Asiaa on kysytty ennenkin Kysy.fi-verkkotietopalvelussa osoitteessa http://www.kysy.fi/kysymys/ollaan-kuin-ellun-kanatmitenka-ellun-kanat-sitten-olivat. Siellä on kerrottu sanontaan ”Ellun kanat” koskevia lähteitä mutta todettu, ettei alkuperästä ole varmaa tietoa. Sama todetaan Ylen artikkelissa osoitteessa https://yle.fi/uutiset/3-8612561.
Tällaiset nimen sisältävät sanonnat ovat saattaneet lähteä liikkeelle jostakin tietysti henkilöstä, mutta läheskään aina sanonnan alkuperää ei kirjata mihinkään ylös vaan unohtuu aikojen saatossa ja sanonnan levitessä. Selityksiä voi olla myös monia erilaisia, jolloin on vaikea sanoa, mikä niistä pitää paikkansa vai pitääkö mikään. Kysy.fi:n vanhassa vastauksessa osoitteessa http://www.kysy.fi/kysymys...
Uurnan käyttöä tuhkan levittämisen jälkeen ei ole säännelty rajoituksin tai kielloin - sillä voi tehdä mitä parhaaksi näkee. Ekologista ja taloudellisesti järkevää olisi käyttää ostouurnaa toistuvasti alkuperäisessä tarkoituksessaan, mikäli sielu ei siedä hyödyntää sitä johonkin aivan muuhun. Uurnan jatkokäyttöongelman voi kokonaan kiertää turvautumalla laina- tai vuokrauurnaan, mikäli sellainen on saatavissa.
Löysin IPhonen ohjeista selityksen: "Vihreä ilmaisin tarkoittaa, että jokin iPhonen appi käyttää joko kameraa tai kameraa ja mikrofonia." Linkki Ohjesivulle
Vihreä pallukka siis tarkoittaa, että puhelin käyttää kännykkäsi mikrofonia (tai videopuhelussa kameraa ja mikrofonia) tai Teams käyttää kännykkäsi mikrofonia. Jos et halua Teamsin käyttävän kameraa, poista kuva käytöstä sovelluksen omilla ohjainkuvakkeilla.
Henry Wadsworth Longfellow julkaisi Amerikan intiaanien tarinoihin pohjautuvan eepoksen The Song of Hiawatha vuonna 1855. Tyyliltään eepos muistuttaa Kalevalaa, josta Longfellow saikin vaikutteita. Runon Hiawatha on ojibwe-intiaani, Longfellow sijoittaa hänet Pohjois-Amerikan Keskilänteen. Todellinen Hiawatha oli mohawk-intiaani, päällikkö joka eli 1400-luvun lopulla paljon idempänä. Hiawathan nimi on lainattu irokeeseilta, tarina taas ojibweilta. Runoelma kertoo Hiawathan elämästä syntymästä kuolemaan asti. Runossa esiintyy monien intiaaniheimojen nimiä, voit lukea koko runon englanniksi vaikkapa täältä: http://etext.lib.virginia.edu/toc/modeng/public/LonHiaw.html
Suomeksikin runoelma on ilmestynyt, A.E. Ollikainen on suomentanut sen...
Löytyvät esim. Aale Tynnin suomennoksena teoksesta Shakespeare: Sonetit. Teosta on saatavilla useista pääkaupunkiseudun kirjastoista. Internetosoitteesta http://www.libplussa.fi/cgi-bin/plussa?sivu=tehohaku&lib=H voit hakea saatavuustietoja: nopeimmin saat ko. teoksen esiin kirjoittamalla Tekijä, esittäjä tms kenttään Shakespeare ja pudotusvalikosta tarkennus Julkaisun nimi
Tässä palvelussa on aiemmin kysytty laulusta Kohtia kohti, johon Hilja Haahti on kirjoittanut sanat. Se löytyy ainakin Erkki Melartinin Nuorten laulukirjasta III, op134B. Laulu alkaa: "Vain kaukaa, kaukaa viittoen kotimme harja hohtaa..." Teosta voi kysyä Jyväskylän kaupunginkirjastosta musiikkiosastolta. Käsillä olevista Hilja Haahden runoteoksista ei runoa löydy.
Kirjojen luokittelulla pyritään kuvamaan teoksen sisältöä, lisäksi sisältöä kuvataan usein asiasanoilla. Bibliografiset tiedot (mm. tekijät, nimeke, julkaisutiedot, ulkoasutiedot, ISBN) kirjaston kokoelmiin kuuluvasta materiaalista tallennetaan kokoelmaluetteloihin, nykyisin atk-tietokannoiksi (aiemmin "kortistot"), luokat ja asiasanat ilmaisevat teoksen sisällön luetteloissa. Erilaisia kirjastotietokantaohjelmia on myynnissä. Suomalaisia luettelointisääntöjä on Helsingin kaupunginkirjastossa vain käsikirjastokappaleina.
Useimmat Suomen yleiset kirjastot käyttävät luokituksenaan Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää YKL, jonka verkkoversio on osoitteessa http://ykl.kirjastot.fi/ykl.py. Tieteellisissä kirjastoissa on yleisesti käytössä...
Robert Swindells on esitelty Mervi Kosken kirjassa "Ulkomaisia nuortenkertojia 1", joka löytyy kaikista Imatran kirjastoista.
Englanninkielinen esittely löytyy kustantajan sivulta, seuraavasta osoitteesta:
http://www.puffin.co.uk/nf/Author/AuthorPage/0,,1000050055,00.html
Trampoliinileikkejä löytyy aika niukasti netistä, ainakin suomen kielellä. Löytyy yksi suomi24-keskustelu, jossa eri trampoliinileikeistä keskustellaan, https://keskustelu.suomi24.fi/t/5640444/uusi-ulko-peli-trampoliinin-omistajille! Tietysti kyse on epävirallisesta keskustelusta, eli täytyy itse päättää näiden leikkien turvallisuudesta.
Enemmän leikki-ideoita löytyy englanniksi. Voit etsiä Googlen kautta ”trampoline games.” Tämä olisi yksi esimerkki: https://icebreakerideas.com/trampoline-games/.
Myös YouTubesta löytyy trampoliinileikkejä, esimerkiksi täältä https://www.youtube.com/watch?v=vYZd7L1Ohzc.
Mutta kuten jo mainitsin kannattaa miettiä myös sitä, kuinka turvallisia nämä leikit ovat.
Lähteet:
https://icebreakerideas....
Hei!
Haluatteko kyseisestä laulusta nuotit tai äänitteen?
Säveltäjä on Siukonen, Wilho.
Aattoiltana (Lumen pehmeä valkoinen vaippa...)
Nuotit löytyvät seuraavasta teoksesta:
Siukonen, Wilho: Joululauluja [Nuottijulkaisu] : pianon säestyksellä : koteja ja kouluja varten v. 1925. Nuottia ei ole Oulun kaupunginkirjastossa, mutta mahdollisesti saatavissa kaukolainaksi muista maakuntakirjastoista esim. Tampereelta.
Äänitettä ei löydy kirjastoista, ainoastaan yleisradion arkistossa on cd-levy vuodelta 2001, jossa Campanella-kuoro esittää tämän kappaleen.
Tässä muutamia sivustoja:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Awriter_37
https://www.kirjasampo.fi/fi/node/198
http://www.nuorisokirjailijat.fi/tiainen-marja-leena.html
https://www.tammi.fi/kirjailija/marja-leena-tiainen
Marja-Leena Tiaisesta on kirjoitettu parissa kirjassa:
Matka mielikuvitukseen : lasten- ja nuortenkirjailijat kertovat teostensa taustoista / toimittanut Päivi Heikkilä-Halttunen, Helsinki : Tammi, 2004
Palkitut kotimaiset lasten- ja nuortenkirjat 1990-2002 / toim. Kaarina Kolu ja Teresia Volotinen. Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2003
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. 3 / toim. Ismo Loivamaa Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2001
Lukufiilis, Virikkeitä ja Onnimanni –lehdet ovat muiden ohella...
Hääpuheen tilalle sopivia tekstejä löytyy esimerkiksi Kotiliesi -lehden kokoamana lukijoidensa suosikeista:
https://kotiliesi.fi/juhlat/haat-ja-kihlajaiset/onnittele-haaparia-kauniilla-runolla-valitse-sopiva-juhlavarssy-lukijoiden-suosikeista/
Listalta löytyy monta kaunista tekstiä, kuten katkelma Kahlil Gibranin teoksesta Profeetta, joka alkaa seuraavasti:
"Rakastakaa toinen toistanne,
mutta älkää tehkö rakkaudesta kahletta.
Olkoon rakkaus mieluummin aaltoileva meri teidän sielujenne rantojen välillä..."
Häihin sopii myös vaikkapa Franciscus Assisilaisen rukous, jonka Ruotsin prinsessa Victoriakin luki sisarensa häissä:
https://evl.fi/verkkokirkko/rukous/kirkon-vanhoja-rukouksia
Kutituksen ja naurun yhteydestä on kirjoittanut mm. tutkija Helena Telkänranta Helsingin Sanomien artikkelissa Itseään ei voi kutittaa (julkaistu 6.1.2004). Sen voi lukea Helsingin Sanomien Arkiston kautta. Omasta kirjastosta kannatta kysyä, onko HS Arkisto luettavissa siellä.
Telkänrannan kirjoittamassa artikkelissa tuodaan esiin teoria, että kutituksen ja naurun yhteydellä olisi evolutiivinen tausta. Nauru viestisi muille lauman jäsenille, ettei kyse on hyökkäyksestä.
Vaalien toimittamista säädellään vuonna 1998 annetussa vaalilaissa (laki 2.10.1998/714). Lakia sovelletaan presidentinvaalien lisäksi myös eduskunta-, kunnallis- ja europarlamenttivaaleihin.
Vaalilain 58 ja 76 §:ien mukaan ehdokkaan numero tulisi kirjoittaa lippuun niin selkeästi, ettei voi syntyä epätietoisuutta siitä, ketä ehdokasta on tarkoitus äänestää. Vaalilain 85 §:n mukaan ne äänestysliput, joihin ehdokkaan numero on merkitty epäselvästi tulisi hylätä. Samoin 85 §:n mukaan äänestyslippu on mitätön mm. jos äänestyslippuun on kirjoitettu "äänestäjän nimi tai erityinen tuntomerkki taikka siihen on tehty muunlainen asiaton merkintä". Äänestyslippuun tulisi siis vaalilain mukaan merkitä vain ja ainoastaan ehdokkaan numero.
Vaalilaki on...
Kyseessä on pellavaöljysaippua. Sitä löytyy monilta eri valmistajilta sekä kiinteänä että nesteenä. Sitä myydään myös nimellä pellavaöljysuopa.
Lähde
Pellavaöljysaippua - Pirkka
Suomessa on Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan nimetty vuodesta 1899 lähtien 2441 Aijaa. Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa kerrotaan, että Suomessa nimi Aija on ilmeisesti mukailtu nimestä Eija. Heprean kielessä sana aija tarkoittaa korppikotkaa ja Raamatussa Aija on miehen- ja paikannimi. Siihen paljonko maailmassa on Aijoja on mahdotonta vastata. Ilmeisesti ei kuitenkaan kovin paljon, sillä esim. Bruce Lanskyn Baby names around the world -teos ja Teresa Normanin A world of baby names -teos eivät tunne nimeä.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu löytyy osoitteesta http://verkkopalvelut.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Eduskunta äänesti 6.11.2020, että tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen säädetään rikoslaissa rangaistavaksi nykyistä selkeämmin. Kansanedustajat tukivat valiokunnan mietintöä äänin 141-10. Erimielisyyttä ei ollut tyttöjen ja naisten silpomista koskevasta osuudesta, siitä äänestäneet olivat yksimielisiä. Myös ei-äänen antaneet kannattivat tyttöjen silpomisen kieltämistä entistä selvemmin.
Kansalaisaloitteen käsittelyn yhteydessä valiokunta selvitti myös poikien ei-lääketieteellistä ympärileikkausta koskevaa oikeustilaa ja käytäntöä. Vastalauseissa haluttiin mietinnön perusteluista pois poikien ei-lääketieteellistä ympärileikkausta koskeva osuus.
Ylen verkkouutisesta voi tutkia miten kansanedustajat äänestivät. Äänestyksessä "jaa"...
60 opintopisteen vaatimukseen kuuluu pakollisena perusopinnot ja tämän lisäksi räätälöity kirjastonhoitajan tai muu informaatioalan sivuainekokonaisuus. Perus- ja aineopinnoista kertyy yhteensä useimmiten noin 70 opistopistettä (perusopinnot 25 op ja aineopinnot 45 op), joten tämä vaatimus on ristiriidassa "muodollisen pätevyyden" 60 opintopisteen kanssa, vaikka työpaikkailmoituksissa joskus näkeekin vaadittavan juuri aineopintokokonaisuutta. Aivan hajanaisia kursseja ei kuitenkään pätevöitymiseen hyväksytä, vaan opinnot suoritetaan tiettyinä kokonaisuuksina kunkin yliopiston/korkeakoulun opinto-ohjelman mukaisesti.
Oulun yliopistossa sivuaineoikeutta haetaan erikseen lomakkeella, ja opintojen tarkemmasta rakenteesta voi lukea...
Vilpun nimipäivää vietetään 8.3.
Vilppu on suomalainen muunnos nimestä Filip eli Filippus.Toinen läheinen muunnos on Vilpas. Filippus tarkoittaa "hevosten ystävää" Almanakassa nimi on ollut jo vuodesta 1908, mutta nimi on ollut jokseenkin vähän käytetty ja saanut uusia käyttäjiä vasta 2000-luvulla.
