Valitettavasti Helka-kirjastot ovat eri kirjastojärjestelmää, eikä niiden kirjoja saa varattua HelMet-kirjastoihin. Helka-kirjastojen aineisto ei muutenkaan liiku kirjastojen välillä, joten kirjaa ei saa edes toiseen Helka-kirjastoon vaan se täytyy käydä hakemassa siitä toimipisteestä, jossa se on hyllyssä. Helka-kirjastojen aineistoa voi lainata kuka tahansa, mutta se edellyttää erillistä Helka-korttia, jonka saa ilmaiseksi esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen jossakin Helka-kirjastossa.
Espoon kaukopalvelun kauttakaan kirjaa ei valitettavasti saa lähikirjastoon, koska kaukopalvelun kautta tilataan aineistoa vain pääkaupunkiseudun ulkopuolelta ja nimenomaan sellaisia kirjoja, joita ei pääkaupunkiseudun kirjastoista löydy.
Tässä olisi teoksia, joista löytyy tietoa 50-luvun muodista Suomessa:
Visio ja taito: suomalaisen muodin viisi vuosikymmentä, toim. Marianne Aav ym. (Taideteollisuusmuseo, 2001)
Suomen kulttuurihistoria III, toim. Päiviö Tommila, Aimo Reitala, Veikko Kallio
(WSOY, 1982)
Elämäni vuodet. Vuosikerta 1957: Ajankuvia vuosilta 1957-1977, toim. Outi Pakkanen, Antero Raevuori, Jukka Forslund (WSOY, 1987)
Aikasalo, Päivi: Seuratkaamme järkevää ja terveellistä muotia: naisten pukeutumisihanteet ja vaatevalinnat 1920-luvulta 1960-luvun lopulle (Suomen muinaismuistoyhdistys, 2000)
5O-luvulla suomalainen muoti sai vaikutteita ulkomailta, mm. Yhdysvalloista, joten näistäkin teoksista voisi olla hyötyä:
Lehnert, Gertrud: 1900-luvun muodin historia...
Annika Thor on ruotsalainen kirjailija. Löydät hänestä tietoja netistä esim. Googlen haulla. Tiedot ovat kuitenkin ruotsin-, saksan- ja englanninkielisiä, mutta auttavallakin kielitaidolla saat ainakin henkilötiedot esiin. Lainattavia kirjoja löydät pääkaupunkiseudun Helmet-järjestelmästä, www.helmet.fi, kirjoittamalla sanahakuun nuortenkirjailijat. Suositeltavia kirjoja on esim. Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkertojia 2, jota on lainakappaleena viidessä eri kirjastossa Vantaalla.
Sarjan kolmas osa ei ole vielä ilmestynyt englanniksikaan. Kirjailijan kotisivulla http://www.sitestories.com/ravenscliff/ ei näkynyt olevan kuin katkelma kolmannesta osasta. Sivua seuraamalla saat varmasti tietää milloin kirja ilmestyy englanniksi. Suomenkielisen ilmestymiseen menee yleensä noin puolesta vuodesta vuoteen alkuperäisen ilmestymisen jälkeen.
Kirja näyttää tosiaan olevan melko hankalasti saatavissa. Antikvariaattien yhteishaku www.antikka.net ei tunnistanut yhtään myynnissä olevaa kirjaa. Frank-monihaun mukaan yksi lainattava kappale on kuitenkin hyllyssä Jämsän kirjastossa. Kaukolainapyynnön voi tehdä omassa kirjastossa.
Judith Pellan kirjoista viimeisin on tosiaan kuulunut sarjaan "Vallankumouksen vuosisata" ja se on ilmestynyt 2010. Judith Pellan kirjoja on kustantanut Aikamedia ja kustantaja ilmoittaa, että tällä hetkellä ei ole suunnitelmissa uutta Judith Pellan kirjaa. Hänen kirjansa ovat kuitenkin olleet niin suosittuja, että niiden kustantamista melko varmasti jatketaan kun vain sopiva teos löytyy.
Suomalaiseen kansanperinteeseen liittyen löytyy peruskiven muurauksesta jonkin verran tietoa Erkki Helamaan kirjasta ”Vanhan rakentajan sanakirja : rakentamisesta, rakennuksista, rakenteista” (SKS, Helsinki 2004) hakusanoilla peruskiven muuraus, multiaiset ja nurkkiaiset.
Sukututkimus kannattaa aloittaa tutustumalla Suomen Sukututkimusseuran loistaviin Internetsivuihin, osoitteessa
http://www.genealogia.fi/
Sieltä löydät otsikon "Aloita sukututkimus" alta tarkat ohjeet, miten edetä. Samalta sivulta löydät HisKi-tietokannan, josta pääset selaamaan kirkonkirjoja. Sukututkimusseuran sivuilta saat vihjeitä hyvistä tutkimusoppaista, kursseista yms.
Heti alkuun kannattaa myös haastatella vanhoja, vielä elossa olevia sukulaisia, jotta saa tutkimiselle lähtökohtia. On myös olemassa sukututkimukseen erikoistuneita keskustelupalstoja Internetissä.
Apinat kuuluvat eläinkunnan luokittelussa kädellisiin.
Kädellislajien todellinen määrä on kuitenkin epävarma, sillä esimerkiksi apinayhteisöjä asuu eristettyinä saarissa, sademetsissä tai vuorilla. Maailman luonto teoksen mukaan apinalajeja on 200 ja puoliapinoita yli 50 lajia.
Maailman luonto, Nisäkkäät, Weilin+Göös, 1998.
Katso myös:
Eläinfysiologian dosentti Seppo Turusen artikkeli:
http://www.tieteessatapahtuu.fi/0104/turunen.pdf
Korkeasaaren paviaanien kohtalo vuonna 2004 herätti paljon keskustelua ja useampi taho ryhtyi myös toimiin, jotta paviaanit voitaisiin pitää Korkeasaaressa.
Asiasta kirjoitettiin yleisönosastoissa ja asian tiimoilta käytiin keskustelua myös kaupungin ylimmässä hallinnossa.
Mainostoimisto Bob Helsinki palkkasi...
Eniten suomenkielistä tietoa Thomas Brezinasta on Mervi Kosken kirjassa Ulkomaisia nuortenkertojia 1 : Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan (2001).
Suomenkielisiä www-sivuja Thomas Brezinasta ei löydy, saksankieleiset sivut ovat osoitteessa: http://www.thomasbrezina.com/
Thomas Brezinasta on kysytty tässä palvelussa useita kertoja aiemminkin. Muut vastaukset löydät palvelun arkistosta ks. http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx kirjoittamalla hakuruutuun Brezina.
Jos haluat lainata videon, jonka ikäraja on 15 vuotta, niin silloin sinulla on oltava ikää vähintään sen verran.
Laki kuvaohjelmien tarkastamisesta velvoittaa kirjastoja lainattavien videoiden ikärajojen merkitsemiseen ja näiden noudattamiseen lainauksessa.
Valtion elokuvatarkastamo määrää ikärajat, kirjasto ei voi vaikuttaa ikärajoihin.
Itse kysymyksessä olikin jo melko kattavasti lueteltu Lorcan teoksista julkaistut käännökset suomeksi.
Lisäksi voisi vielä mainita Eija-Elina ja Timo Bergholmin toimittaman antologian Tehdään teatteria: yhdeksän näytelmää ja kabareelauluja (vuodelta 1967). Sieltä löytyy Pentti Saaritsan suomentama Don Christobal. Kyseinen kirja löytyy Helmet-kirjastoista.
Myös Aale Tynni on kääntänyt Lorcaa. Hänen kääntämiään runoja löytyy runoantologiasta Tuhat laulujen vuotta. Näitä samoja Aale Tynnin kääntämiä runoja on käyttänyt Einojuhani Rautavaara kuorosävellyksessään Suite de Lorca.
Federico Garcia Lorcan lauluja löytyy käännettynä suomeksi myös Taljankan levyltä Tarara! Kääntäjiä ovat Ahti Taponen, Anja ja Timo Tyrväinen ja Kirsi Kunnas....
Hakusanoina voi käyttää hitaus, joutilaisuus ja laiskuus. Tässä muutamia ehdotuksia: Jerome: Joutilaita mietteitä, Jerome: Kolme miestä veneessä, Kenko: Joutilaan mietteitä, Kundera: Kiireettömyys, Kilpi: Alastalon salissa, Kilpi: Pitäjän pienimpiä, Gontsarov: Oblomov, Huovinen: Havukka-ahon ajettelija, Nadolny: Hitauden ylistys, Thoreau: Elämää metsässä, Thoreau: Kävelemisen taito, Stevenson: Kävelyretkistä, Sleptsov: Ensimmäinen oppitunti, Tsehov: Joutilaisuudessa (novelli teoksessa Ensirakastaja). Lisäksi kirjassa Matkaopas joutilaisuuteen: laiskan kirjallisuuden antologia on runsaasti otteita joutilaisuutta ylistävistä maailmankirjallisuuden klassikoista.
Kirjallisuutta aiheesta:
(olen maininnut Ylöjärven, jos siellä on teos ja Tampereen kaupunginkirjaston tai sitten jonkin muun kunnankirjaston, jos teosta ei ole edellä mainituissa):
HANSEN, Hans Jürgen: Europas Volkskunst und die europäisch Volkskunst Amerikas
kansanpuvut : koristelu : Eurooppa (Vammala)
WILCOX, R. Turner: Folk and festival costume of the world
kansanpuvut) mm. Ylöjärvi
Fox, Lilla M.: Folk Costumes From Eastern Europe. – 1977
Nokia
The Folk Costumes Of Croatia
Kangasala, Tampere
ARNÖ-BERG, Inga: Folk costumes of Sweden. – 1985
mm. Tampere ja Ylöjärvi
Snowden, James: The Folk Dress Of Europe / James Snowden. – 1979
Mänttä
Petrescu, Paul: Romanian Folk Costume. - 1985.
mm. Tampere
TRAETTEBERG, Gunvor Ingstad: Folk-costumes...
Novelli on analysoitu ainakin teoksessa Niemi, Juhani: Proosan murros ss.99-104.
Lisää lähteitä Antti Hyrystä löydätte tietokannasta Sanojen aika: http://kirjailijat.kirjastot.fi/
Novellikokoelma Maantieltä hän lähti on arvosteltu ainakin Parnassossa vuonna 1958. Varastokirjastosta voidaan tilata teille kopioita arvosteluista. Ottakaa yhteys kirjastoon.
Helsingin yliopistossa julkaistiin viime vuonna seuraavat Pro gradu -työt: Varetsalo, Ulla: Ledföljden i svenskan : en undersökning av vuxna inlärares behärskning av ledföljdsreglerna i huvudsatser och bisatser. Helsingfors 2000.
Stünkel, Sini S.Vuxnas strategier vid inlärning av svenska som andra språk. Helsingfors 2000.
Tieto julkaistuista graduista ja väitöskirjoista löytyy LINDAsta, joka on yliopistokirjastojen yhteisluettelo. Tätä yhteisluettoloa voit käyttää lähikirjastossasi, tai ainakin lähimmässä yliopiston kirjastossa. Käytä hakusanoina seuraavia asiasanoja ja niiden yhdistelmiä: aikuiset, kielet, oppiminen, ruotsin kieli ja oppimisstrategiat.
Lasten ruotsin kielen opetusta on tutkittu runsaasti: Taskinen, Tiina:...
Terho Peltoniemi nimeää itse itsensä kuvittajaksi ja postikorttitaiteilijaksi. Hän on mm. kuvittanut Elina Kauton Hörölän väki -kirjoja, ja häneltä on julkaistu n. 700 postikorttia. Kovin paljon tietoa hänestä ei löytynyt, tältä Jyväskylän kaupunginkirjaston sivulta jonkin verran:
http://www3.jkl.fi/kirjasto/kirjailijat/hakemisto/peltoniemi.htm
Kirjallisuuspalkinnoista on tietoa Kirjastot.fi sivustolla http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjallisuus/kirjallisuuspalkintoja/ . Sivuilta löytyy myös palkinnon jakajien sivut.
Esimerkiksi Finlandia-palkintoa valitsemaan asetetaan valintalautakunta, joka valitsee ehdokkaat http://www.kustantajat.fi/kirjasaatio/palkinnot/ .
Akateemisen kirjakaupan sivuilla on tietoa lukuisista Suomessa jaettavista kirjallisuuspalkinnoista https://www.akateeminenkirjakauppa.fi/webapp/wcs/stores/servlet/OpenCms… . (Kohta Tutustu palkintoihin!) Sen mukaan Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnossa: "Palkintoraati ottaa huomioon kaikki suomenkieliset kaunokirjalliset esikoisteokset, jotka ovat ilmestyneet sitten edellisen vuoden marraskuun, jolloin palkinto...
Tällä hetkellä verkkomaksaminen ei ole mahdollista Vaskissa. Turun kaupunginkirjasto on jo pitkään linjannut, että verkkomaksamismahdollisuus tulisi olla mahdollinen. Olemme tässä asiassa kuitenkin sidottuja Turun kaupungin yhteiseen ratkaisuun, jota ollaan toteuttamassa osana tällä hetkellä käynnissä olevaa Turun verkkosivujen uudistusta.
Tarkkaa aikaa verkkomaksamisen toteutumiselle emme pysty sanomaan, mutta luultavasti vuoden – viimeistään kahden sisällä – olemme saaneet tämän toiminnan käyttöömme.
Kirjailijasta löytyy siis tietoja osoitteesta http://www.otava.fi/ linkeistä Yleinen kirjallisuus - Kirjailijat - Kotimaiset kirjailijat (palkkia vyöryttämällä löytyy Anna-Leena Härkönen). Pekka Tarkan teoksessa Suomalaisia nykykirjailijoita (6.uud.p. v.2000) on myös tietoja Anna-Leena Härkösestä samoin teoksesta Kotimaisia nykykertojia (v.1997).
Tähän kysymykseen on vastattu jo muutaman kerran Kysy kirjastonhoitajalta sivulla, kannattaa katsoa sivun arkistosta asiasanalla Härkönen Anna-Leena.
