Tässä suosituksia fantasiakirjasarjoista aiemmin lukemasi perusteella:
Holly Black: Julma prinssi (Ilman väki -sarja, muita osia ei vielä suomennettu)
V. E. Schwab: Magian syvempi sävy (Magian syvempi sävy -sarja)
Leigh Bardugo: Varjo ja riipus (Grishaversumi -sarja)
Leigh Bardugo: Korppien kehä (Paluu Grishaversumiin -sarja)
Brandon Sanderson: Viimeinen valtakunta (Usvasyntyinen -sarja)
Robin Hobb: Salamurhaajan oppipoika (Näkijän taru -sarja)
Victoria Aveyard: Punainen kuningatar (Hopea -sarja)
Sarah J. Maasilta löytyy lisäksi vielä enemmän urbaania fantasiaa edustava Crescent City -sarja (ensimmäinen osa Maan ja veren huone), ja lisäksi kannattaa ehkä pitää mielessä...
Kaikki mainitsemasi sitaatit ovat Henrik Ibsenin näytelmästä Brand (1866). Kasimir Leinon suomennos näytelmästä vuodelta 1896 on luettavissa Gutenberg-projektissa (ks. linkki alla). Löydät kyseiset kohdat tekstistä helposti sanahaulla.
http://www.gutenberg.org/files/45499/45499-8.txt
https://www.ibsen.uio.no/
https://www.nb.no/forskning/ibsen/
"Koskaan rakkaus kuole ei", alun perin Francis Goyan "Daddy's Bolero", on nuotinnettu ainakin kokoelmalle Pop tänään. Vol 26 (Fazer, 1983). Kokoelmaa näyttäisi löytyvän myös Siilinjärven pääkirjastosta.
https://siilinjarvenkirjasto.finna.fi/Record/siilinjarvi.43385
Kyseessä on kaiketikin juttu Kansallisarkiston Keskusarkistosta Mikkelistä. Jutussa kerrottiin asiakirja-arkistojen digitoinnista.
Juttu löytyy Yle Uutisten Keski-Suomen ja Etelä-Savon lähetyksestä 15.9.2021 (kohdasta 4.45) ja on katsottavissa 14 päivää täältä:
https://areena.yle.fi/1-50656335#autoplay=true
Aiheesta voi myös lukea täältä:
https://yle.fi/uutiset/3-12098509
Kuvamiksaaja työskentelee television suorissa monikameratuotannoissa. Max Juntusen Elävän kuvan sanaston (Edita 1997) mukaan "ohjaamossa on kuvasekoitin (miksauspöytä) ja kutakin kameraa sekä ulos lähtevää kuvaa vastaava monitori. Kuvansekoittaja [miksaaja] kytkee uloslähtevän kuvan ohjaajan ohjeiden mukaan".
Opinnäytettäsi varten sinun kannattaa tutustua kuvamiksaukseen liittyvään kirjallisuuteen mahdollisimman
monialaisesti. Englanninkielinen termi on vision mixer.
1. televisiotekniikasta esim.
Bermingham, Alan ... [et al.]
The video studio
Oxford : Focal Press, cop. 1994
Korvenoja, Pekka
TV-kameratyön perusteet
Helsinki : Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia, 2004.
Ward, Peter
TV technical operations : an introduction.
Oxford : Focal...
Olettaisin laulun kertovan juuri "eräänlaisesta" sotaveteraanista, eli sodan takia pommisuojassa sieluunsa vammoja saaneesta lapsesta, joka jo etukäteen murehtii tulevaa yksinäistä vanhuuttaan. Mutta sanoja voi varmasti tulkita toisinkin.
"Muistan sinun maininneen" ja "muistan, että mainitsit" ovat kieliopillisesti oikein.
"Muistan maininneesi" ei ole oikein, sillä siinä on kongruenssivirhe. Lauseessa on näkymätön subjekti "minä", joka sisältyy muistaa-verbin yksikön ensimmäiseen taivutusmuotoon "muistan". Näin lauseenvastike "maininneen" ei sovi samaan genetiivirakenteeseen. Kielitoimistolla on hyvä ohje lauseenvastikkeiden muodostamisesta.
Valitettavasti antamillanne tiedoilla on vaikea sanoa mikä teos on kyseessä. Kysymyksestä puuttuvat myös mainitsemanne skannatut sivut. Kenties asiaa kannattaisi tiedustella antikvariaateista.
Sarjan nimi on Hydronautit. Hydronautteja on suomeksi olemassa ilmeisesti 4 dvd:tä: Meren maku, Tehtävä Etelänavalla, Jääretki ja Merihevoset.Hydronauteista on ilmestynyt myös yksi kuvakirja, Hydronautit : meren äänet. Kovin paljon näitä kirjoja tai dvd-levyjä ei enää ole kirjastoissa jäljellä, mutta kaikkia löytyy sentään edes yksi jostain päin Suomea!https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=hydronautit&type=AllFieldsKavin ikärajahaun kautta löytyy myös lista kaikista televisiossa esitetyistä jaksoista lyhyine kuvauksineen:https://luokittelu.kavi.fi/public.html#haku/18508//542bb4f525b88ee7ebb624a8
Kysymyksessä on ilmeisesti kirja nimeltä Märta Baerin tarina:
Märta Baerin tarina/[toim. Timo Elo.].- [Hki] : Terveyden maailma, 1986 (Forssa: Forssan kirjap.). ISBN 951-99748-8-1.
Kirjan saa kaukolainaksi esim. Porin kaupunginkirjastosta.
Käsite ontologia tulee monien muiden sivistyssanojen tapaan kreikan kielestä (to oon =se mitä on, logos =oppi, sana periaate). Filosofi Esa Saarinen määrittelee ontologian seuraavasti: ”Metafysiikan osa-alue, joka tutkii olevaa ja olemassaoloa pyrkien selvittämään, mikä on todella olemassa ja mitä oleminen oikeastaan on. Ontologiassa eritellään olemisen yleistä luonnetta, erotukseksi erillisten olioiden ja asioiden olemassaolosta.” (Esa Saarinen : Symposium. WSOY). Esimerkiksi kysymystä jumalan olemassaolosta voi pitää ontologisena ongelmana.
Helposti omaksuttavan esityksen ontologiasta löydät vaikkapa teoksesta ”Ajatus: Johdatus filosofiaan” / Jussi Kotkavirta, Seppo Nyyssönen.Weilin&Göös, s. 47-77. Kirjan saatavuustiedot saat...
Vartiointiliikkeiden toimintaa säätelee Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista (12.4.2002/282 m.m. pykälät 9, 12 ja 28) ja jonkin verran Laki järjestyksenvalvojista (22.4.1999/533, m.m. pykälät 8 ja 9). Pääsääntöisesti henkilöntarkastuksen saa tehdä vain poliisi. Jos kuitenkin vartijalla tai järjestyksenvalvojalla on syytä olettaa, että henkilöllä on hallussaan laittomia aineita ja/tai aineita, esineitä tai aseita, joista syntyy välitön vaara, joko henkilölle itselleen tai vartijan tai järjestyksenvalvojan toimialueella oleville ihmisille on myös heillä oikeus tehdä henkilöntarkastus. Jos oletettavaa vaaraa (tai syytä epäillä laittomia aineita) ei ole, ei henkilötarkastusoikeutta pääsääntöisesti ole. Varkaus- tai näpistysepäily ei riitä...
"Teema on teoksen abstrakti johtoajatus, joka sitoo tapahtumat toisiinsa ja määrää juonenkulun. Teema on yleensä jokin käsite, ilmiö, tai moraalis-eettinen kysymys (esimerkiksi ystävyys, hyvän ja pahan ongelma, vanheneminen). Teemaa ei tavallisesti sanota teoksessa suoraan, vaan lukijan on itse pääteltävä se konkreettisten asioiden ja tapahtumien pohjalta. Tulkinta vaikuttaa siihen, millaisia teemoja eri tulkitsijat samastakin tekstistä löytävät"
Kivijalka : Lukion äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirja. Hki 2000.
Määrittely löytyy myös osoitteesta
http://fi.wikipedia.org/wiki/Teema_(kirjallisuus)
Kirjan teema selviää parhaiten, kun lukee itse kirjan.
Kyseessä on vanha kansanomainen sanonta, joka viittaa Esterin päivään (16.5), jota ilmeisesti on pidetty erityisen sateisena syystä tai toisesta. Samantapaisia sanontoja liittyy muihinkin nimipäiviin, esim. "Marketta vesiperse". "Sataa kuin Esterin perseestä" tarkoittanee siis yksinkertaisesti, että sataa paljon. Tämän parempaa selitystä ei tunnu meiltä löytyvän. Jos haluat tietää enemmän, voit ottaa yhteyttä esim. Kansanrunousarkistoon http://www.finlit.fi/kra/yhteys.htm.
Valitettavasti meidän lähteistämme ei löytynyt tietoa J. Karjalaisen vanhemmista. Hän on aina viimeisimpään Helsingin Sanomissa ilmestyneeseen henkilökuvaansa saakka, halunnut pitää yksityisasiat omana tietonaan (ks. oheinen juttu: http://www.hs.fi/kulttuuri/J+Karjalainen+tulee+takaisin/a1362126150526 ). Tällä kysymyspalstalla on aiemmin kysytty samaa aihetta sivuten aiemmin sitä, onko Ragni Malmsten J. Karjalisen äiti. Ohessa 14.10.2007 annettu vastaus:
J Karjalaisen ja Ragni Malmstenin välisestä sukulaisuudesta keskustellaan monilla palstoilla. Joskus on joku toimittaja lipsauttanut tällaisen tiedon, ja joutunut perumaan seuraavan päivän lehdessä. Vaan sanottu sana on kuin ammuttu nuoli, ei saa enää kiinni, juttu on lähtenyt kiertämään...
Huithapeli-sanaa voidaan käyttää kevytmielisestä ja huolimattomasta ihmisestä (Kielitoimiston sanakirja 1. osa, A-K, 2006). Sanalle ei löytynyt kielitieteellistä selitystä.
Sanaa huitu käytetään murteellisesti vedensekaisesta maidosta tai piimästä, ja huitukka-sanalla tarkoitetaan paikoin ohutta ja laihaa (Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja 1, A-K, 1992). Ehkäpä huithapeli-sanan merkitys liittyy tähän samaan joukkoon.
Peukaloisen retket -videolla, joka on sama kuin tv:ssä pyörinyt sarja, hamsteria kutsutaan vain hamsteriksi. Hahmo ei esiinny alkuperäisessä Selma Lagerlöfin kirjassa, vaan hahmo on luotu vain tv-sarjaan.
Mikäli kyseessä on ulkomailla asuva suomalainen ja maastamuuttaja on tehnyt maastamuuttoilmoituksen, hänen osoitteensa saa selville Digi- ja väestötietovirastosta Mikäli henkilö kuitenkin muuttaa ulkomailla eikä muista ilmoittaa uutta osoitettaan, saattaa väestötietojärjestelmässä oleva osoite kuitenkin olla vanha. Lisätietoja hinnoista ja palvelusta yleensä:
https://dvv.fi/osoitepalvelu
Internetissä on erilaisia osoitehakupalveluja, esim. Eniro Ruotsissa http://www.eniro.se/ Gulesider Norjassa http://www.gulesider.no/ Krak Tanskassa http://www.krak.dk/
Whitepages Yhdysvalloissa http://www.whitepages.com/person
