Thelma ja nimen toinen muoto Telma ovat peräisin englantilaisen kirjailijan Marie Corellin romaanista Thelma vuodelta 1887. Corelli on ilmeisesti sepittänyt nimen kreikkalaisesta sanasta thelema, joka merkitsee "tahtoa".
Anneli-nimelle on ainakin kaksi tulkintaa. Saksassa sitä on pidetty Anna-nimen muunnoksena. Toisen tulkinnan mukaan Anneli on ruotsalaisen yhdysnimen Anne-Louisen lyhentymä. (Lähde, Saarikalle ja Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, 2007)
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun (http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/) mukaan Thelma on tai on ollut nimenä alle 329 suomalaisella. Yleisimmillään nimi oli vuosina 1900-1913. Anneli-nimen on saanut 145 082 suomalaista. Eniten Anneleita syntyi vuosina 1940-1959.
Sanonta "X on tullut jäädäkseen" ilmaantui kielenkäyttöömme 70-luvulla, ja kielenhuoltajamme kiinnittivät siihen jo varhain huomiota. Paavo Pulkkinen kirjoitti aiheesta Virittäjän numeroon 3/1981 nasevan artikkelin 'Onkohan villitys tullut jäädäkseen?'.
Pulkkinen taustoittaa fraasia seuraavasti: "Pohjimmiltaan sanonta juontuu englannista, kuten monet muutkin nykyajan suosikki-ilmaukset. Hurmeen ja Pesosen Englantilais-suomalaisessa suursanakirjassa on sitä tarkoin vastaava fraasi it has come to stay, joka on suomennettu 'se on pysyvää; se on saanut tukevan jalansijan'. Sanakirjantekijät eivät siis ole esittäneet sanasanaista käännöstä 'se on tullut jäädäkseen' - joka tosin ei sanakirjan valmistelun aikana (1963-73) liene...
19.4.1964 klo 12.30 Tukon keskusvaraston toisen kerroksen banaanikypsyttämössä tapahtui räjähdys, joka aiheutti yhden henkilön kuoleman ja 11 loukkaantumisen. Räjähdys romautti välikaton osittaisesti, osa ulkoseinää kaatui kadulle ja kaikki rakennuksen ikkunat särkyivät. Räjähdyksen arveltiin alustavissa tutkimuksissa johtuneen banaanivaraston tuulettimien tai sähkövalojen aiheuttamasta kipinästä, joka sai banaanien kypsyttämisessä käytetyn asetyleenin räjähtämään. Tukon keskusvarasto sijaitsi tuolloin Helsingin Sörnäisissä Panimokatu 1:ssä.
Autoja Tukon keskusvaraston pihalla, Panimokatu 1. Pietinen, valokuvaaja 1960-1963, Helsingin kaupunginmuseo.
Laatikoita puretaan autosta Tukon keskusvarastolla. Panimokatu 1....
Melissa (Melisa, Melita, Melitta) pohjautuu kreikan kielen hunajaa tarkoittavaan sanaan méli. Melissa on myös feminiinimuoto kreikan sanasta mélissos, mehiläinen.
Jo Kreetan muinaisella kuninkaalla Melissoksella kerrotaan olleen Melissa-niminen tytär. Kalenteriin Melissa -nimi tuli Melitta -nimisen marttyyrin mukaan, joka legendan mukaan surmattiin Traakiassa (nyk. Bulgaria) 100-luvun puolivälissä. Nykyään Melissaa voidaan pitää myös luontoaiheisena nimenä.
Olivia tarkoittaa latinan kielessä oliivipuun lehvää ja on Oliverin naispuolinen vastine.
Miko (Mico) on Mikaelin kutsumamuoto.
Manuel on useissa kielissä Immanuelin ja Emanuelin lyhentymä.
Lähde: Pentti Lempiäinen: Suuri nimipäiväkirja, WSOY 1999
'The way of life' (tai 'Life's way') olisi kaiketi mahdollisimman sanatarkka englanninnos vuonna 1910 julkaistun Tolstoin kirjan 'Put zizni' nimestä. Suomenkielisissä lähteissä tähän teokseen viitataan yleensä nimellä Elämäntapa tai Elämäntie.
Put zizni ei ole Tolstoin omaa tekstiä, vaan viimeinen hänen toimittamistaan mietelause- ja aforismikokoelmista, joista laajimmat ovat Krug tstenija (1904-08), Na kazdyi den (1907-10) ja Put zizni (1910).
Suomeksi Tolstoin keräämää mietelausemateriaalia on julkaistu neljänä erillisenä niteenä vuosina 1910-16 otsikolla "Joka päiväksi : elämän oppi, eri maiden ja aikain ajattelijoilta lainattujen lausuntojen mukaan". Nimen perusteella arvioituna alkuteoksena tässä valikoimassa on ollut Na kazdyi den....
Syy siihen, että Ähtäri päätyi esimerkkipaikkakunnaksi Juicen kulttuuripoliittiseen kannanottoon, lienee Juicen Grand Slam -yhtyeeseen 80-luvun alussa liittyneessä ähtäriläissyntyisessä basistissa Antti Tammilehdossa. "Hän -- esittää myöskin kitarasuorituksia. Totta kai Ähtärin pojalle pitää antaa tilaisuus loistaa." (Juice Leskinen kappaleesta Kulttuuri saapui Ähtäriin kirjassa Juice puhuu : kootut muistelmat. Vol II)
"Kulttuuri saapui Ähtäriin lähti siitä, että mä tulin Rällämiin helsinkiläisenä muusikkona ja puolihuolimattomasti havaitsin, että nää Tampereen miehet ei ihan diggaa stadimeiningistä. Sillonhan sitä piti saatana pistää puheeseen vielä ylimääräistäkin murrelisää, ja siihen aikaan tiiviisti meidän kuvioissa pyöriny...
HS 31.12. sivulla A 12 on kolme erillistä valokuvaa joissa kussakin yksi henkilö. Kuvien erillisyyttä havainnollistaa vielä kunkin omaa pistemäärää kuvaava numeropallukka kuvien oikeassa alalaidassa. Mielestäni kyseessä on selvästi virhe kuvien tekstityksessä, oikein olisi ollut "Markku Markkula (vas.)" Tuosta virheestä johtuen myös toisten henkilöiden henkilöllisyys tulee tulkituksi väärin, sillä toisiin kuviin ei yhdistetä kuvatekstissä henkilönimeä, vaan henkilöt päätellään ainoan mainitun (Markkulan) mukaan.
Yleensaä HeSassa kuvien henkilöt on nimetty lukijasta katsoen, näin väitän pelkästään monivuotisen lukijakokemuksen perusteella.
Televisiosarja, jonka ohjasi Kaarlo Hiltunen ja jonka pääosaa näytteli Lauri Leino valmistui 1971. Kajaanin kirjastosta osasivat vastata, että kuvaukset on tehty Kuhmossa, Lentualla ja monessa muussa paikassa Kuhmossa.
Finnkinolta kerrotaan, ettei mitään minimikatsojamäärää ole, vaan esitys pidetään joka tapauksessa. Finnkino omistaa noin 70 prosenttia suomalaisista elokuvateattereista. On tietysti mahdollista, että jollakin muulla teatterilla on toisenlainen käytäntö. Mikäli kysymys koskee tiettyä, jonkun muun kuin Finnkinon omistamaa teatteria, kannattaa olla yhteydessä suoraan sinne.
Lipun osoittamalla paikalla ei toki ole pakko istua, mikäli katsomossa on vapaiksi jääneitä paikkoja.
Pagemaker -oppaat löytyvät HelMet-verkkokirjastosta esimerkiksi näin. Kirjoita etusivulla olevaan hakukenttään pagemaker ja klikkaa hae-painiketta ( http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X ). Oppaat versioon 7.0 näkyvät heti tuloslistan alussa. Sieltä löytyy mm. kirja Adobe PageMaker 7.0 : classroom in a book (Adobe Press, cop. 2002). Kirjan nimeä klikkaamalla saa näkyviin saatavuustiedot.
Jos tahdot rajata hakua vaikkapa kielen mukaan, kannattaa haku aloittaa valitsemalla etusivulta kohta Tarkenna hakua.
Tari l. Himalajan puolivuohi on latinaksi Hemitragus jemlahicus, saparoapina on Macaca nemestrina. Pitkäpyrstöja on monia, mm.pitkäpyrstöfasaanit, suku Syrmaticus,
pitkäpyrstökolibrit, suku Trochilus; pitkäpyrstöharlekiinit, suku Psarisomus; pitkäpyrstömuuraat, suku Drymophila; pitkäpyrstöjassanat, suku Hydrophasianus; pitkäpyrstökäet, suku Cercococcyx.
(Lähde: Uusi zoo. 4 : Linnut 1: Juva : WSOY, 1989; Uusi zoo. 5 : Linnut 2, Juva : WSOY, 1989 ja Uusi zoo. 6, WSOY, 1990)
Osoittessa http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/nimisto/index.shtml kohdassa Nimistöhaku on mahdollista hakea lintujen suomenkielisiä nimiä. Luettelosta löytyvät myös latinankieliset nimet.
Aaron on alkujaan hepreankielinen nimi, jonka lähtökohta lienee muinaisegyptistä saatu sana aharon. Tämä tarkoittaa vuorta tai vuorella asuvaa. Toisen tulkinnan mukaan nimi merkitsee valaistua.
Ilaria on kysytty tällä palstalla ennenkin. Nimi on karjalainen versio ortodoksisen kirkon pyhittäjän Ilarionin nimestä. Kantanimi on latinan Hilarius, joka tulee sanasta hilaris ja tarkoittaa hyväntuulista ja reipasta.
(Lähde: Lempiäinen: Suuri etunimikirja).
Aaronin nimipäivä on 1.7. ja Ilarin 13.7. (Lähde: Almanakka 2017).
Häävi on lainasana, joka pohjautuu ruotsin kielen sanaan häv (kelpo, oiva) ja merkitsee samaa kuin hyvä, kehuttava, hääppöinen tai kaksinen. Suomen kielessä sitä käytetään yleensä vain kielteisissä yhteyksissä (esim. "Ruoka ei ollut hääviä.") Kirjakielessä häävi on mainittu ensimmäisen kerran 1800-luvun jälkipuoliskolla, mm. Elias Lönnrotin sanakirjassa 1874. (Nurmi, Nykysuomen keskeinen sanasto, Gummerus 2004; Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja, WSOY 2004.)
"Ottaa ritolat" on kuvailmaus, joka merkitsee karkuun juoksemista tai paikalta häipymistä. Sen taustalla on juoksija Ville Ritolan loppukiri Amsterdamin kesäolympialaisten 5000 metrin juoksussa vuonna 1928. Ritola voitti kilpailun ja jätti Paavo Nurmen hopealle. Vastaavia...
Electrovox eli niin kutsuttu "Akkustudio" sijaitsi Kaivopuiston läheisyydessä, Akkuteollisuuden tiloissa Neitsytpolku 1B:ssä.
Lähde:
Pete Hoppula, Sinkkuelämää, osa 3. - Blues News 3/2020
Kun teksti esitetään jollakin muulla, kuin alkuperäisellä kirjaimistolla, puhutaan translitteroinnista eli siirtokirjoituksesta.
Kielten translitterointia on pyritty yhdenmukaistamaan luomalla standardeja, mutta eri maissa ja/tai kielialueilla käytössä voi olla eri tapoja ja standardeja.
Suomessa kyrillisten kirjainten (slaavilaisten kielten) translitterointiin on käytössä SFS 4900 -standardi.
Kansainvälisesti on käytössä ISO 9 -standardi.
Kotimaisten kielten keskus (Kotus) on koonnut taulukon, jossa tarkastellaan venäjän translitterointien eroja kielittäin: https://www.kotus.fi/files/3919/Venajan_siirtokirjoitus.pdf
Kattavampi vertailu löytyy täältä: http://www.boutler.de/translit/trans.htm
Nimien translitteroinnista voi lukea...
Käsitykseni mukaan hyvyys-teema on hyvin monissa kirjoissa. Perinteisessä kaunokirjallisuudessa hyvyys esiintyy usein jaloutena, oikeudenmukaisuutena, uhrautuvaisuutena tai siihen liittyy pelkästään "hyvinä" pidettyjä ominaisuuksia. Modernismissa hyvyyteen ehkä helpommin yhdistyy naivius tai hyvät-pahat-asetelmissa saattaa heijastua vaikkapa kirjailijan poliittinen, yhteiskunnallinen tms. asennoituminen. Toisaalta modernin romaanin henkilö on ehkä monivivahteisempi, ei pelkästään hyvä eikä pelkästään paha. Myös meidän nykylukijoiden odotukset kirjallisuuteen ja aikaisemmasta poikkeava ihmiskäsitys heijastuvat kirjallisuuteen.
Kirjallisuuden hyvistä henkilöistä muistan mm. seuraavat:
Makine: "Ranskalainen testamentti" (siinä hyvä on...
Sokka-nimisiä on ollut erityisesti Karjalan Antrean ja Kivennavan pitäjissä. Muutenkin sekä Sokka että Sokkanen ovat pääosin itäisen Suomen ja Karjalan alueen nimistöä. Kuitenkin esim. Lopella on asunut 1700-luvulla Lars Sockala -niminen mies.
Nimen taustalla saattaa olla venäläinen etunimi Sofon, josta on Karjalan alueella käytetty mm. muotoja Sohka ja Sohko(i).
Tiedot ovat peräisin Pirjo Mikkolan ja Sirkka Paikkalan kirjasta Sukunimet (vuodelta 2000).
Sokka-nimisillä ei näytä olevan omaa seuraa. Sukututkimusasioissa kannattaa ottaa yhteyttä Suomen sukututkimusseuraan:
http://www.genealogia.fi/
Myös Sukuseurojen keskusliitosta voisi olla apua:
http://www.suvut.fi/sukulinkit.htm
Kyseessä on alunperin ranskalainen laulu "Comme d’habitude", jonka oli säveltänyt Claude François ja Jacques Revaux. Alkuperäiset sanat olivat Gilles Thibautin ja Claude Françoisin käsialaa.
Englanninkielisen käännöksen on tehnyt Paul Anka. Laulun tunnetuin versio lienee Frank Sinatran tulkinta.
Kappaleen englannintamiseen liittyy kiinnostava anekdootti. Nimittäin uraansa aloitteleva David Bowie ehti tehdä laulusta jo oman käännöksen "Even a Fool Learns to Love", mutta kustannussopimuksiin liittyvien sotkujen kautta laulun oikeudet päätyivät Ankalle. Bowie otti vahingon takaisin levyttämällä "Life on Mars?" hitin, jonka rakenne oli varastettu suoraan "My Way":sta.
