Esimerkiksi Pirkanmaan ja Pirkkalan nimessä esiintyvä pirkka eli pykäläpuu oli kahdesta samanmuotoisesta puoliskosta kokoonpantu puuesine, jonka molempiin puoliskoihin tehtiin samanlaiset lukumerkit. Toinen jäi velalliselle, toinen saamamiehelle, ja kumpikin piirsi pirkkaansa puumerkkinsä. Puumerkkien osoittaessa omistajaa olivat pirkat alkuaan jonkinlaisia muistiinpanovälineitä, jotka sittemmin kehkeytyivät kuiteiksi ja velkakirjoiksi.Lähteet: K. V. Kaukovalta, Pirkkalan heimo- ja keskiaika. – Teoksessa Kaukovalta – Jaakkola – Sorila, Pirkkalan historia Yrjö Raevuori, "Pirkanmaa". – Aamulehti 10.3.1933, s. 5 U. T. Sirelius, Suomen kansanomaista kulttuuria
Yle-lain 7. pykälässä määritellään Ylen tehtävistä julkisen palvelun ohjelmatoiminnassa. Sen mukaan yhtiön tehtävänä on tuoda monipuolinen ja kattava julkisen palvelun televisio- ja radio-ohjelmisto. Mitä julkinen palvelu tarkoittaa? | Usein kysyttyä | Yleisradio | yle.fi
Radiokanavien ohjelmatarjontaa voi tutkia täällä Kanavat - Radiot.fi
Televisio-ohjelmien osalta eri kanavien ohjelmistoja esittelee useampikin verkkosivu
TV-ohjelmat tänään | Iltapulu.fi TV-ohjelmat tänään - Telsu.fi TV-ohjelmat tänään | TV-opas | Telkku.com (iltalehti.fi)
Luettelo Suomessa näkyvistä televisiokanavista – Wikipedia
Kyseinen katkelma on Alfred Tennysonin (1809 - 1892) runosta Ulysses vuodelta 1833 (julk. 1942).
Englanniksi kohta kuuluu näin:
... my purpose holds
To sail beyond the sunset, and the baths
Of all the western stars, until I die.
Koko runo löytyy englanniksi helposti netistä. Runon on suomentanut Yrjö Jylhä ja suomennos on luettavissa teoksesta Maailmankirjallisuuden kultainen kirja. [3] : Englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja / toimittanut Eino Railo (Porvoo, 1933).
Alfred Tennysonista ja hänen runostaan Ulysses on saatavilla runsaasti tietoa englanniksi sekä netissä luettavissa olevista lähteistä että Tennysonia käsittelevistä kirjoista, joita esimerkiksi pääkaupunkiseudun HelMet-tietokannasta löytyy kuusi kappaletta. Suomeksi...
Ilta-aurinko kappaleen nuotti löytyy ainakin seuraavasta nuottijulkaisusta:
Somerjoki, Rauli Badding
Tähdet, tähdet : Rauli Badding Somerjoen lauluja
Love Kustannus, 1992
ISBN: 951-9377-30-1
Lähinnä tuli mieleen Disneyn prinsessoista viimeisin eli Merida. Merida seikkailee animaatioelokuvassa "Urhea" ja samasta elokuvasta on tehty myös samanniminen kuvakirja. Merida on selvästi toisenlainen kuin aikaisemmat prinsessat Tuhkimo, Lumikki tai Ruusunen. Merida on skotlantilainen prinsessa, jonka pitäisi valita itselleen prinssipuoliso, mutta asia ei kiinnosta häntä ollenkaan. Hän haluaa mieluummin säilyttää vapautensa. Sadussa on myös muita "moderneja" piirteitä kuten tyttären ja äidin kimurantti suhde. Tarina ei myöskään lopu siihen, että prinsessa löytää prinssinsä, vaan Merida jää itsenäiseksi.
Yritin etsiä myös muita vastaavia, mutta en löytänyt. Valtaosa prinsessatarinoista noudattaa perinteistä kaavaa prinsseineen ja...
Savossa on paljon Korhola-nimisiä taloja. Rautalammilla on Korholan kartano, josta ainakin kerrotaan sen olevan juuri "se Korhola", mutta varmuutta emme asiaan saaneet. Tässä linkki Korholan kartanon sivuille:
http://www.korholankartano.fi/index.html
Salla Simukan Lumikki-trilogian ensimmäinen osa Punainen kuin veri ilmestyi ensimmäisen kerran Tammen kustantamana vuonna 2013. Pehmeäkantisena kirja ilmestyi Bon-pokkarisarjassa vuonna 2016 ja toinen pehmeäkantinen painos ilmestyi vuonna 2022. Kirja on ilmestynyt myös yhteisniteenä muiden trilogian osien kanssa vuonna 2016 (Punainen kuin veri ; Valkea kuin lumi ; Musta kuin eebenpuu). Kaikkien näiden painosten kustantaja on Tammi.
Se on ilmestynyt myös:
-e-kirjana, Tammi, 2013
-CD-äänikirjana, Tammi, BTJ Finland, 2014
-selkokirjana, kustantaja Avain, selkomukauttaja Hanna Männikkölahti, 2017
-Daisy-äänikirjana, Celia, 2019
Lisäksi kirja on käännetty useille kielille. Tiedot käännöksistä löytyvät Kansalliskirjaston...
Voit tutkia vanhoja astioita niitä myyvien liikkeiden sivuilla, esimerkiksi https://www.astiataivas.fi/ ja https://wanhatkupit.fi . Hinta-arvioita kannattaa kysyä heiltä. Tarkista myös https://www.makupalat.fi/fi/search/node/keramiikka%20AND%20Suomi
Englantilainen custard vastaa lähinnä suomalaista vaniljakiisseliä, - kastiketta tai -vanukasta. Sitä nautitaan esimerkiksi marjojen, hilllokkeen tai marjapiirakan kanssa.
Englanti-suomi-suurkansakirja (toim. Raija Hurme et. al., 1990)
https://en.wikipedia.org/wiki/Custard
https://www.allrecipes.com/recipe/258755/simple-custard/
Somerjoen biisien sanoja löytyy useita esim. täältä:
http://kotisivu.mtv3.fi/badding/yla.htm
Yksittäisten kappaleiden sanoja kannattaa hakea yleisillä hakukoneilla, esim. Googlella, Altavistalla tai Allthewebillä.
Somerjoen kappaleita on kyllä melko hyvin julkaistu nuotteinakin (joihin sisältyvät tietenkin myös sanat), esim. Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmissa olevia pääset selailemaan osoitteesta:
http://kirjasto.tampere.fi:8000/Pallas?formid=t_form2&sesid=1036686708
Laita tekijäksi Somerjoki, Rauli Badding ja rajaa tulosta aineistolajilla nuotit. Lisäksi kannattaa tehdä myös kirjastorajaus.
Elokuvateatteri, missä Jäniksen vuosi -elokuvan kutsuvierasnäytös 16.12. järjestettiin, ei selvinnyt Audiovisuaalisen kulttuurin kirjaston lähteillä, vaikka tuosta illasta on paljonkin muisteluksia. Todennäköisesti kysymyksessä on ollut jokin elokuvaa levittäneen Suomi-Filmi Oy:n teattereista, joita olivat tässä vaiheessa esimerkiksi Ritz, Joukola ja Scala. Työryhmän ilta jatkui joka tapauksessa juhlilla Katajanokan kasinolla ja tuotantoyhtiö Filminorin toimistolla Katajanokalla. Yöllä Jarva saatteli ystävänsä Lehtisaareen ja kuoli paluumatkalla Kuusisaaressa taksin ajamassa kolarissa.
Lajien tunnistamista voi tehdä esimerkiksi LuontoPortin tietojen avulla, https://luontoportti.com/?search=true. Myyrä-haulla saa näkyviin myyrien piirroskuvia, lajeja on monia, samoin saa rotan kuvan sekä sen kuvauksen, https://luontoportti.com/t/3160/rotta. Myyrän ja rotan tunnistamisessa neuvotaan katsomaan hännän pituutta. Minusta näyttäisi, että kuvassa olevalla eläimellä on pitkä häntä, joka viittaisi siihen, että se on rotta. Me kirjastossa emme ole luonnontieteen ammattilaisia, joten tunnistusta voi pyytää Suomen Luonto -lehdessä ja etenkin heidän Facebook-palstallaan, johon löytyy linkkaus lehden kysy-sivulta, https://suomenluonto.fi/lehti/kysy-luonnosta/. Suomen luonnolla on tunnistusvisa, jossa tunnistetaan myyriä ja...
Gutenberg-projektista osoitteesta http://www.gutenberg.org/browse/languages/fi löytyy paljon vanhoja, tekijänoikeuksista vapaita e-kirjoja. Osa tosin on julkaistu Yhdysvaltojen tekijänoikeuslain mukaan, joten aivan kaikki eivät ole Suomen tekijänoikeuslain mukaan vapaita. Osin samoja, osin eri e-kirjoja sisältää myös osoitteesta http://www.lonnrot.net/etext.html löytyvä Projekti Lönnrot. Samoja kirjoja uusilla kansikuvilla löytyy Elisan e-kirjakaupasta osoitteesta https://kirja.elisa.fi/ekirja/kategoria/ilmaiset-klassikot.
Edellä mainittuja kirjoja saa luonnollisesti pitää laitteellaan niin kauan kuin haluaa.
Sinko, Sinkko, Sinkkonen -sukunimiä on esiintynyt Saimaan länsi- ja eteläpuolella. Siirtolaisina heitä on tullut mm. Räisälästä. Kirjallisia mainintoja on mm. Lohtajalla Lauri Sinko 1554 ja Tuomas Sinko 1795.
Nimiin voi sisältyä ortodoksinen ristimänimi Sinkko (Sina, Zina, Zinko ym.) alkuaan kreikan Zenobios ja venäjän Senka, Seko, Simko, alkuaan Simeon.
Sukunimet voivat palautua myös Sigfridiin, sillä Mäntyharjulla on tavattu Sigfridistä asut Sipi ja Sinkko.
Esimerkkejä nimistä: Sinko Gregorieff 1640 eli Simcko Gregorieff 1642 Suistamo, Wlassia Sinckonen 1592 Polvijärvi.
Lähde: Pirjo Mikkonen, Sukunimet uud. laitos 2000.
Tarkoittanet laulua Kissankulman kauhu - Eemeli, jonka on säveltänyt Georg Riedel. Laulun alkuperäinen nimi on Hujedamej sånt barn han var. Alkuperäiset sanat on kirjoittanut Astrid Lindgren, suomenkieliset sanat on kirjoittanut Juha Vainio yhdessä Valma Aschanin kanssa. Laulu alkaa: "Kauan sitten asui maalla pikkupoika villi". Kertosäe alkaa: "Voi herranjestas, minkälainen lapsi oli hän". Laulun on levyttänyt Ragni Malmstén yhdessä Yrjö Tähtelän kanssa. Nuotti löytyy monesta laulukirjasta, esimerkiksi Suuren toivelaulukirjan osasta 9 ja Lasten omasta toivelaulukirjasta.
Valitettavasti Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei voi auttaa tässä asiassa. Ainoa tapa kirjoittaa kirjasta arvostelu ja muodostaa mielipide sen hyvistä ja huonoista puolista on lukea kirja itse! ;)
