Etäkäyttöinen ePress-aikakauslehtipalvelu poistui käytöstä 1.7.2024. Voit lukea e-lehtiä ja -kirjoja Kansalliskirjaston ja yleisten kirjastojen yhteistyössä tuottamasta E-kirjastosta.E-kirjastoa käytetään E-kirjasto-sovelluksella, jonka voi ladata mobiililaitteelle sovelluskaupasta. Lisätietoa käytöstä ja esimerkiksi sovelluksen lataamisesta voit lukea täältä: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto
Puolustusvoimissa palvelusta suorittaneiden tiedot (palveluspaikka ja aika, palkitsemiset, rangaistukset, ylennykset jne.) käyvät ilmi kyseisen henkilön kantakortista. Kantakortteja säilytetään Kansallisarkistossa. Lisätietoja arkistolaitoksen sivuilta:
http://www.arkisto.fi/fi/palvelut/selvitykset/tilaa-kantakortti
Gail Honeymanilta ei toistaiseksi ole julkaistu muita kirjoja.
Eleanorille kuuluu ihan hyvää -romaanin kuvailussa on käytetty mm. seuraavia asiasanoja: elämäntaito, ihmissuhteet, ystävät, sinkut, kehityskertomukset, psykologiset romaanit ja viihdekirjallisuus. Kaunokirjallisuuden etsiminen hakusanojen perusteella on kuitenkin hiukan hankalampaa kuin tietokirjallisuuden, sillä vaikka tässäkin tapauksessa sanat kyllä kuvaavat kirjan sisältöä hyvin, ne eivät kerro mitään sen kerrontatyylistä. Yhdistelmällä "viihdekirjallisuus huumori" löytyy kuitenkin paljon kirjoja, joiden joukosta voisi löytyä kiinnostavia teoksia.
Tässä vielä muutama täsmävinkki:
Haywood, Sarah: Kaktus
McFarlane, Mhairi: Sinuun minä jäin
McLaughlin, Emma: Nanny :...
Kuun kierron vaikutuksesta kasveihin löydät tietoa biodynaamista viljelyä käsittelevistä teoksista ja artikkeleista. Tässä muutama esimerkki:
1) "Kosmiset rytmit ja viljely - kronobiologian perusteita" / toim. Kari Järvinen. Helsinki : Biodynaaminen yhdistys, 1997. ISBN 951-9442-20-0
2) Roinila, Pirkko: "Tiedon uusilla teillä - Biodynaamisen viljelyn tutkimus", 2000. ISBN 951-9442-28-6 . Teoksen sivuilla 37-40, luvussa "Rytmit ja konstellaatiot tutkimuskohteena" esitetään tutkimustietoa aiheesta.
3) Vuosittain ilmestyvä "Luontopäiväkirja", jota kustantaa Biodynaaminen yhdistys.
4) Klett, Manfred: "Auringon ja kuun keskellä". Kalenterien käyttöä biodynaamisessa viljelyssä käsittelevä artikkeli. Demeter, 1993 : 1, s. 16-17.
5) Virkkunen,...
Tähän klassiseen kysymykseen tuskin löytyy vastausta mistään lähteestä eikä siitä kannata lähteä kiistelemään lähimmäistensä kanssa. Vakavasti ajatellen voidaan kysymystä lähteä purkamaan kohteen kautta eli mitä on kymmenen: rahaa, vankeuspäiviä, lomaa. Jokaisella on oma, ajasta, materiaalista, toiveista, tilanteesta koostuva mielipiteensä mikä on paljon mistäkin. Myös kysyjän ikä ja elämänkokemus saattavat vaikuttaa koetun paljouden määrään.
Lukumääriä tai prosenttiosuuksia Korkeasaaren eläintarhan luontoon palautettavien eläinten määristä ei löytynyt, mutta Korkeasaaren sivuilta löytyy tietoa hankkeista, joissa eläimiä on palautettu luontoon:
https://www.korkeasaari.fi/suojelutyo/#6bc57931
Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta on suomennettu varsin paljon viime vuosina, joten suomenkielistä luettavaa löytyy runsaasti.
Adams, Fred: Elämää multiversumissa (Like, 2004)
Bryson, Bill: Lyhyt historia lähes kaikesta (WSOY 2005)
Ganten, Detlev: Luonto, tiede ja elämä : kaikki, mitä tulee tietää (Ajatus 2007)
Krauss, Lawrence M.: Atomi : matka maailmankaikkeuden alusta elämän syntyyn ja siitä edelleen (Terra cognita, 2002)
Ward, Peter D.: Tuntematon elämä : vieraan elämän synteesi ja Nasan tutkimukset maanulkoisesta elämästä (Ursa 2006)
Lehtiartikkeleita:
Palmgren, Gorm: Elämän aineksia avaruudesta (Tieteen kuvalehti 5/2007)
Palmgren, Gorm: Elämän resepti : kaikki ainekset tiedossa - tekotapa tuntematon (Tieteen kuvalehti 13/2005)...
Helmet-verkkokirjastosta saadaan esille muutamia kirjoja aiheesta haulla: ruokaperinne leivonnaiset
Toivottavasti seuraavista olisi iloa.
Vanhan ajan kahvileivät, toim. Arja Nurminen, Anna-Liisa Salo. Kauppiatten kustannus 1980.
Pitokokin herkkuja : [wanhanajan reseptejä], Veera Tuomi. Kustannus HD 2009.
Leivos : tutkielma ylellisyyden muotokielestä, Bo Lönnqvist. Schildt 1997.
Kirjassa mielenkiintoinen leivosluettelo vuosilukuineen (tosin nämä leivokset ajoittuvat varhaisempaan aikaan, paljolti 1800-luvulle).
Seuraavat kirjat löytyvät haulla: ruokaohjeet 1950-luku
Kisatytön keittiö : Maija Honkasen ruokavuosi 1952
Muistoja kotiliedeltä : reseptejä 1950-luvulta nykypäiviin
Joka kodin keittokirja / Ulpu Järvinen, julk. 1950
Todettakoon...
Saga: ruotsin kielen satua merkitsevä sana. Myös muinaisajan jumalatar Pohjoismaissa (hän joka näkee tai kertoo).
Elli: lyhentymä Eleonorasta, joka on alkujaan arabian Ellinor (Jumala on valoni). Nimi voidaan myös tulkita kutsumamuodoksi Elisabetista (hepr. Eliseba, Jumala on valani / Jumala antaa avun) ja Helenasta (kreik. loistava), sekä sen muunnoksista Elinasta ja Ellenistä.
Kamilla: Camilla on mahdollisesti etruskilaisperäinen nimi vanhalta ajalta. Camilla oli Vergiliuksen mukaan muinaisitalialaisten volskien kuningatar, jonka Roomalainen Eneaan seuraaja surmasi taistelussa. Roomalaisten mytologiassa Camilla on jumalatar Dinan suosikki, joka esiintyy sekä tuulta nopeampana metsästäjättärenä että naispuolisena sotilaana. Alkuaan nimi...
Mika Waltarin Sinuhe egyptiläisestä on ainoastaan yksi englanninnos. Naomi Walfordin käännös julkaistiin vuonna 1949.
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Annikki Kariniemi on kirjoittanut itsestään muistelmateokset ”Minä aina kompuroin” (Otava, 1980) ja ”Ristisiipi” (Otava, 1982).
Kariniemestä löytyy tietoa myös teoksesta ”Pohjois-Suomen kirjallisuushistoria” (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2010) ja Ismo Loivamaan kirjasta ”Kotimaisia nuortenklassikoita. 3” (Avain, 2011).
Osoitteesta http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/8477/ löytyy ”Kansallisbiografian” artikkeli Kariniemestä. Teossarja on julkaistu myös painettuna nimellä ”Suomen kansallisbiografia”.
Runsaasti Kariniemeä koskevia lähteitä löytyy Kirjasammosta osoitteesta http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123272666747225. Sieltä hänen teostensa nimiä klikkaamalla voi lukea myös niiden esittelyjä, mikäli...
Sitaatti on katkelma Vincent van Goghin joulukuussa 1882 veljelleen Theolle kirjoittamasta kirjeestä. Raija Mattila on suomentanut sen Kirjeitä veljelleni -valikoimassa (Otava, 1981) seuraavasti: "Omatunto on ihmisen kompassi [ja vaikka neula joskus eksyykin suunnasta, vaikka usein huomaammekin epäsäännöllisyyksiä sen tavassa ohjata kulkuamme, meidän on kuitenkin yritettävä seurata sen suuntaa]."
Yksi parhaana pidetyistä yleisesityksistä sisällissodasta on englantilaisen Anthony F. Uptonin teos Vallankumous Suomessa 1917-1918, osat 1-2 (Kirjayhtymä 1980).
Muita painettuja lähteitä:
Heikki Ylikangas: Tie Tampereelle. 4. p. WSOY 1994.
Suomen historia. Osa 6: sortokaudet, itsenäistyminen. Weilin+Göös 1987.
Suomi 75 : itsenäisen Suomen historia. Osa 1: Rajamaasta tasavallaksi. Weilin+Göös, 1991.
Internetistä löytyy sivustoja:
http://www.vapaussota.com/ Täällä on runsaasti lisää linkkejä.
http://www.mannerheim.fi/06_vsota/s_vapsot.htm
Työväenliikkeen kirjaston sivustossa mainitaan lähteitä, joissa on hiukan toisenlainen näkökulma: http://www.tsl.fi/~perinne/tlk/1918.html
Googlesta hakiessasi kokeile myös muita saman sodan nimityksiä:...
Kansanedustajan palkkio on vaalikauden 2023–2026 alusta lukien 7 137 euroa kuukaudessa. Neljän eduskuntavuoden jälkeen palkkio kohoaa 7 494 euroon ja 12 vuoden jälkeen 7 993 euroon kuukaudessa. Puhemiehen palkkio on 14 448 euroa kuukaudessa ja varapuhemiesten 11 266 euroa kuukaudessa.
https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/palkkiot-ja-kulukorvaukset/…
Evreka-haun kautta löysin Tampereen ammattikorkeakoulun oppilaiden käpykakkureseptin. Reseptin osoite on : http://www.cs.tpu.fi/students/hzenjuga/kapykakku.html . Ohjetta on kysytty ennenkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Arkistosta löytyi tämmöinen ohje:
"Valmistetaan 4 munan sokerikakku. Kakku leikataan kävynmuotoiseksi ja halkaistaan. Ylimääräiset palat voi käyttää "tukevoittamaan" kakkua. Seuraavaksi kakku kostutetaan sitruunamehulla ja täytetään.
Täyte: 150 g voita, 1 dl kermaa, 2tl perunajauhoja, 1dl sokeria. Muut aineet paitsi voi kuumennetaan ja vatkataan, kunnes sakenee. Jäähtyneenä lisätään vatkattu voi.
Nykyisin käpykakussa käytetään marsipaanikuorrutusta, johon saksilla voi muotoilla suomut. Samoin leipomokakuissa...
Rikosrekisterilaki 20.8.1993/770 yksilöi hyvin tarkkaan, mihin tarkoitukseen rikosrekisteritietoja luovutetaan.
Yksityinen henkilö voi saada itseään koskevan otteen rikosrekisteristä viisumia, työlupaa, oleskelulupaa tai muuta niihin verrattavaa syytä varten.
Vuokranantaja ei siis voi tarkistaa vuokralaisen rikosrekisteriä.
Kolmasosa maapallon kultaharkoista tehdään Sveitsissä (on erikokoisia 10 g - kymmeniä kiloja). Suuret valtiot kuten USA, Kiina, Etelä-Afrikka tekevät itse. Yleensä pankeissa tai rahapajoissa.
Kaivoksesta tulevan raakakullan hinta perustuu tuotantokustannuksiin ja vaihtelee eri kaivoksissa.
Kaikista kultakaivoksista tulee harkoiksi sopivaa kultaa. Yleensä kaivos myy kullan rikasteena eteenpäin ja jalostaja puhdistaa sen.
Suomessa ymmärtääkseni entinen Outokumpu (mikä lie nykyään) Porissa/Harjavallassa.
Veden määrä riippuu prosessista millä kulta rikastetaan. Prosesseja on ainakin neljä erilaista.
Vastaukset ovat peräisin geologilta Geologian tutkimuskeskuksesta.
