Pentti Kirstilä (1948-2021) ei tehnyt muita kuunnelmia kuin tuon mainitsemasi Oli synkkä ja syksyinen yö (Radioteatteri 1987). Kirstilän tuotantoon pääsee tutustumaan vaikkapa Kirjasampo-sivustolla: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175962997363
Kyseessä on Oskar Merikannon laulu "En barnsaga vid brasan", op. 82, nro 3 vuodelta 1914. Karl Asplundin sanat on suomentanut Ilta Koskimies nimellä "Lastentaru takkavalkealla". Aiheesta huolimatta kyseessä ei ole alun perin ollut varsinainen lastenlaulu, vaan yksinlauluksi tehty sävellys.
Laulun nuotit löytyvät monista kokoelmista, esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osasta 6 ja kokoelmista "Oskar Merikannon kauneimmat laulut" (Warner 1995), "Kauneimmat yksinlaulut 2" (Fazer 1977) ja "Kootut yksinlaulut 1" (Bells 2009). Näitä löytyy kirjastoista yleensä helposti.
Heikki Poroila
Tässä aluksi varausten lukitsemisohje Helmetin ohjesivulta:
"Jos haluat estää varaustasi saapumasta noudettavaksi esim. lomasi aikana, voit lukita varauksen. Merkitse rasti varauksen oikealla puolella olevaan Lukitse-ruutuun ja napsauta painiketta Tallenna muutokset. Järjestelmä antaa ilmoituksen: "Alla olevat varaukset poistetaan tai muutetaan. Jatkatko?" Vastaa "Kyllä".
Kun haluat purkaa lukituksen, poista rasti Lukitse-ruudusta, napsauta painiketta Tallenna muutokset ja vastaa varmistuskysymykseen "Kyllä".
Järjestelmän asettaman rajoituksen vuoksi yli 255 vuorokautta vanhoja varauksia ei voi lukita. Käytä lukitusta vain varausten tilapäiseen jäädyttämiseen. Teostietojen pitkäaikaiseen säilyttämiseen käytä Muistilistat-toimintoa...
Valitettavasti runoja ei ole asiasanoitettu kirjastoluetteloihin eli runojen aihepiirin perusteella on hankala tehdä hakuja. Käsityöt lienee muutenkin aika harvinainen aihe runoudessa/aforismeissa. Niitä saattaa olla vaikea löytää selaamalla.
Ehkä joku kysymyksyn lukijoista muistaa jonkun aihetta käsittelevän runon. Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Hei,Vaikka Kailas olikin varsin kriittinen julkaistujen runojensa suhteen, tämä Säästäjä-lehdessä 1927 ilmestynyt "Muurahainen ja hyttynen" -runo lienee julkaistu sellaisenaan kuolemansa jälkeen ilmestyneessä Punajuova-kokoelmassa. Tuo "vanha tarina uusin sanoin" viitannee siihen, että kyseessä on versiointi Aisopoksen Muurahainen ja heinäsirkka -faabelista.
Aineistotietokanta Plussasta http://www.libplussa.fi asiasanalla eroosio tai aavikoituminen löytyy jonkin verran kirjallisuutta myös suomen kielellä. Asiasanalla maaperä tai geologia löytyy useita viitteitä. Kielirajauksen voit tehdä pudotusvalikosta. Helsingin kaupunginkirjaston asiakastyöasemilla voi itsekin tehdä samoilla asiasanoilla haun Aleksi -artikkelitietokantaan http://www.btj.se/aleksi/ . Näin saat tiedon missä lehdissä on ollut artikkeleja aiheesta. Lehtien säilytystiedot taasen löytyvät lehtitietokanta Lib-Pressistä http://libpress.lib.hel.fi/new/search .
Georgiankielistä kirjallisuutta on suomennettu varsin vähän.
Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyvät seuraavat georgiankielestä suomennetut tai Georgiaan sijoittuvat teokset:
Tsabua Amiredzibi: Lainsuojaton, osat 1 ja 2 (suom. Esa Adrian, 1980)
Nodar Dumbadze: Ikuisuuden laki (1984)
Shota Rustaveli: Pantterintaljainen : Georgian kansallisrunoelma (Marjory Scott Wardropin englanninnoksesta suomentanut ja runomittaan sepittänyt Olavi Linnus, 1990)
Guram Pandzikidze: Kierre (Tuomo-Pekka Kalliomäki, 1991)
Kiittämätön ja muita gruusialaisia novelleja (suom. Anita Mitrosin, 1989)
Konstantin Paustovskin Kaukasialaisia kuvia (venäjän kielestä suom. Ulla-Liisa Heino, 1960) sijoittuu nimensä mukaisesti Kaukasukselle.
Voit lukea teoksista...
Viimeisin tällainen kokoelmateos suomalaisista kuunnelmista, joka Finnan tietokannasta löytyy, on tosiaan tuo Solja Kievarin toimittama Suomalaisia kuunnelmia 1978-1981 vuodelta 1982 https://finna.fi/Record/vaski.127628. Tätä aikaisempia valikoimia löytyy kuitenkin myös, mm. Kievarin vuosien 1970-1974 kokoelma vuodelta 1976 https://finna.fi/Record/vaski.120447 ja vuosien 1975-1977 kokoelma vuodelta 1978 https://finna.fi/Record/vaski.127251, sekä Jyrki Mäntylän toimittamat kokoelmat 1952-1963 (2 osaa https://finna.fi/Record/heili.475024 ja https://finna.fi/Record/lukki.60766) vuodelta 1964, 1964-1965 vuodelta 1966 https://finna.fi/Record/rutakko.47876, Kahden vuoden äänet : suomalaisia kuunnelmia 1966-1967 vuodelta 1969 https://finna....
Uutisessa viitataan Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen muodostamaan kantaan ja suositukseen, jotka julkaistiin 24.6.2010. Euroopan neuvoston ministerikomitea antoi siihen oman vastauksensa seuraavan vuoden tammikuussa. Asiakirjat löytyvät EN:n verkkosivuilta:
https://pace.coe.int/en/files/17888
Sivulta löytyy neuvoston oma selvitys (Report, dok. nro, 12283, yleiskokouksen kanta ja suositus (nro 1749 ja 1929, sekä ministerikomitean vastaus, dok. nro. 12484).
Ministerikomitean vastauksessa viitataan Maailman terveysjärjestön WHO:n tuolloin tekeillä olevaan selvitykseen, jonka se teetti ulkopuolisilla toimijoilla. Arvio julkaistiin 5.5.2011 ja se löytyy WHO:n verkkosivuilta:
Implementation of the...
Jyväskylässä oli Jyväskylänkatu vuodesta 1952 vuoteen 1966.
Ensimmäisen nimensä katu oli saanut jo vuonna 1837, jolloin siitä tuli Rinnekatu (Brinkgatan). Seuraavana vuonna lääninsä nuorimpaan kaupunkiin tutustumassa ollut Vaasan läänin maaherra C. O. Cronstedt muutti sen Stakettikaduksi (Stakettgatan) Harjun reunaan rakennetun säleaidan vuoksi. 1899 kadun nimeksi tuli Harjukatu, joksi sitä oli 1800-luvun loppuvuosina yleisesti kutsuttu jo ennen nimen virallistamista. Vuosina 1910–1952 katu oli jaettu asemakaavassa Harjukaduksi ja Opistokaduksi. Vuodesta 1966 lähtien se on ollut nimeltään Yliopistonkatu (1863 perustetusta maamme ensimmäisestä suomalaisesta opettajankoulutusseminaarista Kasvatusopillisen korkeakoulun kautta...
Tässä sinulle muutamia ehdotuksia.
- Marcel Proustin Kadonnutta aikaa etsimässä -romaanisarja. Tätä maailmankirjallisuuden klassikoa luetaan myös Ylen Radio 1:ssä.
- Jane Austenin romaanit, esim. Järki ja tunteet ja Ylpeys ja ennakkoluulo
- Charles Dickensin romaanit, vaikkapa Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit 1-2
Alla linkit kirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammon sivuille, joilla kirjailijat ja kirjat esitellään tarkemmin:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175972832267
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Acharacter_123175966721196
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175930210274
Ainakin Kadonnutta aikaa etsimässä ja Austenin romaanit ovat myynnissä ...
Kyseessä voisi olla Robert Aldrichin Mitä tapahtuikaan Baby Janelle? (What ever happened to Baby Jane, 1962), pääosissa Bette Davis ja Joan Crawford.
What Ever Happened to Baby Jane? | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (finna.fi)
Mitä tapahtuikaan Baby Janelle? (1962) - IMDb
Olet oikeassa, eli jugurtissa tapahtuu käymisreaktio, jonka seurauksena syntyy hiilidioksidia. Aiheesta on myös tieteellinen artikkeli: https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1155/2018/8121606
Hyvin toimivassa kompostissa vaikuttaa suuri määrä erilaisia hajottajia. Mikrobitasolla toimivat mm. bakteerit, matalissa lämpötiloissa esiintyvät psykrofiilit sekä lämpimämmässä viihtyvät mesofiilit ja termofiilit. Lisäksi hajottamiseen osallistuvat antinobakteerit (vanhentunut nimitys 'sädesienet') ja saprotrofiset sienet (mm. homeet ja hiivat).
Kompostissa viihtyvät myös monenlaiset alkueläimet ja pieneliöt: lierot, sukkulamadot ja hyppyhäntäiset. Turilaat ja sarvikuonokkaatkin talvehtivat mielellään kompostissa.
Toimivassa kompostissa ei ole varsinaisesti mädättäjäbakteereja, ne toimivat vain anaerobisessa, hapettomassa tilassa. Kompostissa hajoaminen on aerobista, eli vaatii happea toimiakseen.
Matti Klingen kirjassa Suomen ylioppilas (Keuruu 1991) kerrotaan, että Suomessa mustaa ylioppilaslakkia käytettiin melko yleisesti vuosisadan loppuun asti. Suomessa mustan lakin syrjäytti valkoinen ylioppilaslakki, joka on ollut käytössä vuodesta 1865 alkaen. Kuitenkin Ruotsissa eri yliopistot olivat kehittäneet omia versioita ja käytäntöjä ylioppilaslakista. Esimerkiksi Lundin yliopistossa valkoista hattua käytettiin kesällä ja tummansinistä villaista hattua talvella. Talvinen ylioppilaslakki vaihdettiin päähän 4. lokakuuta ja sitä käytettiin 30. huhtikuuta saakka.
Lisäys: Osa nykyistä Mannerheimintietä oli aiemmin nimeltään Heikinkatu. Metro Auton myymälä oli 1930-luvulla Heikinkadulla tai Kaisaniemenkadulla. Mannerheimintiellä se oli 1950-luvulla.
Kansallisdiskografia Violan mukaan Päivänne-Mieskuoro ja Säynätsalon Sekakuoro ovat julkaisseet vuonna 1975 albumin "Kantaatti" (Posetiivi PPLP1), jolta löytyy myös tama Sibeliuksen sävellys, jonka levyllä esittää Säynätsalon Jousikvartetti. Sibelius teki sävellyksen Säynätsalon tehtaitten 25-vuotisjuhlille 28.12.1922 ja se on omistettu Walter Parviaiselle. Muun ohjelmiston johtaa Vilho Maaniemi. Muita Vilho Maaniemen levytyksiä ei valitettavasti löydy.
Tämä äänite taitaa olla erittäin hankala tapaus löytää, sillä Kansalliskirjastossa ei näytä olevan siitä omaa kappaletta. Yleisradion äänilevystössä levy on, mutta se kuullakseen täytyy asiasta sopia levystön kanssa erikseen ja tulla Pasilaan kuuntelemaan. Lainaksi sitä ei saa.
Levy löytyy...
Voisikohan kyseessä olla Neil Gaimanin vuonna 1998 suomennettu fantasiaromaani Neverwhere - maanalainen Lontoo? Ks. https://www.risingshadow.fi/library/book/5-neverwhere--maanalainen-lontoo
”Uinu, poijut/poiut kaunokainen, tuuti, tuuti tuu!” alkaa ”Kasakan kehtolaulu”. Se perustuu venäläiseen kansanlauluun ”Spi mladenets moi prekrasnyi”. Nuotissa Sonninen, Ahti: ”Laulan ja soitan : koulun musiikkikirja oppikouluja varten” (Otava, 1962, 4. painos, s. 261) tämän suomenkielisen sanoituksen tekijäksi on merkitty R. R. Ryynänen. Kaikissa lähteissä sanoittajaa ei ole mainittu. Laulun sanat löytyvät myös seuraavista nuoteista: ”Perinnemaisemia lauluin” (Kalevi Heikkinen, 2006) ja ”Laulajan kirja” (toimittanut Aapeli Vuoristo, Otava).
”Karjalan kunnailla” -laulun karjalankielinen nimi on ”Karjalan kumbuzil” (tai joskus myös ”Karjalan kumbusil”). Laulu alkaa: ”Jo Karjalan kumbuzil puut kukitah”. Alkuperäinen sanoitus on Valter Juvan...
