Kyseessä on ilmeisesti Aarne Hataran säveltämä ja Kalevi Vakkilan sanoittama laulu "Kotiportailla". Sen levytti v. 1956 Kalevi Tauru (savikiekolle). Cd-versio laulusta löytyy vuonna 2000 julkaistulta kokoelma-cd:ltä "Kalevi Tauru : Suomen iskelmäkuningas 1952, 1953, 1954." Cd näyttää olevan saatavissa Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta.
Samaa laulua on aikaisemmin kysytty Yleisradion musiikkitoimitukselta. Musiikkitoimittaja Tarja Närhen vastaus on alla mainitun verkkosivun kommenttiosassa. Vastauksessa on mukana laulun sanat.
http://yle.fi/musiikki/umk/2011-10-26/musiikkitoimittaja-tarja-narhi-um…
Hei
Kotimaisten kielten keskuksen Kielitoimiston sanakirja tuntee vain muodon paralympialaiset.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/
Jos linkki ei suoraan avaudu, kopioi se osoiteriville.
Evreka-haun kautta löysin Tampereen ammattikorkeakoulun oppilaiden käpykakkureseptin. Reseptin osoite on : http://www.cs.tpu.fi/students/hzenjuga/kapykakku.html . Ohjetta on kysytty ennenkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Arkistosta löytyi tämmöinen ohje:
"Valmistetaan 4 munan sokerikakku. Kakku leikataan kävynmuotoiseksi ja halkaistaan. Ylimääräiset palat voi käyttää "tukevoittamaan" kakkua. Seuraavaksi kakku kostutetaan sitruunamehulla ja täytetään.
Täyte: 150 g voita, 1 dl kermaa, 2tl perunajauhoja, 1dl sokeria. Muut aineet paitsi voi kuumennetaan ja vatkataan, kunnes sakenee. Jäähtyneenä lisätään vatkattu voi.
Nykyisin käpykakussa käytetään marsipaanikuorrutusta, johon saksilla voi muotoilla suomut. Samoin leipomokakuissa...
Kuvailemasi kaltainen kohtaus sisältyy vuonna 1976 ensi-iltansa saaneeseen animaatioelokuvaan Les Douze Travaux d’Astérix, joka on julkaistu Suomessa dvd:nä nimellä Asterix valloittaa Rooman.
Elokuvan juoni ei perustunut aiemmin julkaistuun sarjakuvaan, vaan se kirjoitettiin nimenomaan filmiä varten. Sittemmin tarinasta tehtiin kuvakirjamainen albumi, joka ilmestyi suomeksi vuonna 2017 nimellä Asterixin XII urotyötä. Tarinassa Julius Caesar haastaa Asterixin kyläläiset suorittamaan Herkuleksen tapaan mahdottomia tehtäviä todistaakseen, että voittamattomat gallialaiset ovat sittenkin vain kuolevaisia. Urotekoihin kuuluu taisteluita, urheilusuorituksia ja ihmetekoja. Kahdeksas niistä kuluu (albumin suomennoksessa) näin: "Hankittava...
Vastaus kysymykseen löytyy voimassa olevan etu- ja sukunimilain esitöistä. Etu- ja sukunimen ilmoittamisesta säädetään lain 22 §:ssä ja 23 §:ssä. Nykyinen laki on ollut voimassa vuodesta 2019 asti.
Hallituksen esityksessä 104/2017 kerrotaan, miten viranomaisten tulee toimia, jos velvoite nimen antamiselle ei ole syystä tai toisesta täyttynyt. Esityksen pykäläkohtaisissa (22 §) perusteluissa todetaan, että maistraatin tulee tarvittaessa olla yhteydessä lapsen asuinkunnan sosiaalihuollosta vastaavaan toimielimeen. Viimesijaisena vaihtoehtona kunnalla on mahdollisuus hakea tuomioistuimelta edunvalvojan sijaista lapsen nimeämiseksi. Sukunimen osalta viitataan etunimipykälän perusteisiin tilanteessa, jos lapsen kumpaakaan vanhempaa ei...
Hei!
Nyt näköjään kortillasi ei ollut maksua. Olisiko ollut vain viive, niitä ei ole kyllä ennen ollut kuin max viiden minuutin mittaisia. Ehkä virkailija teki valitettavan virheen, mikä sekin on tälläisessä perusrutiinissa outoa. Olisi kannattanut kysyä suoraan Oodista. Yleensäkin käytännön kirjastoasioissa kannattaa ottaa yhteyttä käyttämäänsä kirjastoon.
Eija Kämäräisen kirjassa Hyvä käytös, hyvät tavat kerrotaan, että tohtorinhatun käytöstä ei ole olemassa yhtä yhtenäistä etikettisääntöä. Esimerkiksi eri yliopistoilla on erilaisia käytäntöjä sen käytöstä promootiotilaisuuksissa. Kirjan mukaan tohtorinhattua voidaan käyttää myös muualla kuin akateemisissa tilaisuuksissa, esimerkiksi hautajaisissa.
Löytämieni tietojen perusteella Helmi Poukan näkemyksiä nykytutkimus ei tue. Hänen tutkimuksistaan mainitaan mm. Kalevalan kulttuurihistoriasta kertovalla sivustolla: http://www.kalevalaseura.fi/kaku/sivu.php?n=p5a1&s=p5a1s3s2&h=hp5a1&f=f…
Hänet luetaan siinä Wettenhovi-Aspan näennäistieteellisiin hengenheimolaisiin, jotka yhdistivät Kalevalan synnyn etelä-Euroopan/Egyptin muinaisiin kulttuureihin.
Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja (1-3, 1992, 1995, 2000) ei mainitse Helmi Poukkaa lähteenä.
Lähempiä tietoja Helmi Poukasta en valitettavasti löytynyt.
Jos haluatte aiheesta tarkempaa tietoa niin kannattaa kääntyä Kotimaisten kielten keskuksen puoleen, jonka etymologisessa arkistossa varmaankin tiedetään enemmän....
Hei
Helmet-kirjastojen käyttösääntöjen mukaan asiakkaan on korvattava kadonnut tai vahingoittunut aineisto. Kuvan teos sen verran kastunut, että se pitää poistaa lainauskierrosta. Kirjan voi korvata asiakaspalvelussa joko maksamalla tai vaihtoehtoisesti tuomalla vastaavan teoksen tilalle.
Helmet-kirjaston käyttösäännöt | Helmet
Sophie Jordanin Liekki-sarjan ensimmäisen osan on julkaissut kustannusosakeyhtiö Nemo. Ikävä kyllä Nemosta kerrottiin, että sarjaan ei ole tulossa jatkoa suomeksi.
Lähde:
Kustannusosakeyhtiö Nemo
Pentti Lempiäisen Nimipäivättömien nimipäiväkirjan (WSOY 1989) mukaan Adeliina viettää nimipäiväänsä 16. joulukuuta.
Alviina nimelle Lempiäinen ei anna kirjassaan nimipäivää, koska nimen juuret levittäytyvät monelle taholle.
Myöskään Vienomarille ei mainita nimipäivää.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (www.kotus.fi/index.phtml?s=452 .) antaa ohjeita nimipäivän viettämiseen silloin, kun nimi ei sisälly almanakan nimiluetteloon: nimipäivää voi viettää samalta kuullostavan nimen päivänä tai vaikkapa toisen nimen päivänä. Vienomaria voisikin onnitella esimerkiksi Vienon päivänä 15. kesäkuuta tai Marin päivänä 2. heinäkuuta.
Michael Coleman kirjoittaa edelleen. Hän on syntynyt Lontoossa 1946. Vaimon nimi on Theresa ja he avioituivat 1968. Lapsia heillä on neljä, nimeltään Jennifer, Stephen, Catherine, Matthew. Uskonnoltaan he ovat katolilaisia. Lisätietoja (tosin englanniksi)Colemanin elämästä ja kirjoista saat osoitteesta http://www.michael-coleman.com/.
Englanninkielisen Wikipedian artikkelissa Mihail (Mikhail) Mininstä, viitataan The Times -lehden 25.tammikuuta vuonna 2008 julkaisemaan artikkeliin
http://www.timesonline.co.uk/tol/comment/obituaries/article3246463.ece
Siinä kerrotaan, että Mikhail Petrovitsh Minin oli Neuvostoliiton sotilas, jonka joukkue valtasi vuonna 1945 Berliininvaltiopäivätalon. Mihail Minin suoritti artikkelin mukaan yhden viimeisistä toisen maailmansodan toimista; sen,joka symboloi puna-armeijan voittoa Wehrmachtista. Muutama tunti sen jälkeen, kun Hitler oli tehnyt itsemurhan lähistöllä sijaitsevassa bunkkerissaan, Minin taisteli neuvostoliittolaisen jalkaväkijoukkueensa kanssa tiensä valtiopäivätalolle yöllä 30. huhtikuuta 1945, ja vähän ennen kello yhtätoista (...
Tätä kannattaa kysyä suoraan kustantamoista. Esim. Karistolta, joka julkaisee ensi vuonna Booktok/Kirjatok kirjan "Kiltti tyttö, kohta kuollut". Linkki Kariston yhteystiedot.
Myös muut isot kustantamot varmaan huomioivat Booktok kirjojen suosion. Siispä linkit myös Tammen ja WSOYn yhteytietoihin.
Booktok kirjojen ennakointi on myös vaikeaa, sillä joku suomalainen tokkaaja saattaa nostaa jo olemassa olevan kirjan suosikiksi. Linkki Yle.fi juttuun Kirjatokista
Kotimaisten kielten keskuksen nimistönhuoltaja vastasi:
Suomen Koutelo-paikannimet keskittyvät Nimiarkiston tietojen perusteella erityisesti Sallaan. Varvikon kylässä on Koutelo-niminen kyläkunta, Pelkosenniemelle virtaava Koutelonjoki ja muita Koutelo-alkuisia paikannimiä, kuten Koutelovaarat.
Kouta- ja Kouto-alkuisia nimiä, kuten Koutatunturi, -järvi, -joki, -koski ja -lampi Sallassa, on selitetty saamelaisperäisellä sanalla: pohjoissaameksi guovdu ’keskellä, keskeltä, keskelle’, yhdyssanan osana guovda- ’keski, keskellä oleva’.
Myös Sallan Koutoiva-niminen vaara saattaa olla merkitykseltään ’keskellä oleva’, mutta on esitetty vaihtoehtoinenkin selitys: saamen...
Äitiä sössimiselle ei löytynyt, mutta ainakin 1990-luvulta alkaen se on tunnettu. Heikki ja Marjatta Paunosen kirjassa Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangin: stadin slangin suursanakirja sanaa kerrotaan käytetyn stadin slangissa ainakin vuodesta 1990.
Kielitoimiston sanakirja antaa sanalle merkitykset "sotkea, pilata, mokata, möhliä, tyriä, ryssiä": https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/s%C3%B6ssi%C3%A4
Kielenhuollon tiedotuslehdessä Kielikellossa kirjoitetaan Kielitoimiston sanakirjan uudissanoista vuonna 2012. Verbien sössiä ja ryssiä sanotaan olevan tyyliltään arkisia deskriptiiviverbejä, joita joutuu usein sanakirjassa selittämään yhdellä tai useammalla synonyymillä, koska niitä...
Vuonna 2003 julkaistussa muistelmateoksessaan Siinäpä tärkeimmät Juice kirjoittaa: "Kahta en ole koskaan tehnyt: en ole ajanut autoa enkä kokeillut kovia huumeita." (s. 10) Kohdista ensimmäisen voinee tulkita niin, ettei hänellä ajokorttia ollut - eikä kiinnostusta sellaisen hankkimiseen.
Aineistoa löytyy runsaasti, mm. Jorma Palon monipuolinen tietokirja "Rakkaudesta seksiin" (1999) tai David Reubenin "Kaikki mitä olet halunnut tietää seksistä, mutta et ole koskaan uskaltanut kysyä "(2000) tai Gilbert Tordjmanin "Kahden kesken - opas rakkauteen ja seksuaalisuuteen." (1998)
Lisäksi voisit tutustua seuraavaan kirjaan: Jansson, Leena: Seksi ja erotiikka: valikoima kauno- ja tietokirjallisuutta.
Haulla erotiikka tai seksuaalisuus löytyy mm. seuravaanlaista kaunokirjallisuutta. Alanne, Outi: Neiti N:n tarina Coelho, Paulo: Yksitoista minuuttia Groult, Benoite: Rakastajatar Melissa, P: Sata harjanvetoa ennen nukkumaanmenoa Nedjma: Manteli: intiimi kertomus. Joitakin klassikkoja Apollinaire, Guillaume: esim. Hirveä Hospodar ja...
Kyseessä on gluteeniton leipä ja maniokilla eli tapiokalla voi korvata esimerkiksi vahnäjauhoja. Tapiokajauhoja voi käyttää keittojen ja kastikkeiden sakeuttamiseen sekä yhdessä muiden jauhojen kanssa erilaisten leivonnaisten valmistukseen. Bambukuitua voi käyttää sakeuttamisaineena eikä se ole allergisoiva kuten vehnäkuitu. Melassi on paksu siirappimainen aine, jota saadaan sokeriruo'on mehusta tai sokerijuurikkaasta sivutuotteena sokerin valmistuksessa.Sinun kannattaa ottaa suoraan yhteyttä Fazeriin ja kysyä mistä näitä aineksia tuodaan heidän käyttöönsä, jos tuodaan.https://www.myfazer.com/s/contact-us?country=fi&language=fiLähteet:Rousi, Arne: Auringonkukasta viiniköynnökseen, viljelyskasvit ihmisen palveluksessa (WSOY,...
"Kari" on Suomessa vain miehen nimi, mutta mm. Ruotsissa ja Norjassa se on naisen nimi (lyhyt muoto nimestä Katarina), joka tosiaan lausutaan "Kaari". Myös monissa muissa maissa tunnetaan naisen nimi "Kari", esimerkiksi Intiassa on 2 miljoonaa sen nimistä naista, Nigeriassa miljoona. Ei ole mitään järkevää perustetta ajatella suomalaista Karia ja norjalaista Karia kaimoina. Näennäisesti näin on, todellisuudessa ei.
Heikki Poroila
