Kuusinen esiintyi Japanissa "Elisabeth Hanssonina". Ruotsiksi kirjoitetussa ja vuonna 1936 julkaistussa kirjassa Det leende Nippon ("Hymyilevä Japani") nimi on muodossa Lisbeth Hansson.
Juha Kuisman kirja Tupenrapinat : idiomeja ajan uumenista selvittää "pitää jöötä" -sanonnan taustaa seuraavasti:"Se, joka käskee ja komentaa, pitää jöötä. Taustalla on ruotsinkielen göra-verbi käskymuotoineen. Kun suomalainen talonpoika tai sotilas joutui verotöinä esimerkiksi linnoja ja linnoituksia rakentamaan, töitä johti yleensä ruotsinkielinen ylempi esimies, jonka puheessa toistui työtehtävien osoituksia annettaessa käsielein vahvistettu jöö-muoto. Gö det så här! Du skall göra..."
Helsingin olympialaisten virallisessa kisaraportissa julkaistun aikataulun mukaan 5000 metrin finaalin oli määrä alkaa kello 16.40. Aivan tarkalleen suunnitellussa aikataulussa ei kuitenkaan pysytty: lähettäjä Heikki Mäkisen pistooli paukahti vasta kello 16.45. Zátopekin voittoaika oli 14.06,6, eli hänen finaalijuoksunsa ajoittuu suurin piirtein välille 16.45-17.00.
Lähteet:
15. olympiakisat Helsingissä 1952 : järjestelytoimikunnan virallinen kertomus. WSOY, 1955
Antero Raevuori, Viimeiset oikeat olympialaiset : Helsinki 1952. Ajatus, 2002
Raamatussa Mooseksen kirjan yhdeksännen luvun 18 jae kuuluu; "Ja Nooan pojat, jotka lähtivät arkista, olivat Seem, Haam ja Jaafet. Ja Haam oli Kanaanin isä." Nooa oli siis Kanaanin isoisä.9 LUKU. 9 - Raamattu 1933/-38 (KR38) - raamattu.fiNooa – Wikipedia
Muistatte oikein, sillä ko. virsi "Valitan vaikeasti Kuin Daavid kuningas Ja huokaan haikeasti, Jumala laupias" on numerolla 271 vuoden 1938 virsikirjassa, joka otettiin käyttöön ensimmäisenä adventtisunnuntaina 3.12.1939. Muistamanne kohta on kolmannesta säkeistöstä, joka kuuluu:
"Mä pyydän armahdustas, Oi Herra Jumala, Sun anteeks'antamustas Synneistä suurista. Ah Vanhurskas, Mua Poikas tähden säästä Ja vihas alta päästä, Oi, ole laupias!"
Tämä alkuaan tanskalainen virsi on ensi kertaa suomennettu Hemminki Maskulaisen virsikirjaan (n. v. 1605), vuoden 1701 kirjassa (jota nimenomaan kutsutaan "vanhaksi virsikirjaksi") se oli numerolla 254, vuoden 1886 kirjassa 218. Nykyisessä, vuoden 1986 virsikirjassa virttä ei enää ole.
Hallio, Kustaa...
Veikko Tiiton toimittamassa Daa-da daa-da Kirka ja Sammy Babitzin - Diskografiassa 1966-2007 (s. 32) singlen "Kaikkea on/Pelin henki" Scandia KS 874 taustalaulajiksi on mainittu Monica Aspelund, Iris Keinänen ja Eeva-Leena Pokela.
http://www.veikkotiitto.fi/tiedostot/Kirka_Diskografia.pdf
http://www.veikkotiitto.fi/
Rolling Stones ei ole esiintynyt Kemissä. Mainittuna ajanjaksona yhtye esiintyi Suomessa kahdesti: Yyterissä vuonna 1965 ja Helsingin olympiastadionilla 1970.
Olisikohan Rollarien sijasta ollut kyse toisesta suositusta brittiyhtyeestä? Liverpoolilainen Swinging Blue Jeans esiintyi Kemin työväentalolla lokakuussa 1965. Se oli kaupungissa merkittävä tapaus; konsertin tunnelmaa kuvattiin hurmokselliseksi.
Naapurikaupunki Torniossa vierailivat brittiyhtyeet Renegades (1965) ja Rockin' Vickers (1967).
http://www.vaylanpyorre.com/hysteriaa-liverpoolista-kemiin-50-vuotta-si…
http://www.vaylanpyorre.com/yeah-ekat-ulkolaiset-rokkivieraat-torniossa/
https://fi.wikipedia.org/wiki/The_Rolling_Stones#Konsertit_Suomessa
Molemmat kysymyksessä lainatut lopetukset ovat Hellaakosken käsialaa.
Kun Sinne, missä kesä kuluu nopeasti ilmestyi ensimmäisen kerran kokoelmassa Nimettömiä lauluja (1918), runon viimeinen säkeistö oli samassa muodossa kuin kysymyksessä siteerattu Project Gutenbergin versio.
Vuonna 1947 julkaistiin runoilijan itsensä siihenastisesta lyyrisestä tuotannostaan valikoima kokoomateos Runot, jonka 8. painos ilmestyi vuonna 2008. Suuri osa runoista on siinä alkuperäismuodossaan, mutta osaan mukaan ottamistaan teksteistä Hellaakoski teki vähäisiä muutoksia. Tavallisimmin ne olivat poistoja; jonkin verran oli yksittäisiä sanoja korvattu nasevammilla tai ajanmukaisemmilla. Varsinaiseen uudelleenrunoiluun Hellaakoski ei juurikaan ryhtynyt - paria...
Ota yhteyttä Kymen vaalipiirilautakuntaan, jonka tehtäviin kuuluu mm. laskea vaalien tulos vaalipiirinsä alueella.
Kymen vaalipiirilautakunta
Kanslia:
postiosoite: PL 301, 45101 Kouvola
käyntiosoite: Salpausselänkatu 22, Kouvola
puhelin: 040 740 0907
telefax: 05 311 9110
Puheenjohtaja: Aila Potinkara, puh. 0400 657 713; aila.potinkara@aststo.fi
Sihteeri: Mika Viskari, puh. 040 590 3652; mika.viskari@luukku.com
Lue tietoa vaaleista oikeusministeriön vaalisivulta: http://vaalit.fi/index.htm
Pohjoismaisen tontun perushahmon loi ruotsalainen taiteilija Jenny Nyström. Nyströmin tontut olivat pukeutuneet pohjoismaalaisen talonpojan perinteelliseen kansanasuun. Ensimmäisissä värillisissä tonttukuvissa hiippalakki oli punainen ja puku harmaa tai vihertävä.
Varmimmin tontun tuntee päähineestä. Pitkä, suippopäinen myssy eli hiippa on tonttujen - ja katolisten piispojen - virkalakki. Hiippa on vanha myssyn malli. Antiikin Roomassa suippenevaa fryygialaismyssyä käyttivät vapautetut orjat. Keskiaikainen porvarin hiippa muistutti pikkulapsen kypärämyssyä, 1300-luvun aatelismies kietaisi pitkän myssynkärjen leukansa alta pään päälle. Ranskan vallankumouksen tunnusvaatteeksi nousi fryygialaismyssy, joka somistettiin...
Suomen ensimmäinen vesilaitos perustettiin Helsinkiin vuonna 1876. ”Kaksikymmentä vuotta myöhemmin jo noin 70 prosentissa Helsingin asunnoista oli vesijohto ja viemäri.” ( Siik, s. 13).
Vuonna 1900 kolmessa Suomen kaupungissa oli kunnallinen vesi- ja viemärilaitos (Helsinki, Viipuri, Tampere). Ennen 1. maailmansotaa perustettiin useita kunnallisia vesilaitoksia, esim. Lahteen 1910. Maaseudulla perustettiin yksityisiä vesiyhtymiä, myöhemmin vesiosuuskuntia. Kauppaloihin saatiin vesi- ja viemärilaitokset maailmansotien välissä tai vasta 2. maailmansodan jälkeen. (Katko: Hanaa!, s. 27, 29).
Yleisten vesihuoltolaitosten asiakkaina oleva väestö (%):
1970: vesijohto 57 %, viemäröinti 53 %
1992: vesijohto 84 %, viemäröinti 76 %
2012: vesijohto...
Kirjassa "Maailman myytit ja tarut" tekijä: Arthur Cotterell, kerrotaan amatsoneista seuraavaa:
"Kreikkalaisessa mytologiassa vähäaasialainen naissoturiheimo. He ratsastivat taisteluun hevosen selässä ja leikkasivat irti toisen rintansa kyetäkseen tehokkaammin ampumaan jousella ja sinkoamaan keihäitä. Amatsoninaisen oli lupa rakastella vasta kun hän oli tappanut miehen. Koska yhteisössä ei suvaittu miehiä, oli kumppani löydettävä toisen heimon tai kansan keskuudesta. Miespuoliset jälkeläiset surmattiin, silvottiin tai annettiin isälleen. Kuuluisin amatsoni oli Hippolyte, jonka Herakles surmasi suorittaessaan yhdeksättä urotyötään."
Amatsoneista löytyy kuvia kirjoista:
Bellingham, David: Kreikan mytologia (sivut 78 ja 110)
Taiteen...
Helmet-kirjaston kirjastoautot kuuluvat samaan kirjastoverkkoon muiden Helmet-kirjastojen kanssa. Kirjastoautossa voi siis palauttaa, uusia tai tilata myös Helmet-verkkoon kuuluvan lähikirjaston aineistoa.
Suuri suomalainen kirjakerho ei näyttäisi julkaisseen kirjoista enää omia painoksia vuoden 2004 jälkeen. Yleisellä tasolla tuollaisilla vanhemmilla kirjoilla ei ole välttämättä enää kovin paljon kysyntää kirjastossa. Siksi kirjoja ei ehkä oteta vastaan lahjoituksina. Hyllytila on rajallista, ja siksi ei ole mahdollista pitää paljonkaan sellaisia kirjoja, joita kukaan ei pitkiin aikoihin lainaa.
On vaikea ottaa tarkemmin kantaa juuri tähän tapaukseen, koska en tiedä, mistä kirjastosta on kyse. Voi toki olla, että kirjastossa ajatellaan, että huonossa kunnossa oleva kirja kohta poistetaan, ja jos sillä on ollut vähän kysyntää, ei kannata ottaa tilalle uutta kappaletta, joka jouduttaisiin muovittamaan ja muuten käsittelemään lainauskuntoon ja...
Runo kahdesta väkevästä miehestä - Juhansson ja Helminen - jotka kuolivat Lapin tunturille tuiskuun ja pakkaseen on P. Mustapään Sun haltuus... vuonna 1945 julkaistusta kokoelmasta Jäähyväiset Arkadialle.
Kappale on nimeltään "Vie terveiset Ollille" ja sen ovat levyttäneet suomeksi Eila ja Tuulikki Pienimäki yhdessä vuonna 1963. Laulu alkaa: "Jos näät Ollin". Suomenkielinen teksti on Reino Helismaan. Suomenkielinen versio pohjautuu ruotsinkieliseen versioon "Hälsa Mikael från mej" (joskus myös "Hälsa Mikael från mig"). Ruotsinkielisen version sanoittaja on Lasse Green eli Peter Himmelstrand.
Joissakin julkaisuissa Lasse Green on nimetty myös laulun säveltäjäksi, mutta laulun sävelmä on kuitenkin hyvin lähellä suosittua amerikkalaista hengellistä laulua "Just a closer walk with Thee", joka esimerkiksi Yleisradion Fono-tietokannan (www.fono.fi) mukaan on kansansävelmä, mutta "Suuren toivelaulukirjan" osassa 15 (s. 31) sen...
Tämän palvelun arkistossa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx on joitain nukkekotikirjoihin liittyviä vastauksia, mutta ei sieltä löytynyt tietoa siitä että Suomessa olisi jossain nukkekotikirjoihin erikoistunut kirjasto.
Näkyyhän noita olevan - paljonkin - mm. Lahden, Tampereen ja Oulun kirjastoissa, sen voi itse tarkistaa alla olevia linkkejä seuraamalla.
Tässä ensin linkki nukkekotiwikiin, jos haluat katsoa mitä kirjoja aiheesta on mainittu siellä:
http://nukkekoti.pbwiki.com/kirjat
Frank-monihaun Ammattikorkeakouluhaun tulos (linkki):
http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py?view=Ammattikorkeakouluk…
Maakuntakirjastohaun tulos täällä:
http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py?view=Maakuntakirjastot&a…...
Teksti on Kaarlo Sarkian Lapsuuden joulu. Se löytyy ainakin teoksista Lapsuuden joulu. Kauneimmat joulun runot ja laulut. Koonneet Satu Marttila ja Juha Virkkunen. Osa 1. Kirjayhtymä, Hki, 1979 sekä Sarkia, Kaarlo, Runot. 1977.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Pärssinen” on luultavasti lähtöisin karjalaisesta etunimestä ”Perha”, ”Perho(i)”, ”Perssa” tai ”Pärssi”. Niiden taustalla on joko venäläinen etunimi ”Perh”, ”Persa”, ”Perfirij” tai ”Porfirij” tai skandinaavinen etunimi ”Peter” tai ”Per” isännimen muodossa. Jälkimmäistä tukevat ainakin 1630-luvun asiakirjakirjaukset, joissa sama henkilö mainitaan sekä nimellä ”Michill Pärssinen” (1631) että ”Michill Pärssohn” (1638).
Behind the Names -sivusto kertoo osoitteessa http://www.behindthename.com/name/peter, että nimi ”Peter” on peräisin kreikan ’kalliota’ merkitsevästä sanasta ”petros”. Venäläisten nimien alkuperästä en löytänyt varmaa tietoa, mutta ne...
Lauri Kettusen teoksen Suomen murteet 3. Murrekartasto (3.supistettu painos 1969) ja sen selitysosan mukaan ts -äänteen muuttuminen tt:ksi sanan keskellä tapahtuu peräpohjalaisissa ja länsimurteissa. Kartaston kartan nro 8 mukaan länsimurteiden tt-äänne näyttäisi ulottuvan Kokkolan ja Vaasan seudulta Kuortaneen kautta Ruovedelle, Mänttään, Padasjoelle, Heinolaan ja siitä Valkealan kautta Vehkalahdelle ja Haminaan. Peräpohjalaismurteiden tt-alue näyttäsi saman kartan mukaan alkavan Raahen seudulta ja jatkuvan pohjoiseen Utajärven kautta Kuivaniemelle ja siitä itärajalle saakka kattaen lähes koko Pohjois-Suomen mukaanlukien Enontekiön, Kittilän ja Sodankylän. Ainoastaan Inari ja Utsjoki eivät kuuluisi alueeseen. Kettusen esimerkkisanana on...
