Viimeisin suomennos on tosiaan vuodelta 2001, Neiti Etsivä ja kolmannen korttelin arvoitus. Tätä sarjaa on kuitenkin kirjoitettu 173 osaa, joista on siis suomennettu 105. Ilmeisesti Tammi, kustantamo, pitää nyt ainakin taukoa.
Voi olla, ettei lisää Neiti Etsiviä tulekaan. Carolyn Keene on ns. haamukirjailija eli nimen taakse kätkeytyy useampia kirjoittajia. Keenestä ja Nancy Drewista saat enemmän tietoja osoitteesta http://nancy-drew.mysterynet.com/nancydrew/kids/nancy
Suomen Ratsastajainliiton kotisivut löytyvät osoitteesta http://www.ratsastus.fi ja SRL:n hyväksymistä ratsastuskouluista ja -talleista löydät listan osoitteessa http://www.nouseratsaille.fi .
Kunnallisesta yleisestä virka- ja työehtosopimuksesta on paljon tietoa verkossa mm. Kansalaisen käsikirjassa ja Työmarkkinalaitoksen sivuilla.
Osoitteet ovat Työmarkkinalaitos : http://www.kuntaliitto.fi/kt/index.htm
Kansalaisen käsikirja : http://www.opas.vn.fi/
Ks. myös Akavan erityisalojen keskusliiton sivut, osoite http://samarium.tietovalli.fi/aek/edunvalvonta/kunta/1sis.htm
Taiteen keskustoimikunta myöntää kirjastokorvauksia. Apuraha on harkinnanvarainen, se ei ole tekijänoikeusmaksu.
Korvauksia voivat saada mm .kirjailijat ja kääntäjät, jotka asuvat tai ovat asuneet pysyvästi Suomessa. Samaan aikaan ei saa olla taiteilija apurahaa tms.
Vuoden 2010 hakuaika on ollut 31.1.10 mennessä ja tilitys ennen vappua.
2011 hakuajoista ei ole vielä tietoa Taiteen keskustoimikunnan sivuilla www.taiteenkeskustoimikunta.fi
Suomalaiseen kansanperinteeseen liittyen löytyy peruskiven muurauksesta jonkin verran tietoa Erkki Helamaan kirjasta ”Vanhan rakentajan sanakirja : rakentamisesta, rakennuksista, rakenteista” (SKS, Helsinki 2004) hakusanoilla peruskiven muuraus, multiaiset ja nurkkiaiset.
Kyseinen kohta kuuluu J. A. Hollon suomentamana seuraavasti:
"Ruokasalien katot oli tehty norsunluulaatoista, jotka voitiin avata, kun haluttiin sirottaa vieraille kukkia ja pirskottaa heidän päälleen hajuvesiä. Iso ruokasali oli pyöreä, ja sen katto kääntyi lakkaamatta yötä päivää niin kuin tähtitaivas." (s. 312)
Suetonius, Rooman keisarien elämäkertoja. WSOY, 1960
Kirjassa Suomalaiset sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala sukunimestä Kuusisto kerrotaan seuraavaa:
"Asutusnimenä Kuusisto on yleinen Länsi- ja Keski-Suomessa, mikä pääosin selittää sukunimen Kuusisto yleisyyden. Sitä on käytetty sukunimenä jo viime vuosisadan puolella mm. Akaassa. Lisäksi nimi on ollut nimensuomalaistajien suosiossa esim. 1906, jolloin se 25 tapauksessa sai korvata ruotsinkielisen nimen. Vain kuudesti entinen nimi oli kuusi-aiheinen."
Sukunimikirjoista kuten Uusi suomalainen nimikirja ja Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala ei löytynyt mainintaa sukunimestä Ylikännö.
Helmet-kirjastoista löytyy runsaasti venäjänkielistä kurssimateriaalia sekä kasetteina että cd-levyinä:
Kasetit: http://haku.helmet.fi/iii/...
Tällä hetkellä verkkomaksaminen ei ole mahdollista Vaskissa. Turun kaupunginkirjasto on jo pitkään linjannut, että verkkomaksamismahdollisuus tulisi olla mahdollinen. Olemme tässä asiassa kuitenkin sidottuja Turun kaupungin yhteiseen ratkaisuun, jota ollaan toteuttamassa osana tällä hetkellä käynnissä olevaa Turun verkkosivujen uudistusta.
Tarkkaa aikaa verkkomaksamisen toteutumiselle emme pysty sanomaan, mutta luultavasti vuoden – viimeistään kahden sisällä – olemme saaneet tämän toiminnan käyttöömme.
Voit kysyä kolikon arvoa näyttämällä sitä alan asiantuntijoille. Kolikoiden hinta ei riipu ainoastaan vuosiluvusta vaan myös niiden kunnosta, laadusta ja siitä kenenkä kaivertamia ne ovat. Voit keskustella asiasta Suomen numismaatikot ry:n keskustelupalstalla: http://www.pk-numismaatikot.fi/forum/
Porvoon pääkirjastosta löytyy Ruotsin numismaattisen yhdistyksen (Svenska numismatiska föreningen) julkaisemia kirjoja, joissa on kuvia 1700-luvun kuparikolikoista:
Myntboken useilta vuosilta, esim.
Myntboken 2003 s.96-99
Myntboken 1989 s.98
Glück, Harry; Årtalsförteckning över svenska mynt (1973) s. 136-138, 148, 150
Näissä on myös kirjojen julkaisuaikaisia kolikoiden arviohintoja.
Toivo Vuorelan Kansanperinteen sanakirjassa (WSOY, 1979) tikkurin selityksenä on mm. paksu villapaita; naisen villatakki, tikkuröijy; monikossa lapaset, vanttuut. Kirjassa esitetään myös loimaalainen sanonta "Kyl sukka suuta antaa, tikkuri tillaa tekkee"
Mirja Almayn, Marketta Luutosen, Kyllikki Mitrosen teoksessa Sydämenlämmittäjä ja tikkuripaita : perinteisiä neuleita Suomesta ja Eestistä (Tammi 1993) käsitellään myös käsityön, etenkin neulomisen historiaa ja kirjasta löytyy esim. Hailuodon tikkuripaidan neleohjeet.
Tikkuri -sanan käytön alueellista levinneisyyttä ja merkitystä ei lähteistämme löytynyt, mutta Jyväskylässä toimivan Suomen käsityön museon tietopalvelusta pystytään varmasti antamaan perusteellisempia tietoja asiasta....
Nopolan sisaruksista löytyy tietoa esim. Sanojen aika -tietokannasta http://kirjailijat.kirjastot.fi/. Valitse kirjailijaksi Nopola Sinikka tai Nopola Tiina.
Kirjoissa Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2 sekä Matka mielikuvitukseen : lasten ja nuortenkirjailijat kertovat teostensa taustoista on artikkelit Sinikka ja Tiina Nopolasta.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx löytyy myös useita vastauksia hakusanalla Nopola. Niitäkin kannattaa katsoa.
Ilkka Remeksestä ja hänen tuotannostaan löytyy tietoa esimerkiksi Ari Haasion teoksesta ”Kotimaisia dekkarikirjailijoita” (BTJ Kirjastopalvelu, 2001), Ismo Loivamaa teoksesta ”Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita” 6 (BTJ, 2009) ja Kari-Otso Nevaluoman toimittamasta teoksesta ”Kotimaisia nykykertojia” 3 (BTJ Kirjastopalvelu, 2000). Ainakin Haasio nostaa kirjoituksessaan esiin Remeksen merkityksen uuden suomalaisen jännityskirjallisuuden nousussa.
Sanojen ajasta osoitteesta http://kirjailijat.kirjastot.fi/kirjailija.aspx?PersonId=42&PageContent… löytyy lista Remeksen kirjallisesta tuotannosta. Valitsemalla valintalaatikosta ”Lähteitä” saat näkyviin myös listan Remeksen kirjojen arvosteluista, joissa saatetaan myös käsitellä...
Sarah Mlynowski on alunperin kanadalainen, syntynyt Montrealissa, mutta asuu nykyään New Yorkissa, Yhdysvalloissa. Hän on 29-vuotias.
Ensimmäisen romaaninsa Mlynowski julkaisi 24-vuotiaana.
Rintsikoita ja luudanvarsia WSOY (2005)kertoo noitaperheesta. 14-vuotias Sarah saa tietää äitinsä ja siskonsa olevan noitia. Sarjan jatko-osa Konnia ja kielareita on ilmestynyt vuonna 2006 WSOY:n kustantamana.
Suomenkielinen kirjaesittely osoitteessa: http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/product&isbn=951-0-30676-2
Tammen kultaisia kirjoja on julkaistu tähän mennessä 181 nimikettä.
Lisätietoja kyseisestä lastenkirjasarjasta saat Kustannusosakeyhtiö Tammen sivuilta: www.tammi.fi/
Måns Gahrton on Eva & Adam -kirjojen kirjoittaja, Johan Unenge niiden kuvittaja.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa kyseisistä miehistä on tiedusteltu useaan otteeseen ja niihin on vastattu kattavasti. Saat aiemmat vastaukset esiin kirjoittamalla Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun kysymyskenttään kirjailijan nimen (esim. Gahrton Måns) ja klikkaamalla painiketta "Katso, onko kysymykseen vastattu aikaisemmin".
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kysy
Kerttu Piskosen suomentamassa Eemeli ja pikku Iidan metku -kirjassa (WSOY, 1985) Kissankulman vihaisen pässin nimi on Jaara. Syvä vesikuoppa, jossa Eemeli ja Iida tapasivat uittaa kaarnaveneitä, oli ristitty Attilantiksi.
Tarkoitatko pelastussuunnitelmaa, johon kirjataan toimintaohjeet erilaisten vaaratilanteiden varalta?
Ohjeita pelastussuunnitelman tekoon löytyy esim. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön internet-sivuilta osoitteesta
http://www.spek.fi/Suomeksi/Paloturvallisuus/Pelastussuunnitelma.iw3. Suunnitelma voi olla vapaamuotoinen, mutta valmis lomakekin löytyy em. sivun oikeanpuoleisista linkeistä.
