Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Finsk-svensk utbildningsordlistan
(http://kaino.kotus.fi/www/ordlistor/utbildningsordlista_05.html) mukaan lärarlag on suomeksi opettajatiimi.
Opettajatiimi-periaatteella tunnutaan suomalaisissakin kouluissa työskenneltävän. Mikko Takalan "Uus-opettajuus" ja innovatiivinen tiimikoulu -kirjassa puhutaan vanhasta, oppikoulun aikaisesta kateederiopetuksesta, yksintekemisestä. Tämä uusi tiimimäinen työskentelytapa kuuluu opettajan uuteen työkulttuuriin (s. 73).
Tiimityöskentelystähän puhutaan monilla muillakin työelämän aloilla. Sitä, mistä maasta malli on lähtöisin, taitaa olla mahdoton selvittää. Todennäköisesti se on syntynyt samoihin aikoihin useassa maassa.
Englanninkielinen Wikipedia osoitteessa https://en.wikipedia.org/wiki/Brassica_juncea kertoo, että se on tieteelliseltä nimeltään Brassica juncea. Suomenkielinen Wikipedia osoitteessa https://fi.wikipedia.org/wiki/Sareptansinappi kertoo, että kyseessä on sareptansinappi.
Suomen kielen sana ennätys liittyy ehtimistä tarkoittavaan verbiin ennättää ja tarkoittaa tulosta tai saavutusta.
Ennätys tarkoittaa lajissaan äärimmäistä, usein erityisesti tavoiteltua tulosta tai muuta, mitattavissa tai muutoin vertailtavissa olevaa arvoa. Ennätyksiä voidaan saavuttaa eri urheilulajeissa, mutta myös muunlaisessa toiminnassa (kuten tuotantoennätys) tai niitä voidaan rekisteröidä tapahtuvista ilmiöistä (kuten lämpöennätys).
Lähde: Nykysuomen sanakirja, 1967.
Suomessa Jamelia-nimi on aivan uusi tulokas, eikä siitä löydy tietoa nimikirjoista. Väestörekisterin mukaan Jamelia-nimen sai vuosina 2000-2006 kolme tyttöä ja vuonna 2007 samoin kolme tyttöä. Yhteensä tämän nimisiä on siis Suomessa 6 henkilöä. Tunnettu Jamelia-nimen haltija on brittiläinen, jamaikalaisvanhemmista 1981 syntynyt pop-tähti Jamelia.
Hei,
Samaa laulua koskien on esitetty kysymys pari vuotta sitten ja silloin vastattiin:
"Kappaleen nimi on Asuntopula Helsingissä, ja sen on levyttänyt Reino Helismaa vuonna 1963. Myöhemmin laulun on levyttänyt Einari Ketola nimellä Kulkuripoika Helsingissä.
Laulun sanat löytyvät julkaisusta Toivelauluja : iskelmien aarreaitta. 55, 3 - 1963."
Nuottia kappaleesta ei ilmeisesti ole julkaistu.
Sinko, Sinkko, Sinkkonen -sukunimiä on esiintynyt Saimaan länsi- ja eteläpuolella. Siirtolaisina heitä on tullut mm. Räisälästä. Kirjallisia mainintoja on mm. Lohtajalla Lauri Sinko 1554 ja Tuomas Sinko 1795.
Nimiin voi sisältyä ortodoksinen ristimänimi Sinkko (Sina, Zina, Zinko ym.) alkuaan kreikan Zenobios ja venäjän Senka, Seko, Simko, alkuaan Simeon.
Sukunimet voivat palautua myös Sigfridiin, sillä Mäntyharjulla on tavattu Sigfridistä asut Sipi ja Sinkko.
Esimerkkejä nimistä: Sinko Gregorieff 1640 eli Simcko Gregorieff 1642 Suistamo, Wlassia Sinckonen 1592 Polvijärvi.
Lähde: Pirjo Mikkonen, Sukunimet uud. laitos 2000.
Kysymyksesi koskee ilmeisesti Helsingin kaupungin työntekijöitä.
Korona-tilanteen vuoksi useat Helsingin kaupungin työntekijät ovat siirtyneet tilapäisesti uusiin tehtäviin erityisesti sosiaali- ja terveystoimialalle sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle sekä muun muassa koronajäljitystehtäviin. Tällä hetkellä henkilökuntaa on esimerkiksi koronarokotuspuhelinpalvelussa. Henkilökuntaa ei ole lomautettu.
Toimialojen välisiä henkilöstösiirtoja koordinoi Osaajapankki. Siirrot ovat siis tilapäisiä ja kestävät enintään kahdeksan viikkoa, mikäli toisin ei sovita.
Voit lukea aiheesta lisää esimerkiksi täältä.
https://www.hel.fi/uutiset/fi/kaupunginkanslia/kaupungin-tyontekijoita-…
https://yle.fi/uutiset/3-11692467
Myrkytystietokeskuksen sivuilta voi hakea tietoa mm. eri kasvien myrkyllisyydestä. Sivustolla sanotaan Krookus on myrkytön. Linkki sivulle.Olettaisin, että ihmiselle myrkytön kasvi on myös oravalle sopiva.
Taskukirjasto on Helmet-kirjaston käytössä oleva mobiililaitteissa toimiva sovellus. Taskukirjastossa voi etsiä kirjaston kokoelmista, tehdä varauksia ja sitä voi käyttää kirjastokorttina. Taskukirjaston voi ladata iOS- ja Android-laitteille.
https://www.helmet.fi/fi-FI/content/3547/23
Juhani Peltosen Elmon kuunnelmaversio lähetettiin v. 1977 ja kirja ilmestyi. v. 1978. Elmohan on fantasiaa vapaasti käyttävä surrealistissävytteinen kertomus eikä tarjoa kovin paljon ajallisia kiinnekohtia, joihin tapahtumat voitaisiin sijoittaa. Yleisesti ottaen kirja kuvaa kuitenkin kirjoittamisajankohtansa todellisuutta ja aikaa vähän sen jälkeen.
Teoksen suosiota selittää varmasti yksi sen pääteema eli urheilu. Elmohan käsittelee riemastuttavasti huikean, mutta samalla lempeän parodian keinoin meille suomalaisille pyhää asiaa, huippu-urheilua. Päähenkilö on suvereeni urheilusankari, joka voittaa kaiken haluamansa sepitteellisissä Dervangan olympialaisissa ja Andien talvikisoissa. Elmo on myös ominaisuuksiltaan perinteinen suomalainen...
Kyseessä on Eeva-Liisa Mannerin runo kokoelmasta Niin vaihtuivat vuodenajat (1964), sarjasta Ajan ja tilan suhteita. Kyseinen runo on nimeämätön ja se alkaa näin: Jotakin on mennyt, tiesi lintu.... Runo on luettavissa myös esimerkiksi Eeva-Liisa Mannerin kootuista runoista Kirkas, hämärä, kirkas (s. 263).
Lähde:
Manner, Eeva-Liisa: Kirkas, hämärä, kirkas : kootut runot (toim. Tuula Hökkä, WSOY, 1999)
Linne´stä suomeksi: Hintikka, T. J. : Linné / Th. M. Friesin y. m. mukaan kuvannut T. J. Hintikka, WSOY, 1920; Gould, Stephen Jay: Hirmulisko heinäsuovassa, suomentanut Mika Tiirinen, Like, 2001 (kirjoituksia luonnontieteistä, mukana myös Erasmus ja Charles Darwin). Fennican mukaan suomeksi on ilmestynyt myös 8 s. lehdykkä lapsille: Karl von Linné ja hänen raamattunsa : vehnäjyvä vuonna 1916 sekä Tuominen, Uuno: Karl von Linné ja hänen suhteensa väkijuomiin, 1927 (16 s.). Linne´lta on suomennettu teokset: Lapin kasveja, SKS, 1991 ja Lapinmatka 1732, Karisto, 2. tark. p. 1993. (Fennican mukaan myös yksi teos 1750-luvulla). Linnesta saattaa lisäksi löytyi tietoja suomeksi eri hakuteoksista, esim Kasvien maailma -sarjan osassa 3 on pieni...
Seuraavista kirjoista löytyy tietoa muumien taustasta ja synnystä. Ensinmainittu kertoo muumikirjoista, jälkimmäinen sarjakuvasta.
Aejmelaeus, Salme: Kun lyhdyt syttyvät : Tove Jansson ja muumimaailma (Suomen nuorisokirjallisuuden instituutti, 1994)
Tolvanen, Juhani: Muumisisarukset Tove ja Lars Jansson (WSOY, 2000)
Muistovärssyjä on koottu useille internetsivustoille. Löysin pari kappaletta, joissa mainitaan puun kaatuminen:
Positiivareiden sivulla on lyhyt "Kun suuri puu kaatuu, metsässä on pitkään aution näköistä". Tälle mietelauseelle ei ole löytynyt tekijää. Positiivareiden värssypankki: https://www.positiivarit.fi/kategoria/varssypankki/osanotto/.
Hilja Haahdin runon ensimmäistä säettä on käytetty muistovärssynä. Runo alkaa sanoilla "On kaatunut honka, korkea, tuuhea, ylväs". Se löytyy ainakin Haahdin Valitut runot -teoksesta (v. 1963) sivulta 289 sekä sivulta, jolle on koottu runoja ja muistovärssyjä http://onnitteluruno.blogspot.com/2011/05/muistovarssyja-kirjoittanut-hilja.html.
Hiusalan työehtosopimuksen (http://www.pam.fi/fi/tyo/tessit/Tyehtosopimukset/Hiusalan%20TES.pdf) mukaan parturi-kampaajan palkkaukseen vaikuttavat ainakin seuraavat tekijät:
• koulutus
• työssäolovuodet
• työtehtävät
• työaika
• vastuut
• lisät
• kuntien kalleusluokitus
• provision määrä käytettäessä provisiopalkkausta
Palkan suuruuden arvioiminen pelkän koulutuksen tai työssäolovuosien perusteella on siis hyvin vaikeaa. Osa parturi-kampaajista työskentelee provisiopalkkaisena, jolloin palkan suuruus riippuu tehdystä työstä. Tilastokeskuksen (http://pxweb2.stat.fi/Dialog/Saveshow.asp) mukaan vuonna 2010 parturi-kampaajan säännöllisen työajan keskiansio oli 1896 euroa.
Kaattari-nimi tunnetaan asutus- ja sukunimenä Oulussa, Kiimingissä ja Toholammilla.Talonnimenä Kaattari on vuosisatoja vanha, esimerkiksi Iissä nimestä on merkintöjä jo vuodelta 1647 (Hendrich Kaattari).
Pohjoisessa kaattari on tarkoittanut laihaa, surkeaa ja pienikasvuista ihmistä tai eläintä. Suomussalmella sana taas on merkinnyt tervanpolttajaa. Karstulassa on irvikaattari-sanaa käytetty merkitsemään ivantekijää.
Pirjo Mikkonen -Sirkka Paikkala: Sukunimet (Otava, 2000)
Suomen murteiden sanakirja verkossa http://kaino.kotus.fi/sms/?p=main
