Kyseessä on gluteeniton leipä ja maniokilla eli tapiokalla voi korvata esimerkiksi vahnäjauhoja. Tapiokajauhoja voi käyttää keittojen ja kastikkeiden sakeuttamiseen sekä yhdessä muiden jauhojen kanssa erilaisten leivonnaisten valmistukseen. Bambukuitua voi käyttää sakeuttamisaineena eikä se ole allergisoiva kuten vehnäkuitu. Melassi on paksu siirappimainen aine, jota saadaan sokeriruo'on mehusta tai sokerijuurikkaasta sivutuotteena sokerin valmistuksessa.Sinun kannattaa ottaa suoraan yhteyttä Fazeriin ja kysyä mistä näitä aineksia tuodaan heidän käyttöönsä, jos tuodaan.https://www.myfazer.com/s/contact-us?country=fi&language=fiLähteet:Rousi, Arne: Auringonkukasta viiniköynnökseen, viljelyskasvit ihmisen palveluksessa (WSOY,...
Nimestä Teresa, Terese, Teresia on muunnoksia monessa maassa. Merkitys: nainen Theran (eli nyk. Santorinin) saarelta; myös suojelijatar tai elonkorjaaja. Katolisella kirkolla on monta pyhäksi julistettua Teresaa, tunnetuimpana Avilan Teresa. Tunnettu on myös äiti Teresa, joka sai Nobelin rauhanpalkinnonkin 1979.
Lähde: Lempiäinen: Suuri etunimikirja, 1999.
Sofi Oksasen romaania Puhdistus on tällä hetkellä (2021) käännetty kolmellekymmenelleseitsemälle kielelle.
http://www.sofioksanen.fi/sofi-oksasen-puhdistus-suomen-kaikkien-aikojen-toiseksi-kaannetyin-kirja/
Suomalaisen kirjallisuuden käännöstiedot löytyvät Suomen kansallibibliografia Fennicasta ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämästä käännöstietokannasta.
Suomen kirjallisuuden käännöstietokanta
Fennica
Sani on 1960-luvulla käyttöön tullut ja tytönnimeksi vakiintunut nimi, jonka tausta on epäselvä. Suomen kielen harvinainen sana 'sani' merkitsee ajelurekeä, mutta sitä ei pidetä etunimen lähtökohtana.
Sanny on Sannin tavoin kutsumamuoto Sandrasta ja Susannasta, Sandra puolestaan on lyhentymä Aleksandrasta. Susanna-nimi on peräisin Raamatusta ja juontuu heprean kielen liljaa merkitsevästä sanasta. Aleksandra on Aleksanterin sisarnimi, sen alkuperä on kreikan kielessä ja merkitys puolustajatar tai suojelijatar.
Lähde: Pertti Lempiäinen, Suuri etunimikirja (WSOY 1997)
Diplomi-insinöörit ja arkkitehdit 2000 on uusin matrikkeli diplomi-insinööreistä, joka on luettavissa Sellon ja Tapiolan kirjastoissa sekä Kirjasto Omenassa. Kirja kuuluu kaikissa kirjastoissa käsikirjastoon eikä sitä saa lainaan. Lisäksi Kirjasto Omenasta matrikkelin saa CD-ROM:ina. Sen saa lainaan eli sen voi tilata myös Soukan kirjastoon. Matrikkelin julkaisija ei ole Teknillinen Korkeakoulu vaan Tekniikan akateemisten liitto TEK. Mikäli Teknillinen Korkeakoulu on julkaissut matrikkelin, sellaista ei ole pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa. Jos kysymyksessä tarkoitetaan Prodekon matrikkelia vuodelta 2001, sitä voi tiedustella Helsingin yliopiston kirjastosta. Kyseisen matrikkelin saa myös kaukolainana Soukan kirjastoon....
Noin pitkälle varausten noutopäiviä ei valitettavasti voi siirtää. Lisäksi yhdessä varauksistasi on muiden varauksia, joten kirjaa ei voi pitää viimeistä noutopäivää pidemmälle.
Ehdottaisin, että voisit perua varaukset ja tehdä ne uudelleen vaikka noin viikkoa ennen sitä päivää, jolloin pääsisit varaukset hakemaan. Silloin ne ehtivät varmasti perille, ellei kukaan ole lainannut tai varannut niitä. Kirjan, jossa on varauksia, voisit varata saman tien uudelleen, jotta se ehtisi sinulle ajoissa. Toinen mahdollisuus on pyytää jotakuta tuttuasi hakemaan kirjat puolestasi ennen viimeistä noutopäivää. Hänen täytyisi silloin lainata kirjat omalle kortilleen, koska toisen kortilla ei saa lainata. Laina-aika on tosin silloin vain neljä viikkoa...
Suomen Sokerin tontin ja talon historia liittyy Venäjältä Suomeen muuttaneeseen Feodor Kiseleffiin, joka oli hankkinut itselleen vuokra-oikeuden Töölön tonttiin vuoteen 1854 asti. Hän pystytti sinne ensin tiilitehtaan, mutta myöhemmin hänet velvoitettiin siirtämään omistuksessaan oleva sokeritehdas kaupungin keskustasta Töölön tontille. Hänet myös velvoittiin rakennuttamaan tiilitalo tehdasta varten. Talon suunnitteli C.L. Engel.
Suomen Sokerin talosta ja tehdasalueelta löytyy tietoja mm. seuraavista lähteistä:
Hackzell&Toppari: Töölöntullin molemmin puolin(artikkeli Sokeria ja oopperaa)
Urbans: Sokeri Suomessa 1500-1917 (Sokeritehdas muuttaa Töölöön)
Suomen Sokeri Osakeyhtiö
Töölö: kotikaupunginosamme 2
Kirjojen saatavuuden voi...
Kielitoimiston sanakirja käsittelee reikää ja läpeä synonyymeinä. Tosin lävestä todetaan, että sitä käytetään yleiskielessä vai määräyhteyksissä, kuten napinläpi, tai ilmauksessa puhua läpiä päähänsä. Reikä taas on yleiskielen sana ja tarkoittaa pienehköä läpeä tai aukkoa. Se voi olla myös kolo. Sanojen rro ei siis niinkään ole suuruudessa vaan lähinnä tyylissä.
Lähde:
Kielitoimiston sanakirja
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Voimassaolevan Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan toimintasäännön mukaan toimialajohtaja päättää useampaa kuin yhtä palvelukokonaisuutta koskevien toimintayksiköiden yhteisistä aukioloajoista. Kunkin palvelun toimintayksiköiden auki-oloajoista päättää palvelun päällikkö.
Kulttuurin- ja vapaa-ajan kirjastopalvelukokonaisuutta (kaupunginkirjastoa) johtaa kirjastopalvelujen johtaja. Joulupyhinä muutamat kirjastot ovat usean vuoden ajan päivystäneet jouluaattona. Tänä vuonna kirjastopalveluita ja joulun aukioloaikoja on koronapandemian takia rajoitettu.
Kuvan esine näyttää Nuutajärven Päivikki-kulholta tai -vadilta. Sen on suunnitellut Markku Salo 1987. Päivikkiä on ollut jonkin verran myynnissä antiikkikaupoissa, pyyntihinnat ovat olleet 30 - 40 €.
Montgolfieri eli kuumailmapallon rakentaminen –kirja on grafiikan kurssilla valmistettu ns. taiteilijakirja Helsingin Rikhardinkadun kirjaston käsikirjastossa. Sitä ei voi kaukolainata, mutta siihen voi tutustua siellä paikan päällä. Kuumailmapallon rakentamiseen liittyvää tietoa löytyy mm. teoksesta Kuumailmapallolentäminen: oppimateriaalia ilmapallolentäjien teoriakoulutusta varten (Sipinen 1990) ja Tekniikan maailmoista 12/99 ja 13/03. Maakuntakirjastojen tietokannoista hakemalla löytyvät myös kirjat Hot air balloons (Kalakuka & Stockwell 1998), Ballooning (Smith & Wagner 1998), Hot air balloons (Spindler 1999), Hot air ballooning (Iggulden 1990) ja Ballooning (Wirth 1984), joissa voisi olla hyödyllistä tietoa. How to make and...
Esimerkiksi Pirkanmaan ja Pirkkalan nimessä esiintyvä pirkka eli pykäläpuu oli kahdesta samanmuotoisesta puoliskosta kokoonpantu puuesine, jonka molempiin puoliskoihin tehtiin samanlaiset lukumerkit. Toinen jäi velalliselle, toinen saamamiehelle, ja kumpikin piirsi pirkkaansa puumerkkinsä. Puumerkkien osoittaessa omistajaa olivat pirkat alkuaan jonkinlaisia muistiinpanovälineitä, jotka sittemmin kehkeytyivät kuiteiksi ja velkakirjoiksi.Lähteet: K. V. Kaukovalta, Pirkkalan heimo- ja keskiaika. – Teoksessa Kaukovalta – Jaakkola – Sorila, Pirkkalan historia Yrjö Raevuori, "Pirkanmaa". – Aamulehti 10.3.1933, s. 5 U. T. Sirelius, Suomen kansanomaista kulttuuria
Hei! Internetistä löytyi aika vähän linkkejä, joten lisäsin tähän myös muutamia kirjoja ja lehtiartikkeleita, joista saattaisi olla hyötyä.
Internetistä löytyi vain yksi valmis lomakemalli:
http://cc.oulu.fi/~lml/amkk/havkyes.htm
Tässä on jotain yleistä asiakastyytyväisyystutkimuksesta:
http://www.qualitas-fennica.fi/artikkelit/ongelmista.html
http://www.promate.fi/tutkimusmalli.html
Ja tässä on muutama valmis asiakastyytyväisyystutkimus internetistä:
http://www.uwasa.fi/samjay/b_admin/projects/atrapo.html
http://www.tukkk.fi/gram/pakki/benchmark.htm
Kirjoja aiheesta:
Miten mittaan asiakastyytyväisyyttä--ohjeita ja kokemuksia yrityskäytännöstä (1995)
Ylikoski, Tuire: Unohtuiko asiakas (1999)
Lotti, Leila: Tehokas markkina-analyysi (2001)...
Televisiotoimintaa Suomessa ohjaa Laki sähköisen viestinnän palveluista. Sen mukaan ohjelmistotoimilupa yleisen edun televisiotoimintaan on myönnettävä, jos:
1) hakija on suorittanut 285 §:ssä säädetyn hakemusmaksun;
2) lähetykset ovat vapaasti vastaanotettavissa;
3) lähetyksiä voi vastaanottaa valtakunnallisesti lukuun ottamatta Ahvenanmaan maakuntaa;
4) lähetykset sisältävät päivittäin suomen- tai ruotsinkielisiä ohjelmia;
5) lähetykset sisältävät päivittäin uutisia ja ajankohtaisohjelmia;
6) lähetyksiin sisältyy 211 §:ssä tarkoitetut ääni- ja tekstityspalvelut; ja
7) hakija on toimittanut riittävän selvityksen ohjelmiston jakelun järjestämisestä.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom ohjeistaa, että mainosten ja...
"Perhosen siipiin ei pidä koskea; ne menettävät kimalluksensa, ja mitä sormiin jää, on harmaata tomua." Tämä sitaatti on peräisin filosofi Eino Kailan alun perin Uudessa Suomessa 2.10.1954 julkaistusta artikkelista "Koskenniemen Elokuiset ajatukset". Koivisto käytti sitä Suomalaisessa Suomessa 8/1954 ilmestyneessä Pekka Mattilan tohtorinväitöskirjaa V. A. Koskenniemi lyyrisenä runoilijana käsittelevässä kirjoituksessaan "Taidetiedettä".
Maailmalla toimii yksittäisissä kaupungeissa vapaaehtoisoppaita. Näitä löytyi muutamia hauilla: voluntary guides tai free guide
The City of York (UK) http://www.btinternet.com/~york.touristguides/
Tokyo free guide http://www.tokyofreeguide.com/
Cycle London sivuilta löytyy yhteisöjä (community)
http://www.tfl.gov.uk/tfl/roadusers/cycling/category.aspx?catId=communi…
Sivulta löytyy muun muassa tietoa ryhmistä, jotka järjestävät ilmaisia ja avoimia pyöräilykierroksia Lontoon alueella. http://www.lcc.org.uk/index.asp?Pageid=31
Etsimme aihetta Helsingin Sanomien arkistohausta, mutta haku ei tuottanut tulosta. Selasimme myös Facebookia, mutta sieltäkään ei haaviin osunut sopivaa ryhmää.
Asian tiimoilta kannattaa ottaa yhteyttä Helsingin...
Rottamies voi tarkoittaa monia eri asioita. Se voi viitata Sigmund Freudin Tapauskertomukset-teoksessaan kuvaamaan mieheen, jolla oli muun muassa pakkomielle rottiin. Muita mahdollisia viittauksia voivat ovat esimerkiksi seuraavat: Ratman on Giuliano Carnimeon ohjaaman Quella villa in fondo al parco -elokuvan englanninkielinen nimi. Leonardo Ortolanin erään sarjakuvan nimi on Rat-Man. Mangataiteilija Sekihiko Inuin erään sarjan nimi on Ratman.
Turtles-sarjakuvissa taas esiintyy Rottakuningas, joka pystyy mielensä avulla hallitsemaan rottia.
Minun nähdäkseni virke on kieliopillisesti oikein, joskin toki perään voisi laittaa pisteen. On sitten eri asia, miten hyvin se sopii johonkin asiayhteyteen tyylillisesti, mutta siihen on mahdotonta ottaa kantaa tuntematta asiayhteyttä.
Runoantologiassa PIKKU PEGASOS on sivulla 35 loru
LENNÄ LENNÄ LEPPÄKERTTU ja sivulla 7 Kaarina Helakisan kirjoittama runo Loitsu, joka alkaa "Leppäkerttu, perhonen, mustikka söi hevosen jne"
