Kansallisbibliografia Fennican tietokannasta löysin seuraavat Tove Janssonin Vem ska trösta knyttet? käännökset: suomen, englannin ja saksan lisäksi kirja on käännetty ranskaksi (Qui va rassurer Tounet?), japaniksi (Sabishigariya no Kunitto?), tanskaksi (Kven skal troyste Knottet?), norjaksi (Hvem skal tróste knóttet?) ja puolaksi (Kto pocieszy Maciupka?).
Kaikki muut kirjat, paitsi tanskalainen käännös, ovat saatavilla ainakin Helsingin yliopiston kirjastosta. Japaniksi on ilmestynyt myös uusi käännös vuonna 1991 (ensimmäinen käännös on vuodelta 1971), mutta sen luettelointi on toistaiseksi kesken, joten sitäkään ei ole tällä hetkellä Helsingin yliopiston kirjastossa. Valitettavasti en löytänyt mitään mainintaa unkarinkielisestä...
Suomen työaikalainsäädännön mukaan sunnuntaityöstä on maksettava enemmän (100% korotus eli kaksinkertainen palkka) kuin arkipäivien työstä, joten kirjaston pitäminen avoinna sunnuntaina tulee kirjastolle kalliimmaksi kuin arkiaukiolot. Sunnuntaityöhön ei myöskään voi velvoittaa ilman painavaa syytä, joten järjestely edellyttää vapaaehtoisten sunnuntaityön tekijöiden löytämistä.
Kysymys on siis pohjimmiltaan aina resursseista, vaikka myös käytännöllisiä ongelmia saattaa olla (joissakin kiinteistöissä on pyhäpäivisin hälytykset päällä jne). Sunnuntaiaukiolot tiedetään suosituiksi, mutta valitettavasti niiden järjestämiseen ei aina ole voimavaroja.
Heikki Poroila
HelMet-kirjasto
Tarvittavat tiedot asian selvittämiseksi löydät tutkimalla wikipedian luetteloa valtioista pinta-alan mukaan sekä luetteloa valtioista väkiluvun mukaan.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_valtioista_pinta-alan_mukaan
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_valtioista_v%C3%A4kiluvun_mukaan
Tähän kysymykseen ei ole olemassa vastausta, sillä jokaisella kyltin asettajalla on varmaan oma ajatuksensa kyltin merkityksestä. Joku haluaa ehkä pitää kaikki tulijat porttinsa ulkopuolella, joku taas haluaa varoittaa, ettei kukaan sisään tulija säikähdä hänen koiriaan.
Runo Älkää kootko kultaa ja jalokiviä (Samlen icke guld och ädelstenar) on julkaistu kokoelmassa Septemberlyran (suom. Syyskuun lyyra) vuonna 1918.
Lähteet:
Södergran, Edith: Samlade dikter. Holger Schildts Förlag, 1949. (s. 159, 204)
Södergran, Edith: Elämäni, kuolemani ja kohtaloni. Otava, 1994. (s. 81, 103)
Sarla on hyvin harvinainen etunimi Suomessa, joten siitä ei löytynyt tietoja tutkimistani nimikirjoista. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu osoitteessa http://verkkopalvelut.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 kertoo, että Suomessa on vain seitsemän Sarla-nimistä naista. He kaikki ovat syntyneet vuoden 1980 jälkeen. Koska noiden Sarlojen taustasta ei ole tietoja, tarkkaa alkuperää on mahdotonta sanoa varmasti. Tyydyn siksi esittämään kaksi teoriaa siitä, mistä nimi olisi voinut tulla ja mitä merkityksiä sen taustalla voisi olla.
Etunimi Sarla näyttäisi olevan jonkin verran käytössä ainakin Intian suunnassa. Baby Names -sivusto osoitteessa http://www.babynames.com/name/SARLA kertoisi sen olevan sanskritin kieltä ja merkitsevän ’sincere,...
"Laulu kuulle" ("An den Mond" tai "Guter Mond, du gehst so stille") on alun perin saksalainen kansanlaulu, johon löysin kolme suomenkielistä sanoitusta. Etsimäsi sanoituksen on tehnyt Sauvo Puhtila. Muistamasi kohta on laulun toisen säkeistön alusta. Ensimmäinen säkeistö alkaa: "Sinä kuu, kun saat niin hiljaa mennä pilveen piilohon". Tässä suomenkielisessä versiossa on kaksi säkeistöä. Se sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" 1. osaan.
Erkki Ainamon tekemä suomenkielinen versio on myös nimeltään "Laulu kuulle". Se alkaa: "Kunnon kuu, sa hiivit hiljaa iltapilven verkkohon". Säkeistöjä on kolme. Tämä versio sisältyy esimerkiksi nuottiin "102 kitaralaulua" (Fazerin musiikkikauppa, 1950, useita painoksia).
Reino Järvisen...
Yle-lain 7. pykälässä määritellään Ylen tehtävistä julkisen palvelun ohjelmatoiminnassa. Sen mukaan yhtiön tehtävänä on tuoda monipuolinen ja kattava julkisen palvelun televisio- ja radio-ohjelmisto. Mitä julkinen palvelu tarkoittaa? | Usein kysyttyä | Yleisradio | yle.fi
Radiokanavien ohjelmatarjontaa voi tutkia täällä Kanavat - Radiot.fi
Televisio-ohjelmien osalta eri kanavien ohjelmistoja esittelee useampikin verkkosivu
TV-ohjelmat tänään | Iltapulu.fi TV-ohjelmat tänään - Telsu.fi TV-ohjelmat tänään | TV-opas | Telkku.com (iltalehti.fi)
Luettelo Suomessa näkyvistä televisiokanavista – Wikipedia
Finnkinon myyntijohtaja Kalle Peltola kertoo, että alun perin elokuvateattereissa on ollut taukoja. Se on riippunut elokuvan pituudesta.
- 60-70-luvuilla ne poistuivat vaiheittain, kun projektorit uusittiin. Siinä oli taustalla se, että elokuvat näytettiin projektorilta, jossa oli vain yksi filmikela. Sellaisen kesto on puolitoista tuntia ja monesti elokuvat ovat yli kaksi tuntia pitkiä. Kelan vaihdon ajaksi tarvittiin tauko.
Tauot poistuivat sittemmin tekniikan kehittyessä. Saleissa alettiin käyttämään kahta projektoria ja vaihto pystyttiin tekemään lennossa. Koska väliajat olivat tulleet katsomiskokemukseen teknisen syyn takia, ei nähty enää mitään syytä jatkaa käytäntöä. Kalle Peltola sanoo, että asiakkaista valtaosa haluaa...
Kysymäsi runon suomennos ”Nyt emme käyskennellä” löytyy Aale Tynnin kääntämänä kokoelmasta ”Tuhat laulujen vuotta” (WSOY, 1974; useita muitakin painoksia). Sen tekijänoikeudet ovat tosin vielä voimassa ja raukeavat vasta vuoden 2067 jälkeen, kun Tynnin kuolemasta tulee kuluneeksi 70 vuotta. Teoksen saatavuuden HelMet-kirjastoista voi tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi etsimällä teoksen nimellä.
Muita suomennoksia en löytänyt enkä oikein usko, että tuosta runosta olisi tekijänoikeuksista vapautunutta suomennosta, koska Byronia suomennettiin vanhoina aikoina melko niukasti. Byronin runojen suomennoksista ovat toistaiseksi tekijänoikeuksista vapaita lähinnä muutamat Valter Juvan suomennokset, joiden joukossa ei kuitenkaan ole...
Laulukirjoissa Matalan torpan balladissa on useimmiten 13 säkeistöä, joista viides kuuluu näin: Hevonen on musta kuin tiikerikissa / ja aisat on katajasta. / Ei mistään saa niin nättiä heilaa / kuin majasta matalasta.
On aivan mahdollista, että levytyksissä säkeistöistä on valittu mukaan vain osa, jolloin sanoituksia on voitu muuttaa ja säkeistöjä ikään kuin yhdistää.
Etsiskelin englanninkielisiä artikkeleita aiheesta. Lähes kaikissa lähteissä neuvottiin, että vesipesu juoksevassa vedessä on paras tapa päästä eroon vihannesten ja hedelmien torjunta-aineylijäämistä.
Kuoriminen kannattaa erityisesti silloin kun kyseessä on hedelmä tai vihannes, joka sitoo kuoreensa paljon torjunta-aineita. Persikat ja omenat ovat tutkimusten mukaan tässä suhteessa vaarallisimpia. Ulkomaiset omenat kannattaa siis aina kuoria. Environmental Working Groupin sivustolla on tutkimustuloksiin perustuva listaus hedelmistä/vihanneksista, jossa ensimmäisenä oleva sisältää keskimääräisesti eniten torjunta-aineita jne. Persikka pärjäsi tutkimuksessa huonoiten (sen kuorihan on hyvin pehmeä ja huokoinen). Parhaiten pärjäsivät...
Tässä Nelonen Median tuottajan vastaus:
Haluatko miljonääriksi -sarjan jaksoja ja esiintyjiä ei esitetä aina televisiossa siinä järjestyksessä kuin missä heidät kuvataan.
Kyseessä on viihdyttävä ja jännittävä ohjelma, ja katsojia palvellaan ja mielenkiintoa pidetään yllä sillä, että jokaisessa jaksossa nähdään niin onnistumisia kuin pettymyksiäkin sopivassa järjestyksessä.
Se, miten kilpailijat kisassa menestyvät on täysin heidän omaa ansiotaan. Tähän mikään ulkopuolinen taho ei puutu tai siihen vaikuta. Ainoastaan leikkauspöydällä voidaan muuttaa esiintyjien esiintymisjärjestystä ohjelmassa.
Mainitsemistasi Darfurissa elävistä alkuperäiskansoista kolme on suomeksi: zagawat, masaliitit, tunjurit. Lisäksi voi mainita heimoista vielä furit, dajut, birgedit. ”Rizeigat”-heimon suomenkielistä nimitystä ei käytössäni olevista lähteistä löytynyt. Mutta monissa Euroopan kielissä se esiintyy yllä mainitussa muodossa. Lähteenä on käytetty YLE:n Radio 1:n ohjelmaa ’Darfurin kriisin syyt ja seuraukset’. Sen tekstiversio on luettavissa osoitteessa
http://www.yleradio1.fi/haku.php?action=page&id=190331&search=omavaraiskäyttöön . Se on myös haettavissa YLE Radio 1:n arkistohausta. Hae-paniketta klikkaamalla pääset kategoriahakuun. Valitse kategorioista ’Puheenvuorot’ ja kirjoita hakusanaksi ’Darfur’.
Lisäksi Sudanin heimoja...
Linne´stä suomeksi: Hintikka, T. J. : Linné / Th. M. Friesin y. m. mukaan kuvannut T. J. Hintikka, WSOY, 1920; Gould, Stephen Jay: Hirmulisko heinäsuovassa, suomentanut Mika Tiirinen, Like, 2001 (kirjoituksia luonnontieteistä, mukana myös Erasmus ja Charles Darwin). Fennican mukaan suomeksi on ilmestynyt myös 8 s. lehdykkä lapsille: Karl von Linné ja hänen raamattunsa : vehnäjyvä vuonna 1916 sekä Tuominen, Uuno: Karl von Linné ja hänen suhteensa väkijuomiin, 1927 (16 s.). Linne´lta on suomennettu teokset: Lapin kasveja, SKS, 1991 ja Lapinmatka 1732, Karisto, 2. tark. p. 1993. (Fennican mukaan myös yksi teos 1750-luvulla). Linnesta saattaa lisäksi löytyi tietoja suomeksi eri hakuteoksista, esim Kasvien maailma -sarjan osassa 3 on pieni...
Kreikan kielen sana téssares (τέσσαρες) tarkoittaa lukua neljä. Siitä johdettu "tetra" esiintyy yleensä vain numeerisena etuliitteenä, kuten esimerkiksi sanoissa tetraedri (nelitahokas), tetrarkki (neljännysruhtinas) tai tetralogia (neljän taideteoksen sarja).
Tetrat ovat pieniä eteläamerikkalaisia kaloja, joista monet ovat suosittuja akvaariokaloja. En löytänyt kovinkaan varmaa tietoa siitä, mistä tetrat ovat saaneet nimensä. Englanninkielisen Wikipedian mukaan ne olisivat saaneet nimensä tetragonopterus-suvusta (tetra- ’neljä’, gonia ’kulma’, pteron ’siipi’), mutta en löytänyt vahvistusta tälle väitteelle toisesta lähteestä.
https://en.wikipedia.org/wiki/Tetra
Hei! Internetistä löytyi aika vähän linkkejä, joten lisäsin tähän myös muutamia kirjoja ja lehtiartikkeleita, joista saattaisi olla hyötyä.
Internetistä löytyi vain yksi valmis lomakemalli:
http://cc.oulu.fi/~lml/amkk/havkyes.htm
Tässä on jotain yleistä asiakastyytyväisyystutkimuksesta:
http://www.qualitas-fennica.fi/artikkelit/ongelmista.html
http://www.promate.fi/tutkimusmalli.html
Ja tässä on muutama valmis asiakastyytyväisyystutkimus internetistä:
http://www.uwasa.fi/samjay/b_admin/projects/atrapo.html
http://www.tukkk.fi/gram/pakki/benchmark.htm
Kirjoja aiheesta:
Miten mittaan asiakastyytyväisyyttä--ohjeita ja kokemuksia yrityskäytännöstä (1995)
Ylikoski, Tuire: Unohtuiko asiakas (1999)
Lotti, Leila: Tehokas markkina-analyysi (2001)...
Olisiko kyseessä sana vällee? Karjalan murteessa käytetty sana vällee tarkoittaa pian, nopeasti. Linkki: murresanakirja.Välleen-sanaa murresanakirja ei tunne.
