Kajaanin kaupunginkirjastosta löytyy kiinalaisesta horoskoopista kirjoja esim. Wilhelm, Hans: Kiinalainen horoskooppi sekä jokaisesta merkistä oma kirjansa, joissa tekijänä on Kwok Man-Ho. Niiden saatavuuden voi tarkistaa aineistotietokannasta, joka löytyy osoitteesta http://kirjasto.kajaani.fi/Intro?formid=form2
Hakusanaksi voi asiasanakenttään kirjoittaa kiinalainen horoskooppi. Ainakin näistä kirjoista löytyy kiinalaisin merkein horoskooppimerkkejä.
Lisäksi Internetistä löytyy esim. Google-haulla sivu, jossa on kaikki kiinalaisen horoskoopin merkit. Tämä sivu löytyy osoitteesta http://www.dlc.fi/~riksu/horosko.htm
Kiinan kieli perustuu kirjoistumerkkeihin, joista jokainen merkki edustaa puhutun kiinan yhtä tavua. Joka merkillä on myös...
Tarkoitatko pelastussuunnitelmaa, johon kirjataan toimintaohjeet erilaisten vaaratilanteiden varalta?
Ohjeita pelastussuunnitelman tekoon löytyy esim. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön internet-sivuilta osoitteesta
http://www.spek.fi/Suomeksi/Paloturvallisuus/Pelastussuunnitelma.iw3. Suunnitelma voi olla vapaamuotoinen, mutta valmis lomakekin löytyy em. sivun oikeanpuoleisista linkeistä.
Kirja näyttää tosiaan olevan melko hankalasti saatavissa. Antikvariaattien yhteishaku www.antikka.net ei tunnistanut yhtään myynnissä olevaa kirjaa. Frank-monihaun mukaan yksi lainattava kappale on kuitenkin hyllyssä Jämsän kirjastossa. Kaukolainapyynnön voi tehdä omassa kirjastossa.
Kirjailija Ranya Elramly on vaihtanut nimeään avioliiton myötä. Hän on mennyt naimisiin runoilija Markku Paasosen kanssa.
Tietoja Ranya Elramlyn nimenvaihdosta löytyy Helsingin Sanomien kulttuurisivuilta (13.1. 2005) artikkelista ”Nimen vaihtaminen on tunneasia : usea tunnettu suomalainen kirjailija on vaihtanut hiljattain sukunimensä”. Myös Gloria-lehdessä (10/2003) on Ranya Elramlyn kolumni ”Nimenmuutoksesta”, joka käsittelee hänen nimenvaihdostaan.
Mikäli kyse on HelMet -kirjastokortista niin voit ottaa yhteyttä mihin tahansa HelMet -kirjastoon. Yhteystiedot löytyvät seuraavasta osoitteesta: http://www.helmet.fi/
Mikäli kyse on jonkin muun kirjastojärjestelmän kortista, niin kannattaa ottaa yhteyttä johonkin kyseisen järjestelmän kirjastoon. Joka tapauksessa ilmoitus katoamisesta tulee tehdä välittömästi sillä kirjastokortin haltija on vastuussa kirjastokortilla lainatusta aineistosta aina siihen asti kunnes on ilmoittanut kortin katoamisesta.
Kirjassa Suomalaiset sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala sukunimestä Kuusisto kerrotaan seuraavaa:
"Asutusnimenä Kuusisto on yleinen Länsi- ja Keski-Suomessa, mikä pääosin selittää sukunimen Kuusisto yleisyyden. Sitä on käytetty sukunimenä jo viime vuosisadan puolella mm. Akaassa. Lisäksi nimi on ollut nimensuomalaistajien suosiossa esim. 1906, jolloin se 25 tapauksessa sai korvata ruotsinkielisen nimen. Vain kuudesti entinen nimi oli kuusi-aiheinen."
Sukunimikirjoista kuten Uusi suomalainen nimikirja ja Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala ei löytynyt mainintaa sukunimestä Ylikännö.
Helmet-kirjastoista löytyy runsaasti venäjänkielistä kurssimateriaalia sekä kasetteina että cd-levyinä:
Kasetit: http://haku.helmet.fi/iii/...
Tarkoittanet Nuorisoseuralaismarssia. Marssin sanat ja sävel löytyvät ainakin laulukirjoista Laulun taika, Keskipohjalaisten laulukirja ja Nuoret laulajat.
Englanninkielisessä Wikipediassa on artikkeli History of abortion http://en.wikipedia.org/wiki/History_of_abortion ,jossa on hyvä lähdeluettelo. Siinä on mm. viite Macfarlane, Alan (2002) : Abortion methods in England http://www.alanmacfarlane.com/savage/A-ABORT.PDF .
Yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta löytyy mm. seuraavat kirjat:
• Brookes, Barbara (1988) : Abortion in England 1900-1967 ISBN 0-7099-5046-2
• Fisher, Kate (2008) : Birth control, sex and marriage in Britain 1918-1960 ISBN 0199544603
• Ide, Arthur Frederick (1988) : Abortion handbook : the history, legal progress, practice & psychology of abortion ISBN 0-934659-08-7
• Riddle, John M. (1997) : Eve’s herbs : a history of contraception and abortion in the...
Helsingin kaupunginkirjastossa vanhempia lehtiä löytyy eniten Pasilan pääkirjaston kokoelmasta. Kirjasto on tosin parhaillaan remontin vuoksi suljettu, mutta avataan syyskuun alussa. Ainakin seuraavista lehdistä on varastossa vuosien 1939 ja 1940 vuosikertoja (molempien tai jommankumman): Suomen kuvalehti, Kotiliesi, Talouselämä, Ilmailu, Suomen lehdistö, Genos, Kansantaloudellinen aikakauskirja, Nuori voima, Yhteishyvä, Historiallinen aikakauskirja. Valtakunnallisten sanomalehtien (kuten Helsingin Sanomat) ja Virallisen lehden vuosikerrat ovat luettavissa mikrofilminä. Kansalliskirjastossa (Helsingin yliopiston kirjastossa) on ainakin Suomen Kuvalehden kyseiset vuosikerrat luettavissa painettuna versiona, sanomalehtiä lähinnä...
Tämän Kysy kirjastonhoitajalta –palvelun arkistosta (osoitteessa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx )löydät aikaisempia vastauksia samasta aiheesta kirjoittamalla hakulaatikkoon: hiukset, kampaukset, historia.
Aalto-kirjastojen tietokannasta (osoitteessa http://www.aaltokirjastot.fi/ ) hakusanoilla hiusala, kampaukset, historia löytyvät esim. seuraavat teokset: Kampausten historia / Irina Syromjatnikova, 1998 ; Puuteria & papiljotteja : kauneuden, kosmetiikan ja kampaamoalan historia / Saija Kannisto-Junka, 2006.
Kustaa Vilkunan kirjan Etunimet, ISBN 951-1-15135-5, mukaan Alli on suomalainen linnunnimi, joka Kalevalassa esiintyy kaihomielen symbolina. "Alahan on allin mieli, uiessa vilua vettä". Nimi Alfhild korvattiin vuonna 1890 virallisesti almanakassa nimellä Alli. Lisää tietoja nimen alkuperästä saatte halutessanne kaikkien kirjastojen kokoelmiin kuuluvista nimikirjoista.
Hakusanoina voi käyttää hitaus, joutilaisuus ja laiskuus. Tässä muutamia ehdotuksia: Jerome: Joutilaita mietteitä, Jerome: Kolme miestä veneessä, Kenko: Joutilaan mietteitä, Kundera: Kiireettömyys, Kilpi: Alastalon salissa, Kilpi: Pitäjän pienimpiä, Gontsarov: Oblomov, Huovinen: Havukka-ahon ajettelija, Nadolny: Hitauden ylistys, Thoreau: Elämää metsässä, Thoreau: Kävelemisen taito, Stevenson: Kävelyretkistä, Sleptsov: Ensimmäinen oppitunti, Tsehov: Joutilaisuudessa (novelli teoksessa Ensirakastaja). Lisäksi kirjassa Matkaopas joutilaisuuteen: laiskan kirjallisuuden antologia on runsaasti otteita joutilaisuutta ylistävistä maailmankirjallisuuden klassikoista.
Kirjastot.fi-sivujen kautta pääsee lainojaan uusimaan etsimällä Kirjastot-kanavalta, http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/ oman kirjastonsa ja siirtymällä sieltä sen aineistotietokantaan. Jokaisella järjestelmällä on vähän omat tapansa uusimisessa, ohjeita on kussakin aineistotietokannassa.
Kadonneista joululahjoista kerrotaan Raimo S. Wallinin kirjoittamassa näytelmässä Kadonneet lahjat (sisältyy kirjaan Wallin: Noudata käsikirjoitusta, Joulupukki! Sokrates 1986, s. 24-29). Siinä tosin Joulupukki esiintyy vain yhden vuorosanan verran ja silloinkin pelkästään äänenä.
Satukuunnelma Kadonnut lahjasäkki (kirj. Kaija Tukia, Pelastakaa lapset 1977) on saatavana useissa maakuntakirjastoissa c-kasettina, mutta ei meillä täällä Kuopiossa. Kuunnelman sisältöä en pysty tarkistamaan, mutta jouluaiheinen se joka tapauksessa on ja nimestä päätellen voisi liittyä asiaan.
J.R.R. Tolkienin kirjassa Kirjeitä Joulupukilta, WSOY 2004 Joulupukilta pihistetään lahjoja, mutta ei kaikkia yhdellä kertaa. Lopuksi lahjat löytyvät.
Mikään...
On olemassa Jan Brueghel vanhempi (Jan Brueghel The Elder) ja Jan Brueghel nuorempi (Jan Brueghel The Younger), joka on "vanhemman" poika. Ehkä kuuluisampi näistä kahdesta taiteilijasta on isä. Isä Brueghelistä löytyy hyvät tiedot suomeksi seuraavasta (sivun alareunassa on myös osoite, josta saa klikkaamalla lisää kuvia maalauksista): http://fi.wikipedia.org/wiki/Brueghel -Jan Brueghelistä nuoremmasta löytyy tietoa englanniksi esim: http://www.getty.edu/art/gettyguide/artMakerDetails?maker=765 -hyviä kuvia maalauksista, jotka saa klikkaamalla suuremmiksi: http://www.abcgallery.com/B/bruegel/jan.html
Mervi Kosken kirjassa Ulkomaisia nuortenkertojia kerrotaan, että Thomas Brezina on syntynyt vuonna 1963 Wienissä. Hän on kirjoittanut lähes 100 lasten- ja nuortenkirjaa, ensimmäisen kirjansa hän kirjoitti 1990. Suomeksi hänen kirjojaan alkoi ilmestyää 1999. Mervi Kosken kirjassa on käsitelty hänen tuotantoaan. Tämän kirjan löydät Enontekiön kirjastosta. - Tähän asti suomennetut kirjat saat selville vaikkapa Lapin kirjastojen tietokannasta http://www.lapinkirjasto.fi kohdasta Aineistohaku ja varaukset.
Toppilansalmi -Hietasaari : rakennusinventointi -teoksessa (Oulu 1993) on neljästä Pitkänmöljäntien rakennuksesta tietoa, mutta ei Perttusen talosta.
Oulun kaupunginkirjaston maakuntakokoelmassa on Ulla Pohjamon gradu "Kesä Salmessa - porvarillista huvilakulttuuria Oulun Toppilansalmessa (Jyväskylä 2003), mutta siinäkään ei ollut mainintaa em. kohteesta.
Huvilaelämästä Oulussa on teos: Suvelasta Onnelaan, huvilaelämää Oulussa, 1993.
Verkossa on Pohjois-Pohjanmaan aluetietokanta Ostrobotnia, johon on kerätty Pohjois-Pohjanmaata koskevaa aineistoa
http://oukasrv6.ouka.fi:8000/?formid=free1&sesid=1076497825 . Kirjoittamalla hakusanakenttään huvilat hietasaari saa tulokseksi 38 viitettä.
Måns Gahrton on Eva & Adam -kirjojen kirjoittaja, Johan Unenge niiden kuvittaja.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa kyseisistä miehistä on tiedusteltu useaan otteeseen ja niihin on vastattu kattavasti. Saat aiemmat vastaukset esiin kirjoittamalla Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun kysymyskenttään kirjailijan nimen (esim. Gahrton Måns) ja klikkaamalla painiketta "Katso, onko kysymykseen vastattu aikaisemmin".
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kysy
