Vanhoja lehtiä on arkistoituina Varastokirjastossa https://vaari.finna.fi/Browse/Home Kuopiossa. Voit osoitteessa https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu tehdä kaukopalvelutilauksen. Varastokirjastosta tehtävät kaukopalvelutilaukset ovat ilmaisia.
Vailtua merkityksessä 'vähetä hitaasti; puuttua, olla vailla' pohjautuu sanoihin vailla ('ilman, paitsi') ja vaille (ilmaisee, että jostakin puuttuu jokin määrä tai osa). Sana esiintyy eri puolilla Suomea hieman eri muodossa, esimerkiksi vailleta, vaillentua ja vailtaa.
Lähde:
Suomen kielen etymologinen sanakirja
Äiti- tai isäpuolen poika, joka ei ole verisukulainen on velipuoli. Vastaavasti äiti- tai isäpuolen tytär, joka ei ole verisukulainen on sisarpuoli.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/velipuoli?searchMode=all
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/sisarpuoli?searchMode=all
Kirjastot.fi sivustolta löydät Suomen kirjastojen aineistotietokannat, niistä selviää onko jokin tietty kirja kirjastossa vapaana.
http://www.kirjastot.fi/kirjastot/
Yleisissä kirjastoissa kirjat on yleensä järjestetty YKL:n eli yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmän mukaiseen järjestykseen.
http://ykl.kirjastot.fi/
Löydät aineistotietokannasta kirjan sijaintipaikan: hyllynumeron ja esim. Lahden aineistotietokannassa kolme kirjainta, joiden mukaan kirja on aakkostettu luokkaansa.
Tiedonhakua on selostettu Kirjastot.fi sivustolla myös tarkemmin tiedonhankinnan materiaalipankki Kiravossa.
Räätöidyt koulutuspaketit > Lukiolaisille -osio esittelee hakua Helsingin HelMet tietokannasta.
Myös Lahden kaupunginkirjastossa tehty sivusto...
Nykysuomen sanakirja (Porvoo 1989) määrittelee kysymyksen näin:
s. 1. (toiselle osoitettu) lausuma, johon annettavan vastauksen perusteella toivotaan saatavan tietää jk asia; muodoltaan tällaista vastaava lausuma
2. eräissä sanonnoissa us. adv:n tapaan: vrt. kyse, puhe - 'on kysymys jstk' on puhe, kyse
3. asia, jota käsitellään, pohditaan, koetetaan ratkaista, josta voidaan olla eri mieltä; tällaisen pohdinnan kohde; asia, ongelma, probleemi
Käännöksen tekemiseen vaikuttavat monet asiat. Käännettävän tekstin laji ja tarkoitus ohjaavat paljon kääntämistä. Esimerkiksi virallisten asiakirjojen tai käyttöohjeiden kääntäminen on erilaista kuin kaunokirjallisuuden. Sirkku Aaltosen (ym.) toimittamassa teoksessa Käännetyt maailmat : johdatus käännösviestintään (2015) kerrotaan, että käännettäessä kaksi eri kieltä ja maailmaa kohtaavat. Kääntäjän on päätettävä, painottaako hän käännöksessään enemmän lähtötekstin kieleen liittyviä merkityksiä vai sen kielen maailmaa, jolle käännetään. Kääntäjän tehtävänä on ratkaista, miten lukijalle välitetään ymmärrettävästi sellaiset lähtötekstissä esiintyvät ilmiöt ja ilmaisut, joita ei tunneta lukijan omassa kielessä ja maassa.
Aaltosen (...
Valitettavasti Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei voi auttaa tässä asiassa. Ainoa tapa kirjoittaa kirjasta arvostelu ja muodostaa mielipide sen hyvistä ja huonoista puolista on lukea kirja itse! ;)
Lynenne eli akronyymi tarkoittaa: "What the..." tai "Who the..." (lähde:
http://www.internetslang.com/WT_3F-meaning-definition.asp.
Kaiketi termi ilmaisee ihmettelyä.
Etsitty kuvakirja on nimeltään yksinkertaisesti Tytti. Tämä Rauha Kilven kirjoittama ja Jarl Berglundin kuvittama runomuotoinen kirja ilmestyi Kirja-Könnin Satuikkuna-sarjassa vuonna 1948.
Alexander Dumasin teossarja Kolme muskettisoturia on suomennettu useita kertoja eri aikoina, ensimmäisen kerran jo 1800-luvulla. Sarjan osat ovat saaneet eri nimiä ja sarja jakaantunut osiin eri aikoina eri tavoin. Suomentajina ovat toimineet mm. Eemil Forsgren, P. J. Hannikainen, Jalmari Finne, Lauri Hirvensalo, Anna Louhivuori ja Väinö Hämeen-Anttila. Tuorein suomennos lienee Anna Louhivuoren vuodelta 1957. Selkosuomenoksia on ilmestynyt tuon jälkeenkin.
Muskettisotureista ja niiden suomennoksista on kysytty tässä palvelussa aiemminkin, mm. https://www.kirjastot.fi/kysy/alexandre-dumas-on-kirjoittanut-kirjan?language_content_entity=fi ja https://www.kirjastot.fi/kysy/monte-criston-kreivi-kirjastahan-on?language_content_entity=fi
Kasvin suomenkielinen nimi on pirunkoura. Sitä käytetään tulehduksellisten reumasairauksien hoitoon. Sen avulla voidaan vähentää muiden lääkkeiden määrää.
http://www.terveydenhoitouutiset.fi/thu1102/3.htm
Lisää tietoa rohdosvalmisteista löydät Lääkelaitoksen sivuilta http://www.nam.fi/laaketeollisuus/rohdosvalmiste/index.html
Voit myös hakea tietoa hakukoneella esim. Googlella http://www.google.fi/ kirjoittamalla hakuruutuun sanan harpagophytum tai pirunkoura.
Löytyyhän näitä! Tässä alustava valikoima:
http://members.aol.com/UdoKlinger/Inhalt.html
http://www.learn-german-online.net/learning-german-resouces/grammatik.h…
http://nosferatu.cas.usf.edu/german/grammatik/
http://www.wm.edu/CAS/modlang/gasmit/grammar/grammnu.htm
http://www.travlang.com/languages/german/ihgg/
http://ftp.ids-mannheim.de/quellen/texte.html#GRA
http://buch.goethe.de/cgi-bin/acwww25/gram.pl?db=gram
Lisää materiaalia löydät mm.virtuaalikirjastoista, joista tässä esimerkki Karlsruhen yliopiston ylläpitämästä luettelosta: http://www.uni-karlsruhe.de/Outerspace/VirtualLibrary/43.de.html
Suosittelen, että soitat omaan kirjastoosi ja keskustelet asiasta. Varaudu kertomaan puhelimessa kirjastokorttisi numero. Kysy voidaanko lainasi uusia ja voidaanko varaustesi noutoaikaa pidentää. Vastaus riippuu siitä, onko lainoistasi tai varauksistasi varausjonoa vai ei. Tarvittaessa sinulle voidaan tehdä uudet varaukset. Jos et voi itse palauttaa tai noutaa varauksiasi, selvitä voisiko joku tuttavasi käydä puolestasi kirjastossa.
Lisätietoja:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Erapaivat_ja_varaukset_bussilakon_aikana(256530)
Kirjastoissa yksi kokoelmatyön osa on seurata kirjojen kuntoa ja kiertoa. Jos kirja on likainen tai rikkinäinen, se poistetaan kokoelmasta. Vanhentunutta tietoa sisältävät kirjat pannaan myös pois.Kirjan ikä sinänsä ei ole poistamisen syy, mutta jos kirjaa ei ole pitkään aikaan lainattu, eikä sillä kokoelman kannalta ole suurta merkitystä, se poistetaan.
Ehjät poistokirjat menevät myyntiin. Useissa kirjastoissa on hyllyjä tai kärry, josta asiakkaat voivat ostaa kokoelmasta poistettuja kirjoja. Joskus järjestetään poistokirjojen myyntitempauksia. Jäljelle jääneet poistettavat kirjat päätyvät kannettomina paperinkeräykseen.
Oletan, että kysyjä haluaa tietää, mistä kokoelmista runot löytyvät.
Lauri Pohjanpään runo "Kalajuttu" on alkuruno 10-osaisesta sikermästä "Eriskummainen uni merikäärmeestä" ja se julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa "Sininen hämärä" vuonna 1933."Kalajuttu" löytyy kokonaisuudessaan esimerkiksi teoksista "Lausuntarunoja nuorelle väelle" (toim. Eero Salola, 1949) ja "Viides lukukirjani" (toim. Laurinen, 1955).
Runo "Palokärki" julkaistiin ensimmäisen kerran Pohjanpään runokokoelmassa Metsän satuja (1924). Palokärki-runo sisältyy mm. teoksiin Lauri Pohjanpää: Kaipuu ylitse ajan. Valitut runot 1910 - 1954 (toim. Helena Anhava, WSOY, 1989) ja Eläinrunojen kirja (toim. Satu Koskimies, Kirjayhtymä, 1997).
Emojänis ...
Yksi parhaana pidetyistä yleisesityksistä sisällissodasta on englantilaisen Anthony F. Uptonin teos Vallankumous Suomessa 1917-1918, osat 1-2 (Kirjayhtymä 1980).
Muita painettuja lähteitä:
Heikki Ylikangas: Tie Tampereelle. 4. p. WSOY 1994.
Suomen historia. Osa 6: sortokaudet, itsenäistyminen. Weilin+Göös 1987.
Suomi 75 : itsenäisen Suomen historia. Osa 1: Rajamaasta tasavallaksi. Weilin+Göös, 1991.
Internetistä löytyy sivustoja:
http://www.vapaussota.com/ Täällä on runsaasti lisää linkkejä.
http://www.mannerheim.fi/06_vsota/s_vapsot.htm
Työväenliikkeen kirjaston sivustossa mainitaan lähteitä, joissa on hiukan toisenlainen näkökulma: http://www.tsl.fi/~perinne/tlk/1918.html
Googlesta hakiessasi kokeile myös muita saman sodan nimityksiä:...
Syynä on varmaan se, että esim. henkilökunnan palkat menevät kuitenkin pitkäjänteiseen rahankeräykseen ja ovat ikään kuin "sijoitus", eikä "menoerä".
Kun googleen laittaa "lahjoitusvarojen käyttö ja keräyskulut", saa vastauksia, vaikkapa: (SOS-lapsikylä)
70 % ohjaamme suoraan kummilapsen lapsikylään
10 % ohjaamme kehitysyhteistyöhankkeisiimme
20 % käytämme kummiuden hallinnointiin, tiedottamiseen ja uusien kummien hankintaan
Mikäli toimit kummina kokonaiselle lapsikylälle, lahjoituksesi jakautuvat seuraavasti:
50 % ohjaamme suoraan lapsikylän ja kyläyhteisön hyväksi
30 % ohjaamme kehitysyhteistyöhankkeisiimme
20 % käytämme kummiuden hallinnointiin, tiedottamiseen ja uusien kummien...
Ruokavalion tai tiettyjen ruoka-aineiden vaikutuksesta lääkitykseen on aina viisainta keskustella hoitavan lääkärin tai muun asiantuntevan hoitohenkilökunnan kanssa.
http://www.sydanliitto.fi/kasvisten-kaytto1
http://www.laakeinfo.fi/Medicine.aspx?m=1843&i=ORION+PHARMA_MAREVAN%2C+…
