Novelleista tulee mieleen suositut Lucia Berlinin novellit. Ensimmäisen kokoelman esittelytekstissä niitä kuvaillaan näin:"Berlinin säkenöivän yksinkertaiset mutta monitasasoiset ja melankoliset ja mustan huumorin sävyttämät tekstit ovat hienovaraisia ja oivaltavia kuvauksia amerikkalaisesta arjesta pesuloissa, tukiasunnoissa, katkaisuhoidossa, katolisessa koulussa, hienostokodeissa ja kaduilla."
Jhumpa Lahirin novelleista taas kirjoitetaan takakansitekstissä: "Lahiri tulkitsee mestarillisen hienovireisesti kaikille yhteisiä kokemuksia aikuiseksi kasvusta, kotoa lähdöstä, rakastumisesta ja rakkauden lopusta sekä ennen kaikkea siitä miltä tuntuu olla muukalainen jopa omassa perheessä."
Yksi kotimaisen novellin mestareista on...
Kirjassa: Pakkanen, Esko: Ankravee! kerrotaan mm. uittopuusta ja sen omaisuuksista. Eri puulajit ovat erilaisia, ja eniten uimiskykyyn vaikuttaa puun paino. Tuore puu on raskainta, sillä sellaisen painosta puolet on vettä. Monet muutkin tekijät vaikuttavat puun kosteuteen ja painoon, kuten kasvupaikka, rungon koko, puun ikä ja ns. sydänpuun määrä.
Puutavaran varastointi ennen uittoa vaikuttaa puun kosteuteen. Merkitystä on varastoinnin kestolla, paikalla ja säällä. Mänty kuivuu parhaiten: kuitupuu kahdessa kuukaudessa 10-15 %, neljässä reilut 20 %. Vedessä mäntykuitupuun paino nousee kuukaudessa 70-80 kiloa kuutiometrillä.
Kirjassa on selostettu tutkimuksia, joita on tehty uittohävikistä kautta aikojen. Tuoreimmat tutkimukset ovat...
Kyseessä on ilmeisesti Aarne Hataran säveltämä ja Kalevi Vakkilan sanoittama laulu "Kotiportailla". Sen levytti v. 1956 Kalevi Tauru (savikiekolle). Cd-versio laulusta löytyy vuonna 2000 julkaistulta kokoelma-cd:ltä "Kalevi Tauru : Suomen iskelmäkuningas 1952, 1953, 1954." Cd näyttää olevan saatavissa Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta.
Samaa laulua on aikaisemmin kysytty Yleisradion musiikkitoimitukselta. Musiikkitoimittaja Tarja Närhen vastaus on alla mainitun verkkosivun kommenttiosassa. Vastauksessa on mukana laulun sanat.
http://yle.fi/musiikki/umk/2011-10-26/musiikkitoimittaja-tarja-narhi-um…
A.F. Airosta on kirjoitettu useita elämäkertoja, mutta mikään niistä ei ole hänen tyttärensä kirjoittama. Tarkistin muutaman elämäkerran eikä niistä löytynyt kuin lyhyitä kuvauksia Airon vankila-ajasta. Airo kirjoitti vankilassa kirjan "Liikekannallepano Salaliitto", joka on julkaistu myöhemmin myös nimellä "Puolustustaisteluni v. 1947", mutta sekään ei sisällä kuvausta vankila-ajan harrasteista. Myöskään haastattelukirjassa "Itse asiassa kuultuna" ei puututa vankila-aikaan seikkaperäisesti. Lehtiartikkeleista löytyi mainintoja Airon tyttären Aila Airon puuttumisesta Paavo Haavikon näytelmään Airo ja Brita, jota hän piti totuudenvastaisena. Yksi mahdollisuus, jota en voinut nyt tarkistaa, voisi olla Päivi Tapolan (jalkaväenkenraali K.A....
Hei
Kotimaisten kielten keskuksen Kielitoimiston sanakirja tuntee vain muodon paralympialaiset.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/
Jos linkki ei suoraan avaudu, kopioi se osoiteriville.
Kuvailemasi kaltainen kohtaus sisältyy vuonna 1976 ensi-iltansa saaneeseen animaatioelokuvaan Les Douze Travaux d’Astérix, joka on julkaistu Suomessa dvd:nä nimellä Asterix valloittaa Rooman.
Elokuvan juoni ei perustunut aiemmin julkaistuun sarjakuvaan, vaan se kirjoitettiin nimenomaan filmiä varten. Sittemmin tarinasta tehtiin kuvakirjamainen albumi, joka ilmestyi suomeksi vuonna 2017 nimellä Asterixin XII urotyötä. Tarinassa Julius Caesar haastaa Asterixin kyläläiset suorittamaan Herkuleksen tapaan mahdottomia tehtäviä todistaakseen, että voittamattomat gallialaiset ovat sittenkin vain kuolevaisia. Urotekoihin kuuluu taisteluita, urheilusuorituksia ja ihmetekoja. Kahdeksas niistä kuluu (albumin suomennoksessa) näin: "Hankittava...
Vastaus kysymykseen löytyy voimassa olevan etu- ja sukunimilain esitöistä. Etu- ja sukunimen ilmoittamisesta säädetään lain 22 §:ssä ja 23 §:ssä. Nykyinen laki on ollut voimassa vuodesta 2019 asti.
Hallituksen esityksessä 104/2017 kerrotaan, miten viranomaisten tulee toimia, jos velvoite nimen antamiselle ei ole syystä tai toisesta täyttynyt. Esityksen pykäläkohtaisissa (22 §) perusteluissa todetaan, että maistraatin tulee tarvittaessa olla yhteydessä lapsen asuinkunnan sosiaalihuollosta vastaavaan toimielimeen. Viimesijaisena vaihtoehtona kunnalla on mahdollisuus hakea tuomioistuimelta edunvalvojan sijaista lapsen nimeämiseksi. Sukunimen osalta viitataan etunimipykälän perusteisiin tilanteessa, jos lapsen kumpaakaan vanhempaa ei...
Hei!
Nyt näköjään kortillasi ei ollut maksua. Olisiko ollut vain viive, niitä ei ole kyllä ennen ollut kuin max viiden minuutin mittaisia. Ehkä virkailija teki valitettavan virheen, mikä sekin on tälläisessä perusrutiinissa outoa. Olisi kannattanut kysyä suoraan Oodista. Yleensäkin käytännön kirjastoasioissa kannattaa ottaa yhteyttä käyttämäänsä kirjastoon.
Asiaa on tutkittu tieteellisesti. Löysin internetistä yhteenvedot kahdesta eri tutkimuksesta. Narkoosin ja unien suhdetta on tutkittu, koska unien näkeminen saattaa joistakin potilaista tuntua jälkikäteen ahdistavalta - ikään kuin nämä potilaat olisivat olleet osittain valveilla leikkauksen aikana.
Australialaisen, Royal Melbourne Hospitalissa, tehdyn tutkimuksen mukaan 22% nukutetuista potilaista näkiä unia leikkauksen aikana. Nuoret potilaat, miehet ja ihmiset, jotka muistavat aina unensa hyvin, näkivät tilastollisesti enemmän unia kuin muut. Unien sisällöt vastasivat normaaleja unia ja olivat yleensä miellyttäviä. Unet eivät yleensä käsitelleet leikkausta. Unennäkemisen vaihe ajoittuu todennäköisesti narkoosin loppuvaiheeseen ja...
Löytämieni tietojen perusteella Helmi Poukan näkemyksiä nykytutkimus ei tue. Hänen tutkimuksistaan mainitaan mm. Kalevalan kulttuurihistoriasta kertovalla sivustolla: http://www.kalevalaseura.fi/kaku/sivu.php?n=p5a1&s=p5a1s3s2&h=hp5a1&f=f…
Hänet luetaan siinä Wettenhovi-Aspan näennäistieteellisiin hengenheimolaisiin, jotka yhdistivät Kalevalan synnyn etelä-Euroopan/Egyptin muinaisiin kulttuureihin.
Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja (1-3, 1992, 1995, 2000) ei mainitse Helmi Poukkaa lähteenä.
Lähempiä tietoja Helmi Poukasta en valitettavasti löytynyt.
Jos haluatte aiheesta tarkempaa tietoa niin kannattaa kääntyä Kotimaisten kielten keskuksen puoleen, jonka etymologisessa arkistossa varmaankin tiedetään enemmän....
Hei
Helmet-kirjastojen käyttösääntöjen mukaan asiakkaan on korvattava kadonnut tai vahingoittunut aineisto. Kuvan teos sen verran kastunut, että se pitää poistaa lainauskierrosta. Kirjan voi korvata asiakaspalvelussa joko maksamalla tai vaihtoehtoisesti tuomalla vastaavan teoksen tilalle.
Helmet-kirjaston käyttösäännöt | Helmet
Etunimi Hemmo on suomalainen lyhennelmä pohjoismaisesta nimestä Hemming, suomalaisittain Hemminki, joka oli tavallinen jo keskiajalla Suomessa. Vuonna 1929 Hemmo otettiin almanakkaan Hemmingin rinnalle 22.toukokuuta.
Etunimiä ja niiden alkuperää käsitellään esimerkiksi Anni Saarikallen ja Johanna Suomalaisen kirjassa Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (2007)sekä Pentti lempiäisen kirjassa Suuri etunimikirja (1999).
Sophie Jordanin Liekki-sarjan ensimmäisen osan on julkaissut kustannusosakeyhtiö Nemo. Ikävä kyllä Nemosta kerrottiin, että sarjaan ei ole tulossa jatkoa suomeksi.
Lähde:
Kustannusosakeyhtiö Nemo
Kadonnut kirja lienee Katri Savolaisen Palmikkopäinen tyttö, jonka ensimmäinen painos ilmestyi 1946 ja toinen Tammen Tyttöjen sarjassa 1959. Kustantajan esittelytekstin sanoin "kirja kertoo Anna-Marian, pienen palmikkopäisen tytön vaiheet nuoreksi, kauniiksi morsiameksi". Kirjan ensimmäinen luku on nimeltään Hyvästi, Pyhän Katariinan Tyttöopisto!; sen alussa Anna-Maria pakkaa tavaroitaan seitsemän kouluvuoden jälkeen lähteäkseen Pietarista kotiin Suomeen. Harjunpään "varmuuri" tavataan ainakin luvuissa Anna-Maria viedään 'kasvatettavaksi' (s. 52) ja Harjunpään painajaisuni (s. 56).
Kirjaa löytyy lainattavaksi useista kirjastoista: https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=palmikkop%C3%A4inen+tytt%C3…
Englanninkielisen Wikipedian artikkelissa Mihail (Mikhail) Mininstä, viitataan The Times -lehden 25.tammikuuta vuonna 2008 julkaisemaan artikkeliin
http://www.timesonline.co.uk/tol/comment/obituaries/article3246463.ece
Siinä kerrotaan, että Mikhail Petrovitsh Minin oli Neuvostoliiton sotilas, jonka joukkue valtasi vuonna 1945 Berliininvaltiopäivätalon. Mihail Minin suoritti artikkelin mukaan yhden viimeisistä toisen maailmansodan toimista; sen,joka symboloi puna-armeijan voittoa Wehrmachtista. Muutama tunti sen jälkeen, kun Hitler oli tehnyt itsemurhan lähistöllä sijaitsevassa bunkkerissaan, Minin taisteli neuvostoliittolaisen jalkaväkijoukkueensa kanssa tiensä valtiopäivätalolle yöllä 30. huhtikuuta 1945, ja vähän ennen kello yhtätoista (...
Tätä kannattaa kysyä suoraan kustantamoista. Esim. Karistolta, joka julkaisee ensi vuonna Booktok/Kirjatok kirjan "Kiltti tyttö, kohta kuollut". Linkki Kariston yhteystiedot.
Myös muut isot kustantamot varmaan huomioivat Booktok kirjojen suosion. Siispä linkit myös Tammen ja WSOYn yhteytietoihin.
Booktok kirjojen ennakointi on myös vaikeaa, sillä joku suomalainen tokkaaja saattaa nostaa jo olemassa olevan kirjan suosikiksi. Linkki Yle.fi juttuun Kirjatokista
Kotimaisten kielten keskuksen nimistönhuoltaja vastasi:
Suomen Koutelo-paikannimet keskittyvät Nimiarkiston tietojen perusteella erityisesti Sallaan. Varvikon kylässä on Koutelo-niminen kyläkunta, Pelkosenniemelle virtaava Koutelonjoki ja muita Koutelo-alkuisia paikannimiä, kuten Koutelovaarat.
Kouta- ja Kouto-alkuisia nimiä, kuten Koutatunturi, -järvi, -joki, -koski ja -lampi Sallassa, on selitetty saamelaisperäisellä sanalla: pohjoissaameksi guovdu ’keskellä, keskeltä, keskelle’, yhdyssanan osana guovda- ’keski, keskellä oleva’.
Myös Sallan Koutoiva-niminen vaara saattaa olla merkitykseltään ’keskellä oleva’, mutta on esitetty vaihtoehtoinenkin selitys: saamen...
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Finsk-svensk utbildningsordlistan
(http://kaino.kotus.fi/www/ordlistor/utbildningsordlista_05.html) mukaan lärarlag on suomeksi opettajatiimi.
Opettajatiimi-periaatteella tunnutaan suomalaisissakin kouluissa työskenneltävän. Mikko Takalan "Uus-opettajuus" ja innovatiivinen tiimikoulu -kirjassa puhutaan vanhasta, oppikoulun aikaisesta kateederiopetuksesta, yksintekemisestä. Tämä uusi tiimimäinen työskentelytapa kuuluu opettajan uuteen työkulttuuriin (s. 73).
Tiimityöskentelystähän puhutaan monilla muillakin työelämän aloilla. Sitä, mistä maasta malli on lähtöisin, taitaa olla mahdoton selvittää. Todennäköisesti se on syntynyt samoihin aikoihin useassa maassa.
Äitiä sössimiselle ei löytynyt, mutta ainakin 1990-luvulta alkaen se on tunnettu. Heikki ja Marjatta Paunosen kirjassa Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangin: stadin slangin suursanakirja sanaa kerrotaan käytetyn stadin slangissa ainakin vuodesta 1990.
Kielitoimiston sanakirja antaa sanalle merkitykset "sotkea, pilata, mokata, möhliä, tyriä, ryssiä": https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/s%C3%B6ssi%C3%A4
Kielenhuollon tiedotuslehdessä Kielikellossa kirjoitetaan Kielitoimiston sanakirjan uudissanoista vuonna 2012. Verbien sössiä ja ryssiä sanotaan olevan tyyliltään arkisia deskriptiiviverbejä, joita joutuu usein sanakirjassa selittämään yhdellä tai useammalla synonyymillä, koska niitä...
