne, ahde, viettävä maa, vieru’). Ensimmäinen kirjallinen maininta on Johan Viemerö vuodelta 1855 Nurmosta. Sukunimi on ollut käytössä ainakin Lapualla, jossa on samanniminen kyläkin.
Mihinkään laajempaan sukututkimukseen ei tämän vastauksen puitteissa ole mahdollista ryhtyä.
Vieras kieli on tullut kansakoulun opetussuunnitelmaan uutena oppiaineena vuonna 1964, jolloin opetussuunnitelmakomitean ehdotuksen mukaisesti opetussuunnitelmaan on lisätty oppilaalle vieraan kielen opetus eli toisen kotimaisen tai englannin kielen opetus. Kansanopetuksen ja kansankoululaitoksen kehityksestä voi lukea Urho Somerkiven artikkelista Kansanopetuksen opetussuunnitelmat kulttuurin siirron kuvastajina. HS:n artikkelissa kesäkuussa 1964 uutisoidaan asiasta, mutta artikkeli on maksumuurin takana (käytettävissä useimmilla kirjaston asiakaskoneilla).
Kansakoululaissa vuodelta 1957 määritetään opetettaviksi oppiaineiksi uskonto, ympäristöoppi, äidinkieli, kirjoitus, laskento- ja mittausoppi, historia, luonnontieto, terveys...
Pauliina on latinan Paulinus-nimen sisarnimi. Pauliinan nimipäivä on 22.6. Pauliinasta on lyhennetty nimet Liina ja Paula. Lisätietoja etunimistä löytyy kirjastosta, mm. Kustaa Vilkunan kirjasta Etunimet sekä Pentti Lempiäisen Suuresta etunimikirjasta.
Ainakin Kyllikki Sutinen on kääntänyt laulun nuottikokoelmaan Tuuti lasta [Nuottijulkaisu] : 35 kauneinta kehtolaulua / toim. Kyllikki Sutinen ; kuvittanut Maija Karma. - Helsinki : Fazer, 1953. Laulu on siinä sivulla 38 nimellä Pikku Nukkumatti. ja sanat ovat sekä suomeksi että englanniksi. Teos on lainattavissa mm. Metson lasten ja nuorten sekä musiikkiosastolta ja Pirkkalassa Nuolialan kirjastossa.
Sukunimi on samaa perua kuin Jouhki. Kirjassa Sukunimet (Pirjo Mikkonen ja Sinikka Kauppala, Otava 2000) kerrotaan, että ortodoksiset karjalaiset ovat käyttäneet muotoja Jouhki, Jouhko, Jouhkima ja Jouko venäläisestä nimestä Jefim, Jevko (kr. nimestä Euthymios). Sukunimeksi vakiintunut mm. Harlussa, Salmissa ja Suistamolla, nykysin mm. Imatralla.
Jouhkimoweja on ollut vain muutama kymmenen. Sukunimeä sivutaan lyhyesti Jouhkin yhteydessä myös Outi Patrosen väitöskirjassa
Patronen, Outi. Rajakarjalaisen sukunimistön kehittyminen osana Suomen karjalankielisen ortodoksivähemmistön suomalaistumista 1818-1925. Helsingin yliopisto, 2017. Alla linkki väitöskirjaan:
https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/f15ff162-9baf-4a82…...
”Uusi suomalainen nimikirja” (Otava, 1988) kertoo, että nimi ”Eemeli” on puhekielinen muoto nimestä ”Eemil”, joka taas lienee pohjimmiltaan muinaisroomalaisesta patriisisuvun nimestä ”Aemilius”. Behind the Name -sivusto osoitteessa http://www.behindthename.com/name/emil kertoo sen puolestaan juontuvan latinan sanasta ”aemulus”, jonka merkitys on ’kilpaileva, kateellinen’.
Suomen rahoista ja niiden hinnoista on kirjoitettu paljonkin kirjoja. Uusimpia on Tuukka Talvion Suomen rahat (3.laajennettu painos 2003). Internetistäkin hintoja voi katsella. Hakukone Google antaa asiasanalla juhlarahat monta linkkisivua.
Ammattikorkeakoulujen kirjastonhoitajat kuuluvat pääasiassa kahteen eri liittoon, jotka molemmat ovat Akavan jäsenjärjestöjä. Ne ovat KUMULA ja Informaatioalan akateemiset.
Herhiläiset ovat ampiaisten suvun kookkain laji, joten se mikä pätee ampiaisiin pätee pääsääntöisesti myös herhiläisiin. Ampiaisilla on sileä myrkkypistin, jota voi käyttää toistuvasti; ne eivät kuole pistettyään. Puolustautumisen lisäksi ampiaiset osittaisina lihansyöjinä käyttävätkin piikkiään myös saalistukseen. Myös kimalaisten myrkkypistin on sileä ja halutessaan ne voisivat käyttää sitä useita kertoja, mutta turvautuvat siihen kuitenkin ani harvoin. Mehiläisillä sitä vastoin on kertakäyttöinen pistin, jonka voimakkaat väkäset tarttuvat niin lujasti pistettävään kohteeseen, että koko pistin myrkkyrauhasineen repeää irti mehiläisen vetäessä sitä ulos ja yksilö itse menehtyy pian pistämisen jälkeen.
Lähteet ja kirjallisuutta...
Pelin suunnittelija laatii ensin suunnitelman minkä muotoisia ja kokoisia paloista tulee. Näiden suunnitelmien pohjalta on tehty metallinen muotti, jolla palapelejä pysytytään tekemään painamalla muotti pahvin läpi. Tästä prosessista löytyy Youtube-video:
https://www.youtube.com/watch?v=o-m9LVE4W2g
Nykyään voidaan hyödyntää myös laserleikkureita. Tästä ja myös perinteisestä muottitekniikasta löytyy videoita täältä:
https://www.mentalfloss.com/article/502944/watch-how-jigsaw-puzzles-are…
Sekatyylistä eli kertaustyylistä kerrotaan esim. kirjoissa Hansen, Henny Harald: Muotipuku kautta aikojen, Kuitunen, Arja-Liisa: Länsimaisen muodin historia, Lappalainen, Mare: Vaatteet ennen ja nyt ja Nunn, Joan: Fashion in Costume 1200-2000 (paikalla olevia kirjoja) Internetistä löytyy myös tietoa varsinkin englanniksi, jos haet Googlesta esim. fashion 1870-1890 tai later victorian 1870-1890.
Eeva Riihonen kirjoittaa teoksessaan Mikä lapselle nimeksi?, että Elma voi olla muunnelma monestakin eri nimestä, esim. nimestä Ihanelma tai Thelma.
Pentti Lempiäinen on puolestaan sitä mieltä (Suuri etunimikirja), että nimi lienee ulkomaalaisperäinen, sillä se tavataan useissa kielissä lyhentymänä nimiyhdisteistä, joiden alkuosana on Elsa, Else tai Elisabet ja jälkiosana esim. Maria. Saksassa, Italiassa ja Amerikassa Elman kantanimiksi on mainittu myös Vilhelmina ja siitä muodostunut Guglielma. (Riihosen mukaan Vilhelmiina on Vilhelmille kuuluva, mahtava suojelija).
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivuilla osoitteessa http://www.kotus.fi/?s=2377 on tieto, että kumpaakin sanaa voi käyttää asukkaan nimityksenä tai kansalaisuutena.
Ensimmäisenä tuli mieleen, että nuo suomujen välistä putoilevat litteät, mustat tai tummanruskeat ja 5 millin kokoiset ovat kävyn sisällä kypsyneitä siemeniä. Näinhän käy myös luonnossa, kun käpy kuivuu ja suomut aukeavat päästäen siemenet lentämään pois. Kuusen siemenet muistuttavat omasta mielestäni myös aika paljon mm. luteita, joten niistä saattaa helposti syntyä hyönteisen mielikuva.
Mutta jos nämä suomujen välistä putoilleet eliöt olivat liikkumiskykyisiä myös ilman tuulen apua, valinnanvaraa on valitettavasti aika paljon. Wikipedian artikkelin http://fi.wikipedia.org/wiki/Mets%C3%A4kuusi mukaan käpykoisa ja käpykärpänen syövät kuusen siemeniä ja muita mahdollisia tuhohyönteisiä artikkeli luettelee useita kymmeniä.
Jos haluaa...
Tietoa ankoista löytyy mm. kirjasta Veden aateliset - kesyjen vesilintujemme hoito-opas. Kirjan ovat kirjoittaneet Miriam Soledad Ramirez ja Kaarina Valonaalto, kustantajana Art House, 1996.
Gummeruksen Kodin uusi eläinkirja (1990), osa Lemmikki- ja kotieläimet sisältää myös luvun Ankat ja hanhet (s. 84-87).
Internetistä löytyy tietoa ankoista mm. osoitteessa http://www.mmm.fi/el/julk/tavankkafi.html missä on maa- ja metsätalousministeriön yleisä ohjeita otsikolla " Tavoitteena terve ja hyvinvoiva ankka" Sen lisäksi internetistä löytyy Googlen avulla hakusanoilla "ankkojen hoito" mm. seuraavat sivut: http://www.geocities.com/laura_rytknen/Ankkojen_hoito.html ja http://papukaijayhdistys.fi/modules.php?name=Forums&file=viewtopic&p=40...
Ylioppilaskirjoitusten tehtävät äidinkielen, matematiikan ja reaalin osalta vuodesta 1986 eteenpäin löytyvät sivulta http://www.internetix.ofw.fi/yo/ . Tekijänoikeudellisista syistä ei kielten tehtäviä voida julkaista.
Samojen ja aikaisempien vuosien tehtävät ovat myös Spes Patriae - vuoden ylioppilaskuvat matrikkelin alussa (esim. vuoden 98 tehtävät vuoden 98 matrikkelissa.) Tosin tässäkin kielten kokeista on pääsääntöisesti vain lyhyitä näytteitä. Lisäksi mm. matematiikasta, reaalista, äidinkielestä on olemassa painettuja erillisjulkaisuja.
Kirjasto valitsee palkkatuella työllistettävät työntekijät yhteistyössä kaupungin henkilöstöyksikön työvoimasuunnittelijan kanssa. Työvoimasuunnittelija etsii yhdessä työvoimahallinnon edustajan kanssa kirjaston tarpeisiin sopivat työnhakijat. Palkkatuen piiriin päästäkseen työnhakijan on täytettävä tietyt työvoimahallinnon asettamat kriteerit. Työllistetyksi päästäksesi sinun on siis ensin oltava yhteydessä työvoimatoimistoon, jossa arvioidaan täyttyvätkö palkkatuen saamisen kriteerit.
Oppisopimusopiskelijoiden ottamista harkitaan kirjastossa tapauskohtaisesti. Oppisopimusopiskelijalle tulisi mahdollisuuksien mukaan järjestää valmistumisen jälkeen töitä kirjastossa. Koska avautuvien työpaikkojen määrä on rajallinen, ei...
Kivelän Katajamäki-sarjaa julkaisee Karisto. Kariston vuoden 2024 kirjoista ei ole vielä tietoja. Kannattaa olla yhteydessä kustantajaan: kustannusliike@karisto.fi
Vastattu 16.10.2023
Kolsari on Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ruotsinkielisten paikannimien luettelossa http://www.kotus.fi/svenska/ortnamn/. Siellä on tieto: Kolsarby (kålsar-), by i Kyrkslätts kn, Nyland, fi Kolsari. Suuren maatilakirjan kolmannessa osassa kerrotaan kirkkonummelaisesta maatilasta Kolsarbystä. Kolsari tulee ruotsin kielen sanasta Kolsarby. Paikannimi Kolsari on siis ollut kirkkonummelaisen maatilan ja kylän nimi. Suomenkielisen Kolsari-nimen merkitystä ja alkuperää voi kysyä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta, jonka nimiarkisto palvelee nimiasioissa suomalaisia. Laitan tähän vielä neuvontapalvelujen osoitteen: http://www.kotus.fi/palvelut/ . Sieltä voi puhelimitse selvitä sekin, mikä salaperäinen kålsar-vartalo on.
Yksinkertaisella Google-haulla löysin kaksi yhtä suurta skeittipuistoa, jotka sijaitsevat Oulun Hovinpellossa ja Helsingin Kontulassa. Molemmat ovat 2000 neliömetriä isoja. Kontulan skeittipuisto on sisäskeittihalli, kun taas Oulun skeittipuisto on ymmärtääkseni ihan puistossa.
Tässä vielä linkit sivuille, joilta tiedot löysin:
http://www.rakennuslehti.fi/uutiset/lehtiarkisto/10613.html
http://omakaupunki.hs.fi/mesta/66858448/Kontulan+skeittihalli
