Valitettavasti Helmet kirjastojen koneilla CD-levyjen polttaminen ei enää onnistu. (digitointilaitteila Pajoissa kyllä, mutta tällä hetkellä pajojen toiminta on pysähdyksissä Korona-rajoitusten takia.) Koneet on päivitetty sekä Windows 10 ohjelmisto että vaihdettu uudempiin malleihin, joissa ei ole polttavaa CD-asemaa.
Omalla kotikoneella CD-, DVD- ja BlueRay levyjen kopiointi onnistuu yhä. Sitä varten täytyy vain hankkia polttava CD-asema. Lisälaitteita löytyy kaikista kaupoista runsas tarjota. Asemien hinnat vaihtelevat parista kympistä pariin sataan euroon. Esim. https://www.verkkokauppa.com/fi/catalog/394c/Optiset, https://www.gigantti.fi/catalog/tietokoneet/tietokonekomponentit/fi-tietokonekomponentit-optiset-asemat/optiset...
Lynenne eli akronyymi tarkoittaa: "What the..." tai "Who the..." (lähde:
http://www.internetslang.com/WT_3F-meaning-definition.asp.
Kaiketi termi ilmaisee ihmettelyä.
Sirpa Kähkösen 36 uurnaa -kirjaa ei ole kirjastoissa sijoitettu mihinkään varsinaiseen genreen, joita ovat esim. jännitys, viihde tai fantasia. Tätä teosta kuitenkin määrittää vahvasti sen pohjautuminen kirjailijan ja etenkin tämän äidin elämään. Tästä johtuen kirjan asiasanoissa Helmet-verkkokirjastossa on termi todellisuuspohjaiset teokset, Helmet -- 36 uurnaa : väärässä olemisen historia / Sirpa Kähkönen.
Syy, miksi tämä teos voi tuntua erilaiselta, on varmaan kirjailijan valitsemassa kerrontatavassa. Kirjan kertojahan muistelee äitinsä ja myös koko oman sukunsa historiaa kommentoiden sitä äidillensä, joka on jo kuollut eikä voi enää vastata tyttärelleen. Kirja on siis eräänlainen monologi yrittää ymmärtää, mitä tapahtui ja miksi...
"Nattnordan", suomeksi "maatuuli", on säätieteellinen ilmiö, joka on selkeästi esitetty Ilmatieteen laitoksen sivulla ks. Merituuli ja maatuuli - Ilmatieteen laitos. Hakusanoja tiedonhakijalle artikkelihakuja varten ovat esim. solgångsvind, sjöbris, landbris, kvällsbris.
Muutamia kirjoja aiheesta: Olkkonen, Petteri: Saaristomerenkulku, Rinne, Juhani: "Suomalainen sääopas", Meisel, Tony: "Kaptenens nödhandbok : hur du löser krissituationer till sjöss",
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa ei ole maskipakkoa, mutta maskin käyttämistä suositellaan edelleen vahvasti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeistuksen mukaisesti. Se, huomautetaanko asiakkaita maskin käytöstä riippuu kirjastosta, eikä siihen ole yhtenäistä linjausta.
Lisätietoa pääkaupunkiseudulla (ja muualla Uudellamaalla) voimassaolevista rajoituksista ja suosituksista löytyy HUS:in sivuilta:
https://www.hus.fi/ajankohtaista/koronavirus-covid-19/koronavirusepidem…
Kysyin asiaa BirdLife Suomi -järjestöstä. Heidän mukaansa Pohjois-Amerikassa on kalkkunan lisäksi useita kanalintulajeja, joita ei tavata missään muualla. Tässä luetteloa kanalinnuista, joita tavataan vain Pohjois-Amerikassa tai Keski-Amerikassa:
vuoriviiriäinen
suomuviiriäinen
pensastupsuviiriäinen
kaliforniantupsuviiriäinen
aavikkotupsuviiriäinen
peltoviiriäinen
röyhelöpyy
tuhkapyy
nokipyy
valkopyrstöriekko
marunakana
pikkumarunakana
suippopyrstökana
preeriakana
pikkupreeriakana
Nita (ja myös Nitta) on lyhentymä -nita-loppuisista nimistä, esim. Anitasta. Nette on lyhentymä joistakin -nete-loppuisista nimistä, mm. Agnetesta. (Lähde: Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja, 1999) Neta-nimelle ei köytynyt selitystä.
Tinka-nimen alkuperästä ole varmaa tietoa. Tästä syystä sen mahdollinen merkityskin on epäselvä. Erään tulkinnan mukaan Tinka on lyhentymä Katinkasta, joka on Katarinan venäläinen lempinimi. Suomessa Tinka on käytössä ainakin Katinkan ja Tiinan lempinimenä.Kielitoimiston sanakirja antaa sanalle 'tinka' seuraavanlaisia merkityksiä: 'kiista, väittely', 'puute, pula', 'tiukka, kiperä tilanne'.Lähteet: Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön tinka - Kielitoimiston sanakirja
Täällä Pohjantähden alla on yksi hienoimpia romaaneja, joita suomeksi on koskaan kirjoitettu. Tämän vastauksen kirjoittaja on aina vähän kateellinen niille, jotka voivat lukea tarinan ensimmäisen kerran. Kaikkitietävä kertoja oli kirjallisuudessa enne yleisempi kuin nyt. Nykyisin suositaan yhä enemmän minämuotoa, näkökulman vaihteluita tai jopa epäluotettavaa kertojaa.
Jos et ole jo lukenut Veikko Huovisen kirjoja, voisit kokeilla pidätkö niistä.
Kannattaa aloitta ensimmäisestä, Havukka-ahon ajattelija -kirjastoa (1952). Kirja aloittaa Konsta Pylkkäsestä kertovan sarjan, joka jatkuu vielä osilla Konstan Pylkkerö (1961) ja Konsta Pylkkänen etsii kortteeria (2004). Sama lempeä ote on läsnä useimmissa muissakin Veikko...
Eduskunnan kirjaston periaatteena on, ettemme tee lain sisällön tulkintaa. Ohjaamme ainoastaan asiakkaan lähteiden pariin.
Tässä tapauksessa ajantasainen Tekijänoikeuslaki löytyy Finlexistä: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
APFI ry on av-tuotantoyhtiöiden edunvalvonta- ja tekijänoikeusyhdistys https://tekijanoikeus.fi/jarjestot/apfi/. APFI:n puoleen voi kääntyä av-aineistojen käyttöä koskevissa kysymyksissä.
Kansalaisille tietoa tekijänoikeuksista löytyy täältä:
https://tekijanoikeus.fi/
Kappale on nimeltään Kahden venheessä. Sen sanat löydät esimerkiksi Suuri toivelaulukirja -sarjan teoksesta numero 15, sivuilta 192-193. Suurta toivelaulukirjaa on hyvin saatavilla kirjastoissa.
Puiden vedenkuljetusjärjestelmän tukkiintumisesta epäpuhtauksien takia emme löytäneet tietoa, mutta Lauri Lindforsin väitöstutkimuksen (Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunta "Low apoplastic water potential in trees - dehydration stress on living cells and embolism in xylem", 2017) tiedottoon mukaan ainakin kuivuus voi aiheuttaa tukoksia puun vedenkuljetuskykyyn. Puulla on tähän selviytymiskeinoja, joista voi lukea alla olevan linkin kautta:
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kestava-kehitys/puu-on-mestari-selviytymaan-aarimmaisessa-kuivuudessa
Koululaitoksen vaikutus yleiskieleen on verrannollinen koulutuksen yleisyyteen väestössä. Yleinen oppivelvollisuus säädettiin Suomessa vasta 1921
Vaikka oppivelvollsuus säädettiin Ranskassa jo 1882, väittäisin, että kummassakin maassa medialla, myös kirjoitetulla, on yhtä lailla vaikutusta yleiskieleen kuin koululla.
Suomen ja Ranskan "yleiskielestä" ('yleiskieli'-sanaa alettiin Suomessa käyttää vasta 1800-luvun lopulla) kirjoittaminen samassa yhteydessä on perusteltavissa sillä, että molemmissa maissa ponnisteltiin kielen standardoimiseksi esimerkiksi normittamalla, Ranskassa 1500-luvulta alkaen ja Suomessa etenkin 1800-luvulla.
Koululaitoksen roolia yleiskielen levittäjänä voi tietysti erikseen tutkia, mutta tällöin on syytä...
On pitkä perinne, että naisten ja miesten vaatteissa napitus on eri puolilla. Nykypäivänä sama perinne näkyy myös vetoketjuissa.
Ei ole täysin varmaa tietoa, mistä perinne on saanut alkunsa. Yksi selitys on, että mies pystyisi vetämään nopeasti tikarin takin alta oikealla kädellä. Naisten napitus taas ommeltiin eri suntaan, jotta miehet eivät voisi tirkistellä heidän paitojensa alle kirkossa. Ennen naiset ja miehet istuivat kirkossa eri puolilla, joten naisten napituksen piti kallistua niin, etteivät miehet pystyneet näkemään nappien välistä paidan alle.
https://yle.fi/uutiset/3-5419147
https://yle.fi/uutiset/3-6949023
Saga: ruotsin kielen satua merkitsevä sana. Myös muinaisajan jumalatar Pohjoismaissa (hän joka näkee tai kertoo).
Elli: lyhentymä Eleonorasta, joka on alkujaan arabian Ellinor (Jumala on valoni). Nimi voidaan myös tulkita kutsumamuodoksi Elisabetista (hepr. Eliseba, Jumala on valani / Jumala antaa avun) ja Helenasta (kreik. loistava), sekä sen muunnoksista Elinasta ja Ellenistä.
Kamilla: Camilla on mahdollisesti etruskilaisperäinen nimi vanhalta ajalta. Camilla oli Vergiliuksen mukaan muinaisitalialaisten volskien kuningatar, jonka Roomalainen Eneaan seuraaja surmasi taistelussa. Roomalaisten mytologiassa Camilla on jumalatar Dinan suosikki, joka esiintyy sekä tuulta nopeampana metsästäjättärenä että naispuolisena sotilaana. Alkuaan nimi...
1800-luvun loppupuolen kirkonkirjat on mikrokuvattu korttimuotoon, ja niiden kaukolainauksen hoitaa koko maan alueelta Mikkelin maakunta-arkisto. Asiakas esittää kaukolainapyynnön omassa lähikirjastossaan. Varhaisemmat kirkonkirjat on kuvattu rullamuotoon, ja sen aineiston kaukolainauksen hoitaa kukin maakunta-arkisto omalta alueeltaan, siis Kiteen mikrofilmirullat saa kaukolainaan Joensuun maakunta-arkistosta. Kaukolainaan saatua mikrofilmiaineistoa ei saa kotiin, vaan se on tutkittava kirjaston lukulaitteella.
Pääkaupunkiseudun kirjastojen helmet-aineistohaun (www.helmet.fi) perusteella Vihdistä ja sen historiasta ja kartanoista löytyy useampia teoksia. Hakutavaksi voi valita sanahaun ja käyttää hakusanayhdistelmiä Vihti and kartanot, Vihti and paikallishistoriat ja Vihti and historia. Useita teoksia on Leppävaaran kirjaston Uusimaa-kokoelmassa, esim. teos Lajunen, Helmi-Briitta: Olkkala: kartanoajasta nykypäivään. Myös Pasilan kirjastossa on useita Vihdin historiasta kertovia teoksia. Luettelointitiedoista ei käy suoraan ilmi onko teoksissa, joissa on tietoa kartanoista, myös kummitustarinoita. Asiaa voisi tiedustella soittamalla kirjastoon, jossa kyseinen teos on paikalla. Henkilökunta voi tutkia sisällysluetteloa. Vihdin kunnan sivulla www....
E-kirjastoon rekisteröidytään vahvan tunnistautumisen kautta, eli pankkitunnuksen tai mobiilivarmenteen avulla. Pääset E-kirjastoon lataamalla sovelluksen mobiililaitteesi sovelluskaupasta. Jos sinulla ei ole mahdollisuutta vahvaan tunnistautumiseen, kuntasi tai kaupunkisi kirjaston henkilökunta voi rekisteröidä sinulle mahdollisuuden palvelun käyttöön. Lisää tietoa ja tarkemmat ohjeet: E-kirjasto-sovelluksen käyttöohjeet
