Syytä tähän merkitykseen ei löytynyt, mutta kupata-verbillä on tosiaan muitakin merkityksiä kuin veren laskeminen kansanomaisena parannusmenetelmänä. Kielitoimiston sanakirjan mukaan se merkitsee arkikielessä myös paitsi viivyttelyä ja kuhnimista myös riistämistä, kiskomista, kynimistä ja nylkemistä:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?ListWord=kupata&SearchWord=kupata&dic=1&page=results&UI=fi80&Opt=1
Etunimien merkitystä koskevaa tietoa löydät etunimikirjoista. Kirjoita Nettikirjaston http://nettikirjasto.lahti.fi/ asiasanat-kenttään sana etunimet ja valitse pääkielet-pudotusvalikosta kieleksi suomi. Hae. Hakutulosta selailemalla löydät useita etunimien merkitystä käsitteleviä kirjoja, esim. Uusi suomalainen nimikirja ja Kustaa Vilkunan teos nimeltä Etunimet. Molemmat em. kirjat sekä lisää aihetta käsitteleviä kirjoja löytyy luokasta 88.2903. Niitä on pääkirjastossa paikalla useita. Markosta sanottakoon lyhyesti, että se juontaa juurensa sodanjumala Marsin nimeen. Tapani puolestaan on Stefanoksen suomalainen muunnos. Molemmista nimistä samoin kuin Stefanoksen merkityksestä löytyy paljon laajempi selostus em. kirjoista.
Tarkkaa tietoa v...
Helmet-kirjasto ostaa kansikuvat ja takakansitekstit ulkopuoliselta toimittajalta, eikä näin ollen voi itse vaikuttaa siihen, millä teoksilla kansikuva näkyy. Tällä hetkellä kansikuvapalvelun toimittaa Kirjastopalvelu. Kirjastopalvelu saa puolestaan kansikuvat kustantajilta, eikä niitä välttämättä ole saatavilla vanhempiin teoksiin. Myös kansikuvilla on tekijänoikeudet, eikä kuvia saa julkaista kirjastojen verkkopalveluissa ilman lupaa.
Palvelusta ei pääsääntöisesti poisteta kansikuvia, mutta joissain tapauksissa näin saattaa käydä, esimerkiksi jos kuvan oikeudenomistajat pyytävät kuvan poistoa.
Jos haluaa jäljittää tietyn painoksen kansikuvan, niin tämä saattaa onnistua paremmin esimerkiksi Googlen avulla.
Katso esim. Uusi suomalainen nimikirja. Piia on sisarnimi 1700-luvun Piukselle, jonka merkitys on "hurskas". Kristiina on esiintynyt jo keskiajan pyhimyskalentereissa. Agricolan teksteissä esiintyy Cristina Neitsyt, alkukristillinen roomalainen lapsipyhimys, jonka muistopäivä oli samalla päivällä 24.7. jo keskiaikana ja edelleen useissa maissa.
Reino Alhon säveltämän ja Marja-Terttu Tolamon sanoittaman laulun Ei pisaraakaan liikaa teki tunnetuksi Japanissa toiminut lähetystyöntekijä Lasse Heimonen. Sen sanat löytyvät ainakin Lupaus-blogista.
Hei, kiitos kysymyksestäsi.
Kehotimme kesän ajan ottamaan oman hyllyn talteen, mutta ikävä kyllä viesti ei ole tavoittanut kaikkia. Automaattisesti niitä ei saanut siirrettyä. Jos haluat, ilmoita kirjastokorttisi numero sähköpostilla kirjasto.asiakaspalvelu@jyvaskyla.fi, niin voimme yrittää saada oman hyllyn sisältöä vielä aiemman verkkokirjaston toimittajalta.
Hyvänä puolena tässä on, että uuden verkkokirjaston Suosikkilista-toiminto on paljon monipuolisempi kuin entinen oma hylly. Listoja voi olla useita ja niitä voi nimetä ja järjestää.
Lisätietoa: https://keski.finna.fi/Content/help_opac#favorites
Helsingin Kaupunginkirjaston pääkirjastoon (Pasilassa) tulee kiinankielinen sanomalehti "Europe journal".
Lehteä ei lainata kotiin, säilytetään kolmen kuukauden ajan.
Kirjoja on sekä Helsingissä että Espoossa pääkirjastoissa.
Alice-nimi on annettu Suomessa yli 10 000 lapselle (Lähde: Väestöreksiterikeskuksen nimipalvelu: https://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1).
Suurin osa nimenhaltijoista on syntynyt vuosina 1900-1939.
Alice-nimi tunnetaan monessa maassa. Se pohjautuu muinaissaksalaisiin nimiin, joiden alkuosa tarkoittaa jaloa ja jalosukuista. Suomessa nimestä on paljon muunnoksia, mm. Alicia, Aliisa, Aliise, Alisa, Alison, Alissa ja Alyssa. (Lähde: Saarikallio, Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön)
Mercedes-nimeä ei löytynyt suomalaisista nimihakemistoista. Nimipalvelun mukaan sen on saanut Suomessa nimekseen noin 300 henkilöä. Behind the Name -sivuston mukaan Mercedes-nimi liittyy mercy- (armo) sanan monikkoon:
http://www....
Voisikohan kyse olla Susan Cooperin Pimeä nousee –sarjasta. Hevosenkengät esiintyvät sarjan toisessa osassa, nimeltään Pimeä nousee. Olkiukko on oikeastaan olkiakka ja se poltetaan kolmannessa osassa nimeltä Viheriä noita.
Susan Cooperin Pimeä nousee -sarjassa on kaikkiaan viisi osaa:
Yllä meren, alla kiven (WSOY, 1979)
Pimeä nousee (WSOY, 1979)
Viheriä noita (WSOY, 1980)
Kuningas Harmaa (WSOY, 1980)
Hopeapuu (WSOY, 1981)
Sarjan kirjoista on 2000-luvulla otettu uudet painokset.
Yksi parhaana pidetyistä yleisesityksistä sisällissodasta on englantilaisen Anthony F. Uptonin teos Vallankumous Suomessa 1917-1918, osat 1-2 (Kirjayhtymä 1980).
Muita painettuja lähteitä:
Heikki Ylikangas: Tie Tampereelle. 4. p. WSOY 1994.
Suomen historia. Osa 6: sortokaudet, itsenäistyminen. Weilin+Göös 1987.
Suomi 75 : itsenäisen Suomen historia. Osa 1: Rajamaasta tasavallaksi. Weilin+Göös, 1991.
Internetistä löytyy sivustoja:
http://www.vapaussota.com/ Täällä on runsaasti lisää linkkejä.
http://www.mannerheim.fi/06_vsota/s_vapsot.htm
Työväenliikkeen kirjaston sivustossa mainitaan lähteitä, joissa on hiukan toisenlainen näkökulma: http://www.tsl.fi/~perinne/tlk/1918.html
Googlesta hakiessasi kokeile myös muita saman sodan nimityksiä:...
Totaaliyksinhuoltajan perhettä käsittelevää lastenkirjallisuutta en onnistunut löytämään kirjastojen tietokannoista, mutta ohessa muutama teos, jotka voisivat sivuta aihetta.
Tapani Bagge: Pihalla, Ulkona, Kylässä (näissä helppolukuiseen Keltanokka-sarjaan kuuluvissa kirjoissa päähenkilönä on reipas ja räväkkä Kaisa).
Sari Peltoniemi: Löytöretkeilijä Kukka Kaalinen- kirjat.
Todd Parr : Perhekirja. Kuvakirja erilaisista perheistä.
Päivi Romppainen: Ruuti-täti (Ruuti-täti tekee mitä vaan ja rohkaisee arkaa Matildaa).
Ulf Stark: Kun äiti karkasi kotoa (kuvakirja äidistä joka kyllästyy passaamiseen)
Birgitta Stenberg: Perttu-kirjat (kuvakirjoissa reippaat äiti ja mummi).
Emma ja erilainen perhe -kirjassa kuvaillaan millaisia perheitä...
Alli Nissinen (1866-1926) oli tuottelias runoilija ja hänen tekstejään löytyy sävellettynä eri nuottikokoelmista useita. Mm. seuraavat laulut ovat hänen käsialaansa (alkuperäisiä tai käännöksiä):
Jänis istui maassa - Äidin silmät (Kaks' on kaunehinta elämässä) - Jouluaattona / Joulun aattona (Aamu vasta hämärtää) - Kuu ja tähdet - Metsästäjän laulu (Vuorten harjanteilla) - Mummon luona (Juokse, juokse joutuisaan) - Pikku juttu (Oli kerran metsässä mökki) - Puro ja lapset (Puro hyppivi kiveltä kivelle) - Kevätlaulu (Kevät tuo, heti luo) - Tätilään (Mennään, mennään tätilään).
Vuonna 1909 julkaistiin 44 saksalaisen lastenlaulun kokoelma "Lauluja ja säveleitä lasten sydämille", jonka kaikki käännökset ovat Nissisen käsialaa. Tämä on varmasti...
Harrastelijat ovat tehneet elokuvia ilman perinteistä filmiä jo ainakin 1980-luvulta asti, jolloin kuluttajille suunnatut, erilaisia nauhaformaatteja käyttävät videokamerat yleistyivät. Analogisten nauhojen rinnalle tulivat 90-luvulla digitaaliset nauhaformaatit. 2000-luvulla siirryttiin teräväpiirtoformaatteihin, joiden resoluutio oli lähempänä filmin kuvanlaatua. 2010-luvulla muistitilan ja tietokoneiden prosessoritehon kasvu mahdollisti laadukkaan kuvauksen entistä pienemmillä laitteilla. Monet ammattimaiset elokuvatekijätkin ovat kuvanneet kaupalliseen levitykseen tarkoitettuja elokuviaan tavallisilla järjestelmäkameroilla tai matkapuhelimilla.
Lisäksi kuvatun materiaalin jälkikäsittely on helpompaa, kun se on alusta alkaen tiedostona...
Tilastokeskuksen Kuluttajahintatilastosta löytyy hintojen tuotetietoja vuodelta 1990. Siinä on ruokatarvikkeiden hintoja, mutta palvelut-kohdassa lounaisiin verrattavia hintoja ei muita kuin hot dog 9,04mk, sämpylä 10,32mk ja kahvi 4,24mk kuppi.
Hotelli- ja ravintolamuseossa on ruokalistoja, mutta heidän sivuillaan ei ole näkyvissä sellaisia listoja, joissa olisi hintoja. Museolla on tietopalvelu.
Finna.fi:stä etsimällä haulla ruokalistat ja aikarajaus 1985-1995 löytyy mm. kuva lounasravintolan listasta vuodelta 1990. Siinä on hinnatkin: kanakori ja lohkoperunat 36 markkaa, Holsteininleike ja ranskalaiset 51 markkaa, välikyljys ja kermaperunat 61 markkaa.
Mahdollisesti siksi, että tällaista kirurgisten maskien uudelleenkäyttötarvetta ei varmaankaan ole aikaisemmin ollut, ainakaan näin yleisesti. VTT:n tiedotteesta saa sen käsityksen, että ennen koronapandemiaa ei Euroopassakaan ollut tällaista tutkittu, koska tutkimuksen on tilannut Euroopan unionin tautien ehkäisyyn keskittyvä ECDC,
VTT:n tiedote, https://www.vttresearch.com/fi/uutiset-ja-tarinat/vtt-selvitti-ovatko-k…
ECDC, https://www.ecdc.europa.eu/en/publications-data/options-decontamination…
Lisätietoa maskitutkimuksista voisi ehkä saada VTT:stä, https://www.vttresearch.com/fi/tietoa-meista/yhteystiedot. Verkosta englannin kielellä löytyy lähinnä materiaalia pandemian ajalta, pohdintoja ja erilaisia...
Jos haluat lukea aikakauslehtiä verkossa, Vaski-kirjastokortilla voit lukea ePress-palvelussa kymmeniä kotimaisia aikakauslehtiä.
Palveluun kirjaudutaan täältä: https://vaski.emagz.fi/ext/login/vaski.
Ulkomaisia sanoma- ja aikakauslehtiä voit lukea Pressreader-palvelussa. Sinne kirjaudutaan osoitteessa https://www.pressreader.com/ valitsemalla ikkunan oikeasta yläkulmasta painike "Sign in". Nyt pitäisi avautua ponnahdusikkuna, jossa näkyvät eri kirjautumisvaihtoehdot. Valitse alin vaihtoehto "Library or group". Valitse kirjasto (Select library): kirjoita hakukenttään Vaski Libraries ja klikkaa Vaski-kuvaketta. Library card number -kenttään kirjoita kirjastokorttisi tunnus ja PIN-kenttään korttiisi liitetty PIN-koodi.
Jos et ole hankkinut...
3,5":n levykkeitä lukevia asemia löytyy tällä hetkellä ainakin Malmin, Oodin, Sellon ja Malminkartanon kirjastoista. Malmilla ja Sellossa on kotiin lainattavia asemia, muut on tarkoitettu vain kirjastokäyttöön.
Levykeasemat
