Valitettavasti E-kirjastoa voi toistaiseksi käyttää vain puhelimelle tai tabletille ladattavalla sovelluksella. E-kirjasto julkaistaan ensin mobiilisovelluksena, koska tilastojen mukaan suurin osa käyttäjistä käyttää e- ja äänikirjoja mobiililaitteilla. Vanhempia ohjelmistoversioita käyttävillä laitteilla ei voida taata riittävää tietoturvaa, siksi E-kirjasto ei toimi niillä. E-kirjastosta on tulossa jatkossa versio, jota voi käyttää selaimella (tietokoneella). Kehitystyötä tämän eteen tehdään jo tänä vuonna, mutta versio ei ehdi julkaisuun vielä vuonna 2024. Tarkempi aikataulu selviää myöhemmin.E-kirjasto | Kansalliskirjasto
Suomen puolustusvoimien sivuilta löytyy sähköinen versio oppaasta Sotilasmerkistö ja lyhenteet (SLM) https://puolustusvoimat.fi/documents/1948673/2258496/PEVIESTOS-Sotilasm…
Suomenkieliset lyhenteet alkavat sivulta 92.
Setelin arvo on paljonkin kiinni mm siitä minkä kuntoinen. Näissä asoissa pitäisi kääntyä rahaliikkeen puolen arviointia varten.
Kirjassa Suomen rahat arviohintoineen 2005 ilmoitetaan että 1000 markan seteli vuodesta 1955 on ilmestynyt neljällä eri vesileimalla ja hintahaarukka on vesileimasta riippuen 5€-1000 €.
Ohjeita perunkirjoitukseen löytyy monestakin paikasta.
Esimerkiksi:
Suomen lakioppaan malli (rtf)
http://www.lakiopas.com/asiakirjamallit/
Makupalat.fi perunkirjoitustietoa ja perukirjamalleja, https://www.makupalat.fi/fi/search/node/perunkirjoitus
Aiheesta löytyy myös kirjallisuutta, kuten Pertti Purosen Näin teet perukirjan itse (2008) ja Tuomo Lindholmin Perintöverokirja (2012). Molempia voi lainata Kymenlaakson kirjastoista.
Seuraavissa asiakirjamallikirjoissa on hyvät esimerkit:
Asiakirjamallit, Petri Järvensivu - Jussi Kalliala - Pekka Kolppanen - Kalle Kyläkallio - Mari Lampenius - Heikki Uotila. Alma Talent 2018 (up) ja
Juridiset asiakirjamallit , Mikko Erkkilä - Johanna Ojala - Päivi Räike. Edita 2010 (3., uudistettu painos)
Suomen eläinlääkäreiden nimikirjan (2000) mukaan Mikael Ilves on syntynyt v. 1938 ja hänen isänsä on Väinö Armas Ilves ja äitinsä Margit Alexandra Fagerlund.
Katarina Ilves (1903-1984) on Jean Sibeliuksen tytär. Hän meni naimisiin 30.8.1924 varatuomari Eero Ilmari Ilveksen (v:een 1906 Nyman) kanssa. Vuoden 1954 Kuka kukin on mukaan Eero ja Katarina Ilveksen lapset ovat Merike (synt. 1925) ja Jan (synt.1927).
Näiden lähdeteosten perusteella ei voi sanoa mitään varmaa Mikael Ilveksen yhteydestä Sibelius-sukuun.
Oheisessa Sibelius-sivustossa on tietoa Katarinasta
http://www.sibelius.fi/suomi/ainola/ainolan_asukkaat_katarina_ilves.html
Ohessa tietoa mm. Merike Ilveksestä
http://www.sibelius.fi/suomi/ainola/muistoja_puolisoita_lastenlapsia.ht…...
Vastaavaa on kysytty aikaisemmin myös Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi-palvelussa: http://www.kysy.fi/kysymys/mista-loydan-vastauksen-taiteilijanimi-kysym…
Kannattaa siis ottaa yhteyttä suoraan Patentti- ja rekisterihallituksen asiakaspalveluun ja kysyä sieltä neuvoa ja tarkempia ohjeita: https://www.prh.fi/fi/index.html
Arto Sotavallan (7.1.1950-6.2.1990) levy "20 suosikkia: Päivät kuin unta" sisältyy kuuden kirjaston kokoelmiin pääkaupunkiseudulla. Saatavuustiedot saat HelMet-aineistohakuohjelmasta osoitteesta http://www.helmet.fi.
Sanakirjoista en uuveloa löytänyt, mutta tutkailtuani sanan esiintymistä verkkokeskusteluissa ja muissa vastaani tulleissa yhteyksissä, olisin taipuvainen ehdottamaan, että se merkitsee jokseenkin samaa kuin uuno tai uuvatti: tomppeli, ääliö, typerä, tyhmä, hölmö, narutettava, petettävä; ilkeä, ikävä, kelju ihminen (Jari Tammi, Suuri solvaussanakirja : haukkumasanat)
Martti Jäppilän salanimellä M. Maja säveltämän ja sanoittaman Lumihiutaleita-kappaleen sanat löytyvät mm. seuraavista nuottikokoelmista:
- Suuri toivelaulukirja 19
- Tangon ja valssin hurmaa : 50 suomalaista suosikkia
- Tunnetuimmat suomalaiset tangot
- Uusi kultainen tangokirja
Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan englantilaisen kansanlaulun suomenkieliset sanat on kirjoittanut R. R. Ryynänen. Suomeksi laulu on nimeltään Vanha veikko. Sanat löytyvät ainakin Suuri toivelaulukirja 3 -kirjasta.
Huppari on puhekieltä ja tarkoittaa hupullista (urheilu) puseroa. Se muodostuu sanasta huppu ja päätteestä -ari.
Suomen kielessä on pitkälti toistasataa sanajohdinta, joilla voidaan muodostaa uusia sanoja. Tästä esimerkkinä pääte –ari.
Se on laajakäyttöinen johdin, jolla johdetaan tekijännimiä verbistä (esimerkiksi maalata/maalari, uida/uimari) sekä välinenimiä kuten läppäri, verkkarit, huppari.
Sanajohtimet -is (korvis/korvakoru) ja -ari ovat tyypillisiä sanoja lyhentäviä päätteitä puhekielessä.
Lähteet:
https://fi.wiktionary.org/wiki/huppari
https://www.suomisanakirja.fi/huppari
https://docplayer.fi/12040914-Suomen-johtimet-is-ja-ari-ovat-puhekielessa.html
https://fl.finnlectura.fi/...
Tieliikennelaki 3 §:
"Tienkäyttäjän yleiset velvollisuudet
Tienkäyttäjän on noudatettava liikennesääntöjä sekä muutenkin olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi.
Tienkäyttäjä ei saa tarpeettomasti estää tai häiritä liikennettä."
Lakia tulkitsee poliisi ja viimekädessä tuomioistuin.
Liikenneturva on tässä asiantuntijaorganisaatio. Kysymyksen heille voi lähettää sivulla https://www.liikenneturva.fi/fi/kysymykset-ja-vastaukset
Celian äänikirjat on tarkoitettu henkilöille, joilla on jokin lukemiseste. Celian asiakkaaksi voi liittyä Jyväskylän kaupunginkirjaston kautta. Kirjastosta saa verkkotunnukset, joilla Celian äänikirjoja voi kuunnella ja ladata verkon kautta. Tunnusten saaminen edellyttää toimivaa sähköpostiosoitetta. Kirjastossa tunnuksia tehdään vain ajanvarauksella, ota yhteyttä Kirjasto.Asiakaspalvelu@jyvaskyla.fi tai 014 266 4123.
Kyösti Kallion kuolemalla ei sanottavasti ollut vaikutusta Rytin presidenttiyden alkamisajankohtaan. Vaalia varten annetussa poikkeuslaissa säädettiin, että sen nojalla valitun presidentin toimikausi "kestää sen ajan, mikä nykyisen presidentin toimikaudesta on jäljellä", eli käytännössä Rytistä tuli presidentti vaalituloksen selvittyä. Virallisesti Rytin oli tarkoitus astua virkaansa lauantaina 21.12. ja tällöin tasavallan uusi presidentti antoikin hallitusmuodon edellyttämän juhlallisen vakuutuksensa eduskunnan juhlaistunnossa. Ennen Rytin vakuutusta eduskunnan puhemies Väinö Hakkila luki tässä tilaisuudessa esitettäväksi tarkoitetun Kallion laatiman jäähyväistervehdyksen.
Kyösti Kallio oli terveyssyistä...
Runo Hönttä-Lönttä on ruotsalaisen Brita af Geijerstamin tekemä. Se löytyy ainakin Aarteiden kirjan 2-osasta Kerro äiti! Tämä 50-60-luvuilla suosittu kirjasarja löytyy kirjaston varastosta.
Euroopan johtava rikospsykologi Thomas Mûller kertoo kirjassaan Ihmispeto (2006) kokemuksistaan rikollisten ja sarjamurhaajien seurassa sekä rikospsykologin työkuvasta. ”En pysty ajattelemaan kuin sarjamurhaaja, mutta voin yrittää asettua hänen kenkiinsä”.
Charlotte Greigin teoksessa Evil serial killers:in the minds of monsters (2010) esitellään lyhyesti 50 sarjamurhaajaa kuoleman enkeleistä ja kannibaaleista vampyyritappajiin.
Patricia Cornwell kertoo kirjassaan Murhamiehen muotokuva: Viiltäjä-Jack - tapaus selvitetty (2003), miten hän selvittää sarjamurhaajan henkilöllisyyden. Kyseessä on sekä tositarina että psykopaatin muotokuva.
Ohessa kaunokirjallisuutta, jossa sarjamurhaajan näkökulmaa myös:
Bret Easton Ellis on kirjoittanut...
Aikaisemman vastauksemme perusteella voisi tarjota Etäällä vihreät niityt -kirjasarjaa. Hilkka Alm kertoo kirjoissaan nuijasodan jälkimainingeissa Ruotsin Värmlannin ja Taalainmaan metsiin muuttaneista savolaisista talonpojista.
https://www.kirjastot.fi/kysy/suomalaissyntyinen-naiskirjailija-on-kirj…
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175943969474
Valitettavavasti suomennosta ei ole olemassa. Englannin ja saksan kieliset käännökset löytyvät Åbo Akademiin kirjastosta ja ne voidaan kyllä kaukolainata meidän kirjaston kautta.
