Napapiiri kulkee Pellon, Rovaniemen ja Sallan kuntien läpi, tarkemmin se sijaitsee leveysasteella, joka saadaan vähentämällä navan (90°) asteluvusta maan akselikallistuma (n. 23,44°). Rauhallisesti edeten Napapiiri heilahtelee pohjoisen ja etelän välillä 250 kilometrin matkaa metrin pari päivässä. Keinahdellen edestakaisin, mutta kuitenkin saavuttaen taipaleensa ääripäät 40 000 vuoden välein. Tällä hetkellä napapiiri liikkuu pohjoiseen noin 15 metriä vuodessa. Ainakin näistä syistä johtuen tilastotietoja ei ole saatavissa napapiirin ehdoilla.
Lapin liiton sivuilta löydät kuitenkin erinomaisia tilastotietoja Lapista (http://www.lapinliitto.fi/tilastotkuvat/index.html).
Kun tietää napapiirin linjan, voi laskea sen pohjoispuolisten kuntien...
Vastaan nyt kysytyimmän Kivelän mukaan, vaikka muitakin Kivelä-nimisiä kirjailijoita on. Anneli Kivelä on Anne Seppälän kirjailijanimi, jolla hän on kirjoittanut suositun Katajamäki-sarjan. Sarjan uusin teos on Katajamäki kukoistaa (2022).
Kariston kustantaman Katajamäki-sarjan kirjat ovat järjestyksessä:
Kotiin Katajamäelle (2007)
Onnenkauppaa Katajamäellä (2007)
Uusia tuulia Katajamäellä (2008)
Katajamäellä kuohuu (2009)
Salaisuuksia Katajamäellä (2010)
Katajamäki yllättyy (2011)
Köydenvetoa Katajamäellä (2012)
Outo lintu Katajamäellä (2013)
Valoa ja varjoa Katajamäellä (2014)
Taikatemppuja Katajamäellä (2015)
Katajamäki kahden vaiheilla (2016)
Katajamäellä kaikki hyvin (2017)...
Kokonaisia romaaneja ei taida Internetin kautta voida lukea, novelleja ja runoja kylläkin. Monet suomalaiset kirjallisuuslehdet julkaisevat verkkolehdissään runoja ja osia novelleista ja kokonaisia novellejakin. Esimerkiksi näistä löytyy:
http://www.usvazine.net/
http://www.saunalahti.fi/venluska/
http://www.aikakone.org/index2.htm
Monet kirjailijat julkaisevat kotisivuillaan runoja ja novelleja ja esim. kirjailija Leena Krohnin sivuilta löytyy mm. kolme lukua romaanista:
http://www.kaapeli.fi/krohn/
Helsingin kaupunginkirjastossa tehtävästä, suomalaisia nykykirjailijoita esittelevästä Sanojen aika -sivustosta löytyy myös runoja ja pätkiä proosateksteistä, ja sitä kautta pääsee kirjailijoiden kotisivuille:
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?...
Tarkkaa hintatietoa on hankala löytää. Mikko Immosen selvitystyön mukaan tuulivoimalan investointikustannukset megawattia kohti olisivat (v. 2010) n. 2,940 €. Yli puolet tuulivoimalan kustannuksista koostuu tornin, lapojen ja vaihteiston yhteiskustannuksista. Generaattori vastaa vain 7,5 % tuulivoimalan kokonaiskustannuksista. (Mikko Immonen: Tuulivoima-alan koulutuksen ja tutkimuksen tila Suomessa. Selvitystyö, 2010) www.teknologiateollisuus.fi/file/12419/Immonen.pdf.html
Tuulivoimalan hinta riippuu mm. siitä, millainen turbiini halutaan ja minne se rakennetaan. Merelle rakennettavan voimalan kustannukset ovat keskimäärin 5-10 kertaa suuremmat kuin maalle rakennettavan. (Aartikkeli Tuulen isännät, Suomen Kuvalehti 2012 :12)...
Voisiko olla kyseessä taiteilija nimeltä Aulis Uotila?
Suomen kuvataiteilijoiden verkkomatrikkelin linkki in tässä:
http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija.asp?haku=1547
Suomen tilastollisen vuosikirjan 2012 mukaan Suomen alueesta oli 1.1.2012
maata 303 893 neliökilometriä
makeaa vettä 34 539 neliökilometriä
merivettä 52 471 neliökilometriä
yhteensä 390 903 neliökilometriä
Vastaavia kaiketi virallisiksi katsottavia lukuja löytyy myös Norjan tilastollisesta vuosikirjasta
http://www.ssb.no/a/aarbok/kart/i.html
ja Norjan karttalaitoksen sivulta
http://www.statkart.no/Kunnskap/Fakta-om-Norge/Sjoarealer/Sjoomrader/
Vertailu on kuitenkin ongelmallinen, koska Norjalle kuuluu laajoja etäisiä alueita (esim. Huippuvuoret, Jan Mayen). Toisaalta merirajoista näyttää olevan erilaisia linjauksia. Olettaisin, että verrannollisin Suomen yllä mainituille luvuille on grunnlinjen rajaama alue ("Grunnlinja består av...
Mitään tilastoja ei ole, eikä asiaa ole Suomessa tutkittu. Ihmisoikeusjärjestö Setasta kerrottiin, että monissa Euroopan valtioissa transsukupuolisia ihmisiä arvioidaan olevan puolesta yhteen prosenttiin väestöstä, ja n. neljä prosenttia ei katso kuuluvansa kumpaankaan sukupuoleen.
Youtube-videoita ja vlogeja aiheesta löytyy paljonkin. Löydät niitä vaikkapa googlaamalla.
Transsissa-nimisessä blogissa on kerättynä blogeja ja vlogeja transsukupuolisuudesta https://transsissa.vuodatus.net/sivut/muita-blogeja-vlogeja-transsukupu…
Tässä muutamia:
https://www.youtube.com/channel/UCx1qytpOeGlUrbIpnfdGufg/videos
https://www.youtube.com/channel/UC_tAa9NhTmMt7Sj06TN55hw/videos
https://www.youtube.com/watch?v=a02_j7PGTPI
Sekä muutama blogi:
http://...
Kansankuvauksen juuria suomalaisessa kirjallisuudessa voi etsiä aina kansanrunoudesta asti, mutta varsinaisena kansankuvauksen kulta-aikana pidetään kautta 1900-luvun alusta 30-luvulle. Myös aivan uusimmasta nykyproosasta löytyy esimerkkejä kansankuvauksesta.
Kai Laitinen kertoo teoksessaan Suomen kirjallisuuden historia (Otava, 1997) Runebergin, Ahon ja Kiven lisäksi mm. Johannes Linnankosken, Maila Talvion, Joel Lehtosen, Ilmari Kiannon ja Maria Jotunin kansankuvausta sisältävistä teoksesta. Uudempia tyylisuunnan edustajia ovat esim. Simo Hämäläinen, Anu Kaipainen ja Juhani Syrjä.
Em. Suomen kirjallisuuden historian lisäksi Kai Laitinen on kirjoittanut kansankuvauksesta teoksessa nimeltä Metsästä kaupunkiin (Otava, 1984). Myös Juha...
Sana hulvaton tarkoittaa nykykielessä mahtavaa, uskomatonta tai posketonta. Murreilmaisuna erityisesti Satakunnassa hulvaton on merkinnyt kunnotonta, kelvotonta, huolimatonta, vetelystä tai hulttiota.Sana juontaa juurensa seuraavista murreilmaisusta:hulvata eli rynnätä tai ahmia sekä verbistä hulvahtaa merkityksessä tulvahtaa tai syöksähtäähulvastaa, hulvastella eli juosta päämäärättömästi tai viettää sopimatonta elämäähulvehtia eli tulviaomin hulvin eli omin luvin tai omin avuinsekä hulvalta tai hulvakasti, joilla tarkoitetaan runsaasti tai tyllin kyllin.Siitä, onko sanalla hulva jokin merkitys, ei teoksessa Suomen sanojen alkuperä (2000) kerrota.
Isänpäivän vietto nykymuodossa alkoi Yhdysvalloissa vuonna 1908. Päivän historiasta on olemassa erilaisia versioita:
http://en.wikipedia.org/wiki/Father's_Day#United_States
Vuonna 1949 ruotslaiset kauppiaat ehdottivat, että isänpäivää alettaisiin viettää kaikissa Pohjoismaissa. Nykyään päivä on yleinen liputuspäivä.
Lisää tietoa eri maiden isänpäivistä löydät oheisista linkeistä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Is%C3%A4np%C3%A4iv%C3%A4
http://www.yle.fi/opinportti/kouluportti/openpaja/ajankohtainen/juhlat/…
http://en.wikipedia.org/wiki/Father's_Day#Other_dates
http://en.wikipedia.org/wiki/Father's_Day#History
Kolsari on Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ruotsinkielisten paikannimien luettelossa http://www.kotus.fi/svenska/ortnamn/. Siellä on tieto: Kolsarby (kålsar-), by i Kyrkslätts kn, Nyland, fi Kolsari. Suuren maatilakirjan kolmannessa osassa kerrotaan kirkkonummelaisesta maatilasta Kolsarbystä. Kolsari tulee ruotsin kielen sanasta Kolsarby. Paikannimi Kolsari on siis ollut kirkkonummelaisen maatilan ja kylän nimi. Suomenkielisen Kolsari-nimen merkitystä ja alkuperää voi kysyä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta, jonka nimiarkisto palvelee nimiasioissa suomalaisia. Laitan tähän vielä neuvontapalvelujen osoitteen: http://www.kotus.fi/palvelut/ . Sieltä voi puhelimitse selvitä sekin, mikä salaperäinen kålsar-vartalo on.
Julja on muunnos Juulia-nimestä. Julia on latinan Juliuksen (´maitopartainen nuorukainen´) sisarnimi. Lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet (ISBN 951-1-18892-5)
Toisessa lähteessä: Eero Kiviniemen teoksessa: Iita Linta Maria (ISBN 951-717-757-7) Julia-nimi on lähtöisin roomalaisesta suvun nimestä.
Eeva Riihosen kirjassa Mikä lapselle nimeksi (ISBN 951-30-9827-3) Julian kerrotaan tarkoittavan nuorekasta tai komeaa.
Eero Kiviniemen teoksessa sanotaan Milla-nimen olevan muunnos nimistä Emilia, Ludmila tai Camilla.
Eeva Riihosen mukaan Emilia on Emilin sisarnimi, alkuaan latinan innokas, ahkera, uuttera, imarteleva tai hurmaava.
Vilkunan mukaan Ludmila on slaavilainen nimi, sen merkitys on kansan rakastama. Pyhä Ludmila, Böömin suojeluspyhimys,...
Suomen kansallisdiskografia Viola, joka on käytettävissä kirjastoissa ja josta voi hakea kappaleen alkusanoilla, kertoo, että kysymäsi laulu on Georg Malmsténin säveltämä ja Reino Rannan sanoittama Näenhän valoisan taivaan. Tauno Palo on levyttänyt laulun. Voit kysyä äänitettä YLE:n äänitearkistosta osoitteesta pekka.gronow@yle.fi.
Standardisoimisliitto on julkaissut siivousalan pohjoismaisen INSTA 800 -standardin suomeksi tunnuksella SFS 5994. Lisätiedot www.sfs.fi . (Vastaus päivitetty kommentin perusteella 24.8.2015)
Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä on käytössä itsepalvelutulostus, jossa asiakas ensimmäistä kertaa tulostaessaan saa viisi sivua ilmaiseksi. Jos haluat tulostaa enemmän, tulosteet maksavat 0,40€/sivu. Järjestelmä antaa uudet viisi ilmaista sivua automaattisesti aina kolmen kuukauden välein.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaajat_ja_ma…
Nettiosoitteessa http://koti.welho.com/ikantone/others/saintfaq.html kerrotaan lyhyesti, että SA-INT tarkoittaa: Suomen Armeijan Intendentuuri.
INT-leima tarkoittaa inventenduuria, joka on elin, joka ottaa vastaan armeijan omaisuuden ja pitää siitä kirjaa.
SA-leima puolestaan kertoo vain että varuste on Suomen armeijan hyväksymää tyyppiä.
Muita ”Inttiin” liittyviä osoitteita:
• Puolustusvoimat http://www.mil.fi/
• Epävirallinen slangisanasto http://www.mil.fi/hamr/slangi.htm
Tietoa ankoista löytyy mm. kirjasta Veden aateliset - kesyjen vesilintujemme hoito-opas. Kirjan ovat kirjoittaneet Miriam Soledad Ramirez ja Kaarina Valonaalto, kustantajana Art House, 1996.
Gummeruksen Kodin uusi eläinkirja (1990), osa Lemmikki- ja kotieläimet sisältää myös luvun Ankat ja hanhet (s. 84-87).
Internetistä löytyy tietoa ankoista mm. osoitteessa http://www.mmm.fi/el/julk/tavankkafi.html missä on maa- ja metsätalousministeriön yleisä ohjeita otsikolla " Tavoitteena terve ja hyvinvoiva ankka" Sen lisäksi internetistä löytyy Googlen avulla hakusanoilla "ankkojen hoito" mm. seuraavat sivut: http://www.geocities.com/laura_rytknen/Ankkojen_hoito.html ja http://papukaijayhdistys.fi/modules.php?name=Forums&file=viewtopic&p=40...
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun mukaan Suomessa on tai on ollut alle 16 Hovatoff-nimistä henkilöä. Tarkan lukumäärän puuttuminen johtuu siitä, että kovin pieniä nimimääriä ei ilmoiteta täsmällisesti:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/nimipalvelu_sukunimihaku.asp?L…
Nimeä ei löytynyt sukunimikirjoistamme tai muistakaan lähteistä. Se on yhtenä nimenä Pirjo Mikkosen selvityksessä (”Otti oikean sukunimen” Vuosina 1850–1921 otettujen sukunimien taustat, 2013), jossa on selvitelty nimenvaihdoksia ja niiden syitä. Sukunimi Hovatoff on selvityksen mukaan vaihdettu nimiin Heino ja Hietala. Muitakin lähteitä löytyi, joissa nimi oli vaihdettu suomenkieliseen nimeen.
Tällaisista epäilyistä ei löytynyt tietoa. Disney Wiki -sivuston mukaan Tupun, Hupun ja Lupun äiti on Della Ankka, Akun kaksosdisko, ja isä on tuntematon. Aku on siis itseasiassa poikien eno, eikä setä. Englannin kielen sana "nephew" tarkoittaa sekä veljen- että sisarenpoikaa:
https://disney.fandom.com/fi/wiki/Tupu,_Hupu_ja_Lupu_Ankka
