Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirja Sukunimet selvittää Kassi-nimen taustaa hakusanan Kastinen kohdalla:
"Roomalaiskatolisesta ristimänimestä Kristianus on pohjoissaksalaisilla alueilla käytetty mm. muotoja Karsten, Kast, Kasten, Kasse ja Kassen. Näistä on Suomessa vakiintunut sukunimet Kastinen, Kassinen ja ehkä myös Kasanen ja Kastikainen. (Kassinen ja Kasanen voivat tulla myös Kassian-nimestä). Nimimuodot ovat levinneet koko maahan, esim. Turun seuduilla Kastun kylä, Lammilla Kastilan kylä, sukunimi Kastinen Karjalassa 1500-luvulla Kannaksella, kuten Viipurissa 1559 hans kastens, Viipurin pitäjässä 1562 Lau[ri] kasthi[nen], Uudellakirkolla 1545 Wassijl Kastin, 1563 Ihanns Kastine[n]; Loimaalla 1551 Thomas Kassi, Asikkalassa 1488...
Kirjastojärjestelmäyksiköstä kerrotaan seuraavaa: ”Näyttää siltä, että HelMetin muistilistat ovat kateissa viimeöisen tietokantapäivityksen jälkeen. Ongelmaa selvitetään.”
Toivon mukaan muistilistat saataisiin jossakin vaiheessa takaisin, mutta tuon enempää en pysty asiasta sanomaan.
Jo ilmaisut "kova" ja "mieto" ovat itsessään subjektiivisia, koska suomen kielen adjektiivit kertovat parina vain erosta, ei mistään täsmällisestä. Käytännössä rajaus on (päihde)poliittinen, sillä edes huumeita on vaikea määritellä yksiselitteisesti. Käytännössä "huume" tarkoittaakin laittomaksi lailla määriteltyjä aineita, vaikka sanalla arkikielessä voidaan tarkoittaa muutakin. Esimerkiksi kahvia ja tupakkaa ei pidetä Suomessa huumausaineina, koska ne ovat laillisia. Tällaisia kulttuurisia eroja on muitakin, sillä esimerkiksi YK:n yleissopimukset mahdollistavat jossain määrin erilaiset kansalliset línjaukset. Monia lääkeaineita voidaan myös käyttää huumaavassa tarkoituksessa, vaikka ne ovat itsessään laillisia reseptillä hankittuna....
Pipinen on tosiaan itäinen nimi, peräisin Karjalan kannakselta. Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala arvelevat kirjassaan Sukunimet (Otava, 2000), että nimen kielelliset juuret ovat samat kuin sukunimellä Piippo. Molempien nimien taustalla voisi heidän mukaansa olla Pietari-nimen kansankielinen muoto. Toisaalta nimet muistuttavat vanhoja saksalaisia miestennimiä Bibo, Bibbo, Pipo, Pippo, Pippi ja Peppo.
Mikkosen ja Paikkalan mukaan tätä muistuttavia nimiä on käytetty Suomessa ensimmäistä kertaa jo keskiajalla.
Kyseinen kappale on kaiketikin David Leen ja Herbert Kreztmerin säveltämä "Goodness gracious me" vuodelta 1960. Kappale sai suomeksi nimen "Voi hyvä tavaton". Suomenkieliset sanat ovat Sauvo Puhtilan käsialaa. Kappaleen levyttivät vuonna 1961 Esa Saario ja Maikki Länsiö sekä Brita Koivunen ja Eino Virtanen.
https://finna.fi
Sivistyssanakirja määrittelee instituutin seuraavasti: "tieteellinen tutkimuslaitos, ylempi oppilaitos".
Kielitoimiston sanakirjassa sanalla on kaksi merkitystä:
1. tieteellinen laitos, tutkimuslaitos
2. toisen asteen ammatillista koulutusta antava oppilaitos
Lähteet:
"Sivistyssanakirja" (Otava, 1988)
MOT Kielitoimiston sanakirja 2.0
Anneli on hyväily tai kutsumamuoto Annasta ja Annesta. Anna on kreikkalainen muoto heprean nimestä Hannah (armo). Anne taas on Annan rinnakkaismuoto, suosittu erityisesti englantilaisella kielialueella.
Lähteet: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava; Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY.
Löytyvät esim. Aale Tynnin suomennoksena teoksesta Shakespeare: Sonetit. Teosta on saatavilla useista pääkaupunkiseudun kirjastoista. Internetosoitteesta http://www.libplussa.fi/cgi-bin/plussa?sivu=tehohaku&lib=H voit hakea saatavuustietoja: nopeimmin saat ko. teoksen esiin kirjoittamalla Tekijä, esittäjä tms kenttään Shakespeare ja pudotusvalikosta tarkennus Julkaisun nimi
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Mirette on keskieurooppalainen muunnos Mirasta ja sen kautta Mirabellasta. Mirabella tulee latinasta ja tarkoittaa ihailtavaa, ihastuttavan kaunista.Alkujaan italialaisen nimen lyhentymä on Mirella, jonka ranskalaisia vastineita ovat Mireille ja Mirelle. Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistosta (http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx) löydät lisätietoa Mira-nimestä. Kirjoita hakusanoiksi etunimet ja Mira sekä tee haku.
Etsitty nimetön runo on itse asiassa katkelma runosta Ulysses. Yrjö Jylhän suomennos Odysseus löytyy Maailmankirjallisuuden kultainen kirja -sarjassa ilmestyneestä Englantilaisen kirjallisuuden kultaisesta kirjasta (WSOY, 1933). Kysymyksen säkeet ovat runon loppupuolelta.
Ulysses-runo englanniksi on luettavissa esimerkiksi Representative Poetry Online -verkkosivulla: http://rpo.library.utoronto.ca/poem/2191.html. Kysymyksessä siteerattu kohta löytyy riveiltä 54 ja 55.
Inna-nimestä on olemassa erilaisia näkemyksiä. Internetin kautta löytyvässä Behind the Name-palvelussa sanotaan, että se on venäläinen naisen nimi. Sen merkitystä ei tiedetä. (http://www.behindthename.com/). Eero Kiviniemen teoksessa Rakkaan lapsen monet nimet (Weilin+Göös 1982) sanotaan, että Inna-nimen voi katsoa kuuluvan niihin nimiin, jotka ovat kytkettävissä vanhempien tai muiden lähisukulaisten nimiin (esim. Anni-nimi toisinpäin). Kirjassa Mikä lapselle nimeksi (Tammi 1992) esitetään Inna-nimen voivan olla muunnos Inasta tai Inkasta. Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa (WSOY 1999) Innaa pidetään myös lyhentymänä Innocentiasta (lat. viaton, nuhteeton). Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta, www-osoite https://192.49.222.187/...
Kyseessä on pellavaöljysaippua. Sitä löytyy monilta eri valmistajilta sekä kiinteänä että nesteenä. Sitä myydään myös nimellä pellavaöljysuopa.
Lähde
Pellavaöljysaippua - Pirkka
Eeva Riihosen teoksessa Mikä lapselle nimeksi? sanotaan Veetin ja Veetun olevan Fredrikin suomalaisia muunnoksia.
Fredrik taas on alkuaan germaanien rauhallinen hallitsija, rauhan valtias. Suosittu nimi muunnoksineen monissa kielissä, esim. saksan Friedrich, Fritz, englannin Freddy, hollannin Frederik, espanjan Federico.
Sukunimistä ja niiden merkityksistä löytyy Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet -kirjasta. Kulpakko on peräpohjolainen sukunimi. Kemijärvellä, Pelkosenniemellä, Kittilässä, Sodankylässä ja Torniossa on ollut tämännimisiä taloja. Rovaniemellä puolestaan Kulpakko on vaara-alueen nimi. Kulpakko-sanan merkitys on paikoin sama kuin kulppi- sanan (merkitsee ”vesilätäkköä” sekä ”maljaa” ja ”kauhaa”), paikoin se on tarkoittanut ”kulkijaa”.
Meltaus-sukunimen osalta ei selvää vastausta ole, edellä mainitussa kirjassa viitataan sukunimeen Murtoniemi, jonka nimisiä niemiä ja asumuksia on myös Pohjanmaalla.
Todistuksen kielitaidosta saat suorittamalla yleisen kielitutkinnon. Yleinen kielitutkinto on virallinen, aikuisille suunnattu kielitutkintojärjestelmä, johon voi osallistua kuka tahansa. Tutkinnon voi suorittaa yhdeksässä kielessä (englanti, espanja, italia, ranska, ruotsi, saame, saksa, suomi, venäjä) kolmella eri tasolla (perus-, keski- ja ylin taso). Lisää tietoa yleisestä kielitutkinnosta löytyy Opetushallituksen sivuilta:
http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/kielitutkinnot/yleiset_kielitut…
Titta Karakorpi näytteli Koskelan Elinaa Edvin Laineen ohjaamassa Täällä Pohjantähden alla -elokuvassa. Ylen Elävä arkisto kertoo hänen kieltäytyneen Elinan roolista elokuvan toisessa osassa eli Akselissa ja Elinassa:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/12/19/taalla-pohjantahden-alla-trilo…
Akseli ja Elina valmistui vuonna 1970. Titta Karakorpi näytteli myös elokuvissa Kesäkapina ja Kreivi, joita kuvattiin ja jotka valmistuivat samoihin aikoihin. Olisiko töitä ollut jo liikaa, ja näyttelijä tehnyt valintoja.
https://elokuvauutiset.fi/site/dvd-arvostelut/kotimaiset/4962-kesakapin…
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/05/27/kreivi
Osmonmäen nimen alkuperä ei valitettavasti selvinnyt tutkimistani lähteistä. Kaikki vastaani tulleet aluetta käsittelevät kirjoitukset tuntuvat ottavan nimen annettuna, yrittämättä sitä taustoittaa, mikä viittaa vahvasti siihen, ettei nimen syntyhistoriaa tunneta: se on "vanha paikallisnimi", aluetta "on kutsuttu" tällä nimellä jne. Ei kuitenkaan vaikuta siltä, että Osmonmäki olisi saanut nimensä tilan tai torpan mukaan – tällaisesta ei käyttämässäni lähdekirjallisuudessa puhuttu eikä Osmoon assosioituvia nimiä löytynyt tilojen eikä torppien listauksista.
Kirjojen luokittelulla pyritään kuvamaan teoksen sisältöä, lisäksi sisältöä kuvataan usein asiasanoilla. Bibliografiset tiedot (mm. tekijät, nimeke, julkaisutiedot, ulkoasutiedot, ISBN) kirjaston kokoelmiin kuuluvasta materiaalista tallennetaan kokoelmaluetteloihin, nykyisin atk-tietokannoiksi (aiemmin "kortistot"), luokat ja asiasanat ilmaisevat teoksen sisällön luetteloissa. Erilaisia kirjastotietokantaohjelmia on myynnissä. Suomalaisia luettelointisääntöjä on Helsingin kaupunginkirjastossa vain käsikirjastokappaleina.
Useimmat Suomen yleiset kirjastot käyttävät luokituksenaan Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää YKL, jonka verkkoversio on osoitteessa http://ykl.kirjastot.fi/ykl.py. Tieteellisissä kirjastoissa on yleisesti käytössä...
Vaikuttaisi siltä, että yhdyssanan ensimmäinen osa "ajetus" tarkoittaa turvotusta, joka voi johtua eri syistä, kuten sairauksista. Vuoden 1839 Suomalaisen talonpojan kotilääkäri -kirjassa on mainittu "jalkain pöhö eli ajetus" sivulla 33. Vuonna 1927 ilmestyneessä Parantaja-lehdessä mainitaan munuais- eli ajetustauti ja tekstin perusteella ajetus tarkoittaa turvotusta. Kielitoimiston sanakirjasta löytyy termi ajettuma, joka tarkoittaa muun muassa turpoamaa, turvottumaa ja pöhöttymää. Voi siis olla, että kyse on ennemminkin oireesta, kuin itse taudista, mutta täysin varmaa vastausta en asiaan löytänyt.
Vanamo vanamokasvin (lat. Linnea Borealis) suomalainen nimi. Suomalaisesta almanakasta löytyy myös nimen latinalainen muoto, eli Linnea.
Lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava.
