Kirjastosta voi lainata lapsille sopivia kielenoppimismateriaaleja, esimerkiksi nämä
- Kultavuoren salaisuus : harjoittele englantia 2010
- Mysteeri Lontoossa (ikäsuositus 6-12-vuotiaille)
- Lasten oma kuvasanakirja englanti-suomi 2008
- Pronunciation Poems for Tots : englantia pienille oppijoille, Kallio Candy, 2011
- Smurffit : suomi-englanti kuvasanakirja
- Eka englanti Kallioniemi Tuula 2013
Makupalat.fi:n hausta löytyy englannin verkkokursseja, https://www.makupalat.fi/fi/search/node/englannin%20kieli%20AND%20oppim…
Lapsille soveltuvaa materiaalia ovat
Land Ahoy!-oppimateriaalit, https://www.nmi.fi/kaynnissa-olevat-hankkeet/kielitaito-kuuluu-kaikille…
British Council Learn English Kids, https://learnenglishkids.britishcouncil.org/...
Runar Schildtiä ja Väinö Linnaa yhdistää kirjailijana mm. taitava elävän puhekielen käyttö, psykologinen herkkyys ja loistava ympäristönkuvaus.
Aihepiireiltäänhän nämä kirjat eivät ole yhteneväiset kuten eivät myöskään historialliselta ajankohdaltaan.
Jokainen henkilö kuitenkin lukee ja kokee teokset oman itsensä kautta, joten on aika vaikea tarkasti tulkita teosta toisen puolesta.
Ehkäpä parhaaseen analyysiin pääset lukemalla kyseiset teokset itse ja tulkitsemalla ne oman lukukokemuksesi kautta.
Terho Itkosen ja kumppanien Muoto-opin keruuopas lisävihkoineen mainitsee ylttyä-verbin esimerkkinä muissa kuin lounaismurteissa tavattavista sisäheittotapauksista, täsmentämättä kuitenkaan, miltä murrealueelta sana mahdollisesti on peräisin. Muista tutkimistani lähdeteoksista ei ollut apua. Kotimaisten kielten keskuksen Suomen murteiden sanakirjankin työstäminen on edennyt vasta l-kirjaimeen saakka (https://www.kotus.fi/sanakirjat/suomen_murteiden_sanakirja). Ehkäpä aktiivisten lukijoidemme avulla voisimme onnistua kartoittamaan, missä päin Suomea sana on tai on ollut käytössä.
Yhdysvaltain vaalijärjestelmä on hyvin laaja ja hieman sekava.
Äänestäminen vaatii ennakkorekisteröitymisen ja se hankaloittaa monien äänestämistä. On hankala tietää miten, missä ja milloin rekisteröidyt. Rekisteröinti vaihtelee liittovaltioittain ja se täytyy uusia aina muutettuaan tai vaihdettuaan nimeä. Hyvä selvitys systeemistä löytyy Janne Isosävin artikkelista 2017. http://janne.isosavi.com/usa/usan-vaalijarjestelma/
Rekisteröitymisen lisäksi äänestämistä voi vaikeuttaa mm. vaatimus kuvallisesta henkilöllisyystodistuksesta. Todistuksen hakeminen voi joissain paikoin olla mahdollista vain tiettynä kellonaikana ja tiettynä päivänä viikosta. Se hankaloittaa monen työssäkävijän elämää. https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/...
Kirjastojen tietokannoista ei löydy Järnefeltin 'Berceuse'n sovitusta jousikvartetille partituurina eikä myöskään esityslaitoksena (4 ääntä).
Jorma Panula on sovittanut teoksen jousikvartetille ja Finlandia-kvartetti sisällytti tämän sovituksen v. 1975 ilmestyneeseen äänitteeseen "Valse lente" (EMI 5E063-36007). Arvattavasti sovitusta ei ole julkaistu, joten lähempiä tietoja saannee asianosaisilta ja mahdollisesti Suomalaisen musiikin tiedotuskeskuksesta (http://www.fimic.fi, info@mic.teosto.fi) tai TEOSTOsta (http://www.teosto.fi, teosto@teosto.fi). Fazer on julkaissut sävellyksestä partituurin kamariorkesterille. Se sisältyy usean kirjaston kokoelmiin ja on kaukolainattavissa normaalisti.
Kotimaisten kielten keskuksen mukaan Atte on johdos nimistä Antti tai Antero, jotka puolestaan on johdettu kreikkalaisesta nimestä Andreas.
Attea on käytetty myös Aadolfin, Aatoksen tai Agatonin lempinimimuotona.
Nimen etymologinen alkuperä on sinällään vanha, koska se esiintyy Raamatussakin.
Suomessa Aten nimipäivä on ollut kalenterissa vuodesta 1964.
Lähteet:
Kotimaisten kielten keskus: https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/nimien_alkuperasta/atte
Nimikirja.fi: https://nimikirja.fi/Atte
Tässä joukko kollegoiden ehdotuksia:
Muuan mies: Karhukaiset
Muuan mies: Tonnikala
Chisu: Tipping Point
Eppu Normaali: Puhtoiset vesistömme; Suomi-ilmiö
Juliet Jonesin Sydän: Menossa alas
Hassisen Kone: Jeesus tulee
Luonteri Surf: Silta
Kirka, Varrella virran
Badding, Hymyile Miss Universum
Hector, Kuunnellaan vaan taivasta
Juha Vainio, Vanhoja poikia viiksekkäitä (Saimaan norppa)
Juice Leskinen, Myrkytyksen oireet
Juice, Matteus, Markus, Luukas ja mä
Juice, Usko sinä vaan
Juice, Jeesus pelastaa
Love Recordsin kokoelmalevy Suojele luontoa, ihmistäkin
Myös Kari Peitsamolla, Kotiteollisuudella ja Apulannalla on uskontoa sivuavia kappaleita
Hei!
Maapallon ympärysmitta on noin 40 000 km. Norjan rantaviivan pituus vuonot ja saaret mukaan luettuna on 83 000 kilometriä, mistä saarten osuus on noin 58 000 kilometriä.
Lähteet:
https://www.geologia.fi/2018/05/20/perustietoa-maasta/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Norjan_maantiede
Ornitologia eli lintutiede on biologian osa-alue. Biologiaa voi opiskella Helsingin, Jyväskylän, Turun, Itä-Suomen ja Oulun yliopistoissa.
Koulutusohjelmien sisällöstä löytyy tietoa yliopistojen sivuilta:
Helsinki: https://www.helsinki.fi/fi/koulutusohjelmat/biologian-kandiohjelma
Jyväskylä: https://www.jyu.fi/science/fi/bioenv/opiskelu
Turku: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/matemaattis-luonnontieteellinen-tiedeku…
Itä-Suomi: https://www.uef.fi/fi/yksikko/ymparisto-ja-biotieteiden-laitos
Oulu: https://www.oulu.fi/fi/hae/kandidaattiohjelmat/biologia
Netistä en onnistunut löytämään koottua luetteloa Suomen kuntien perustamispäivistä, joten lähetin kysymyksesi Kuntaliittoon ja sieltä vastattiin, ettei heilläkään ole listaa tarkoista perustamispäivistä. Suomen kuntien perustamisvuosista löytyy kyllä luettelo Wikipediasta, ja yksittäisen kunnan tietoja voi tarkastella esimerkiksi kyseisen kunnan omilta nettisivuilta.
Helmet-kirjastoissa on lainattavissa Suomen kuntia käsitteleviä teoksia, mm. Suomen kunnat 1917-2009 (2008, toim. Mika Mäkelä, Pirkko Retti), jossa esitellään Suomen kuntarakennetta ja kuntaliitoksia sekä Suomen kuntavaakunat (2013), jossa kerrotaan myös kuntien synnystä ja liitoshistoriasta.
Lähteet:
Helmet.fi. https://www.helmet.fi/fi-FI...
Puistotätitoiminnan historiasta kerrotaan lyhyesti Siiri Vallin julkaisussa 100 vuotta lasten päivähoitoa Helsingissä. Ensimmäisestä puistotädistä siinä ei ole mainintaa.
Puistotätitoiminnan aloittivat työvalmiusnaiset 1940-luvulla yli 30 puistossa. Pienten lasten hoitopaikkojen vähyyden vuoksi toiminta osoittautui perheille tarpeelliseksi avuksi. Enimmillään puistotätejä oli Helsingissä 110-125.
Puistotädit toimivat puistoissa rajatulla, kaupungin osoittamalla alueella. Toiminta oli (ja on) yksityistä valvottua pienten lasten ulkoilutoimintaa pääasiassa alle neljävuotiaille lapsille.
Toiminta otettiin leikkikenttien tavoin lastentarhain johtokunnan valvontaan vuonna 1951, mutta se jäi edelleen yksityisten henkilöiden yrittäjyyden...
Suppilovahverot harmaantuvat vanhemmiten, kuten monet muutkin eliöt. Luontoportti
Paleltunut suppilovahvero on vetelän tuntuinen. Jos sieni sulettuaan on yhä kiinteä, sen voi syödä.
Pakastuminen ja sulaminen vuorotellen pilaa herkästi suppilovahverot loppusyksystä.
"Haaveenani on ollut löytää hyvin pakkasta ja sulamista kestävä suppilovahvero, ”jouluvahvero”. Yleensä suppilovahverot nuukahtavat, kun avomailla on pakkasta kuusi, seitsemän astetta ja sen jälkeen ilma lauhtuu." Suomen luonto.fi
Verbi kuulla kuuluu suomen kielen sanojen vanhimpaan perusaineistoon, suomalais-ugrilaisiin tai uralilaisiin sanoihin. Ne kuvaavat usein jokapäiväiseen elämään ja ihmisen lähipiiriin kuuluvia asioita. Juuri sanojen jatkuva käyttö on auttanut niitä säilymään kielessä läpi vuosituhansien.
"Mitä kuuluu?" on idiomi eli ilmaus, jonka alkuperäismerkitys on vertauskuvallisen käytön kautta sumentunut ja jolle on muotoutunut uusi itsenäinen merkitys. Ruotsin kielessä sanonta on muodossa "Vi hörs", kuulemisiin.
Lisätietoa:
Vanhan kirjasuomen sanakirja: kuulla
Suomen murteiden sanakirja: kuulua
Kotus: Mikä on verbin kuunnella alkuperä?
Tässä muutama ehdotus:
- Francis, Dick: Varjo yössä ja Hurrikaani
- Marttala, Johanna: Helkalan kilpakosijat
- Paasilinna, Arto: Hirnuva maailmanloppu ja Ihmiskunnan loppulaukka
- Dimmick, Barbara: Matkalla huomiseen
- McCullough, Colleen: Troijan laulu
- Issakainen, Martti: Hyvästi, hevoseni.
- Tonteri, Pertti: Tinakenkä
- Hirvikoski, Hannu: Lähtöön aikaa kaksi minuuttia ja Juoksijaihme
- Waltari, Satu: Kumma rakkaus
- Evans, Nicholas: Hevoskuiskaaja
Hevosvalmentajasta kertoo teos Roberts Monty: Mies joka puhuu hevosten kanssa. Antti Heikkilän Hevosmies kertoo ratsastuksesta ja rakkaudesta hevosiin.
Kaupunki- eli viemärihyttyset kykenevät lisääntymään lattiakaivojen seisovassa vedessä. Joillain hyttyslajeilla taas on elimistössään alkoholeja, minkä johdosta ne kykenevät selviytymään talvisissakin olosuhteissa. Viemärihyttysiä pystyy torjumaan kaatamalla kuumaa vettä lattiakaivoon ja siivoamisella.
IS.fi. Asiantuntija varoittaa: Hyttyset pian kiusana talvellakin, 17.8.2014.
IS.fi. Yle: Tämä hyttynen syö talvellakin - sikiää kodin lattiakaivossa, 3.12.2012.
Yle.fi. Talvihyttysillä on pakkasnestettä suonissaan, 16.12.2010.
Kyseessä on Maiju Sirkiän säveltämä laulu Puolukkamailla. Laulun sanat ovat Immi Hellénin.
Laulu sisältyy teokseen Musiikkia oppimaan : laulavan ja soittavan nuorison oppikirja (1957, useita lisäpainoksia, toim. Jorma Pukkila ja Matti Rautio).
Teos näyttää kuuluvan kirjastoverkkoalueenne kokoelmiin.
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
Koko Immi Hellénin runon voitte lukea vaikka Kansalliskirjaston digitoimasta aineistoista, esimerkiksi näistä:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/976251?term=Metsikk%C3%B6&term=puoloja&term=punanaan&page=5
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1926985?term=Metsikk%C3%B6&term=puoloja&term=punanaan&page=117
Alli Nissinen (1866-1926) oli tuottelias runoilija ja hänen tekstejään löytyy sävellettynä eri nuottikokoelmista useita. Mm. seuraavat laulut ovat hänen käsialaansa (alkuperäisiä tai käännöksiä):
Jänis istui maassa - Äidin silmät (Kaks' on kaunehinta elämässä) - Jouluaattona / Joulun aattona (Aamu vasta hämärtää) - Kuu ja tähdet - Metsästäjän laulu (Vuorten harjanteilla) - Mummon luona (Juokse, juokse joutuisaan) - Pikku juttu (Oli kerran metsässä mökki) - Puro ja lapset (Puro hyppivi kiveltä kivelle) - Kevätlaulu (Kevät tuo, heti luo) - Tätilään (Mennään, mennään tätilään).
Vuonna 1909 julkaistiin 44 saksalaisen lastenlaulun kokoelma "Lauluja ja säveleitä lasten sydämille", jonka kaikki käännökset ovat Nissisen käsialaa. Tämä on varmasti...
