Etsintäkuulutus on voimassa rikoksen vanhentumiseen saakka, jolloin se peruutetaan. Eri rikoksilla on eripituiset vanhentumisajat - murha ei vanhene koskaan. - Rikosten vanhentumisesta löytyy tietoa rikoslain kahdeksannesta luvusta.
Wikipedia-artikkelista löytyvät perustiedot Ranskasta. Sieltä löytyvät mm. ranskalaiset juhlapäivät. Ranskan kansallispäivä on 14.7.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ranska
Kirjasta Kulttuureja ja käyttäytymistä : Eurooppa (2000) löytyy mm. tällaisia tietoja:
- Isänmaallisuus on korkeassa kurssissa
- Numerot: 13 on epäonnen luku, 69 herättää hilpeyttä
- Värit: Ranskan lipun värit sininen, punainen ja valkoinen tärkeitä. Sisustamisessa suositaan klassisia hillittyjä sävyjä: valkoista, beigeä, viininpunaista, tummansinistä, harmaata ja mustaa. Sesonkimuoti ja sen värit ovat eri asia.
Kirja näyttää tosiaan olevan melko hankalasti saatavissa. Antikvariaattien yhteishaku www.antikka.net ei tunnistanut yhtään myynnissä olevaa kirjaa. Frank-monihaun mukaan yksi lainattava kappale on kuitenkin hyllyssä Jämsän kirjastossa. Kaukolainapyynnön voi tehdä omassa kirjastossa.
Judith Pellan kirjoista viimeisin on tosiaan kuulunut sarjaan "Vallankumouksen vuosisata" ja se on ilmestynyt 2010. Judith Pellan kirjoja on kustantanut Aikamedia ja kustantaja ilmoittaa, että tällä hetkellä ei ole suunnitelmissa uutta Judith Pellan kirjaa. Hänen kirjansa ovat kuitenkin olleet niin suosittuja, että niiden kustantamista melko varmasti jatketaan kun vain sopiva teos löytyy.
Isännöitsijän käsikirjassa (1998, Kiinteistöalan kustannus Oy) luvussa Osallistumisoikeus viitataan lakiin asunto-osakeyhtiöstä ja (AOYL) ja osakeyhtiölakiin (OYL) ja sanotaan näin:
"Jokaisella osakkeenomistajalla on oikeus osallistua yhtiökokoukseen ja käyttää siellä puhevaltaa. Asunto-osakeyhtiössä kokoukseen osallistumisen edellytykseksi ei voida asettaa velvollisuutta ilmoittautua kokoukseen ennakolta. Oikeus osallistua yhtiökokoukseen edellyttää sen sijaan, että osakkeenomistaja on merkitty osakeluetteloon tai hän on esittänyt saannostaan luotettavan selvityksen. Toisaalta, jos osakkeenomistaja on luovuttanut osakkeensa, eikä siten enää ole osakkeiden omistaja, ei pelkkä osakeluettelomerkintä enää voi tuottaa osallistumisoikeutta...
Apinat kuuluvat eläinkunnan luokittelussa kädellisiin.
Kädellislajien todellinen määrä on kuitenkin epävarma, sillä esimerkiksi apinayhteisöjä asuu eristettyinä saarissa, sademetsissä tai vuorilla. Maailman luonto teoksen mukaan apinalajeja on 200 ja puoliapinoita yli 50 lajia.
Maailman luonto, Nisäkkäät, Weilin+Göös, 1998.
Katso myös:
Eläinfysiologian dosentti Seppo Turusen artikkeli:
http://www.tieteessatapahtuu.fi/0104/turunen.pdf
Korkeasaaren paviaanien kohtalo vuonna 2004 herätti paljon keskustelua ja useampi taho ryhtyi myös toimiin, jotta paviaanit voitaisiin pitää Korkeasaaressa.
Asiasta kirjoitettiin yleisönosastoissa ja asian tiimoilta käytiin keskustelua myös kaupungin ylimmässä hallinnossa.
Mainostoimisto Bob Helsinki palkkasi...
Tätä asiaa on paras lähestyä kirjallisuuden kautta. Esimerkiksi Melinda-tietokannasta tai Helmetistä voi hakea, missä kirjastoissa olisi aiheesta kirjallisuutta. Hakusanana voisi käyttää esim. "laskutus"-sanaa. Tutustumisen arvoinen voi olla esim. seuraava teos: Anttonen, Miia & Hakonen, Marika: Taloushallinnon taitajaksi (Helsinki, WSOYpro 2010).
Eduskunnan kirjastossa tätä aihepiiriä käsittelevää kirjallisuutta on hyvin vähän. Tuota Anttosen ja Hakosen kirjaa ei ole.
http://melinda.kansalliskirjasto.fi
http://haku.helmet.fi
Suomen kansallisbibliografia-tietokanta "Fennicakaan" ei valitettavasti tunne etsimääsi teosta. Ainoa julkaisu, joka tulee yhtäänkään lähelle tarkoittamaasi on Husgafvel- seuran julkaisema "Husgafvel-sukuluettelon hakemisto" vuodelta 1982, jota on saatavilla Jyväskylän ja Oulun yliopistojen kirjastoista.
Suomen Sukututkimusseuran sivulta osoitteesta http://www.genealogia.fi löytyy linkki sukuseuroihin ja sieltä edelleen linkki Husgafvel-suvun verkkosivulle . Sieltä löytyy mm. ennakkotieto sinua varmasti kiinnostavasta "Knaappi-kirjasta" sekä historia-linkin alta sukukaavioita.
Digitaalinen aineisto on määritelty julkaisussa "Kirjastopoliittisen ohjelma 2001-2004: työryhmän muistio", joka on julkaistu myös internetissä osoitteessa
http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastot/linjauksia/kirpol09_3_2001… "Esitys kirjastopoliittiseksi ohjelmaksi 2001-2004". Julkaisun lopussa on liiteosassa "Käsitteiden ja termien määrittelyä".
Turun kaupunginkirjaston maksuja ei valitettavasti voi maksaa muuten kuin paikan päällä. Maksut voi kuitenkin maksaa mihin tahansa Vaski-kirjastoon.
Tässä Vaski-kirjastojen yhteystiedot: https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/kirjastot
Itse kysymyksessä olikin jo melko kattavasti lueteltu Lorcan teoksista julkaistut käännökset suomeksi.
Lisäksi voisi vielä mainita Eija-Elina ja Timo Bergholmin toimittaman antologian Tehdään teatteria: yhdeksän näytelmää ja kabareelauluja (vuodelta 1967). Sieltä löytyy Pentti Saaritsan suomentama Don Christobal. Kyseinen kirja löytyy Helmet-kirjastoista.
Myös Aale Tynni on kääntänyt Lorcaa. Hänen kääntämiään runoja löytyy runoantologiasta Tuhat laulujen vuotta. Näitä samoja Aale Tynnin kääntämiä runoja on käyttänyt Einojuhani Rautavaara kuorosävellyksessään Suite de Lorca.
Federico Garcia Lorcan lauluja löytyy käännettynä suomeksi myös Taljankan levyltä Tarara! Kääntäjiä ovat Ahti Taponen, Anja ja Timo Tyrväinen ja Kirsi Kunnas....
Nimi Tomann ja sen eri variaatiot kuten Toman ja Thomann esiintyvät pääosin sukunimenä, mutta sitä käytetään myös etunimenä. Sukunimeä tavataan Englannissa, Irlannissa ja entisen Tsekkoslovakian alueella.
Englannissa nimen jälkiosa -man (600-luvulle saakka -mann) oli ammattia kuvaava sana. Se tarkoitti palvelijaa, jonka herran nimi ilmeni nimen alkuosasta (tässä tapauksessa Tom tai Thom). Nimi Tomann ja sen variaatiot tarkoittavat siis Tomin palvelijaa. Tom puolestaan pohjautuu nimeen Thomas, joka on peräisin aramean kielestä ja tarkoittaa kaksosta. Sukunimen muotoja Thomasman ja Thomeman on tavattu 1300-luvulta lähtien, muotoa Toman 1600-luvulta lähtien.
Myös entisen Tsekkoslovakian alueella nimi Tomann on johdettu Thomas -nimestä....
Suomen Lähetysseura on julkaissut laulukirjan
Yhdestä suusta : Lauluterveisiä maailmalta 49 kansainvälistä laulua hengellisen musiikin lauluryhmille ja yksityisille laulajille. Yksiäänisiä ja kuorosovituksia lähes 30 kielellä suomennoksineen. Kokoelma Suomen lähetysseuran toimintaan liittyviä hengellisiä lauluja eri puolilta maailmaa. Kirja on saatavana esimerkiksi HelMet-kirjastoista, tai ostettavana Suomen lähetysseuran kautta.
Suomen lähetysseuralla voi myös olla muita lauluja tai muita tekstejä jotka ovat peräisin kehitysmaista. Heidän CD-levyistäkin voi todennäköisesti löytää laulujen sanoja. Suosittelen, että käännytte heidän puoleen myös suoraan. He varmasti auttavat sisarjärjestön edustajia. Suomen lähetysseuran verkkosivut: https...
Valitettavasti Helka-kirjastot ovat eri kirjastojärjestelmää, eikä niiden kirjoja saa varattua HelMet-kirjastoihin. Helka-kirjastojen aineisto ei muutenkaan liiku kirjastojen välillä, joten kirjaa ei saa edes toiseen Helka-kirjastoon vaan se täytyy käydä hakemassa siitä toimipisteestä, jossa se on hyllyssä. Helka-kirjastojen aineistoa voi lainata kuka tahansa, mutta se edellyttää erillistä Helka-korttia, jonka saa ilmaiseksi esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen jossakin Helka-kirjastossa.
Espoon kaukopalvelun kauttakaan kirjaa ei valitettavasti saa lähikirjastoon, koska kaukopalvelun kautta tilataan aineistoa vain pääkaupunkiseudun ulkopuolelta ja nimenomaan sellaisia kirjoja, joita ei pääkaupunkiseudun kirjastoista löydy.
Annika Thor on ruotsalainen kirjailija. Löydät hänestä tietoja netistä esim. Googlen haulla. Tiedot ovat kuitenkin ruotsin-, saksan- ja englanninkielisiä, mutta auttavallakin kielitaidolla saat ainakin henkilötiedot esiin. Lainattavia kirjoja löydät pääkaupunkiseudun Helmet-järjestelmästä, www.helmet.fi, kirjoittamalla sanahakuun nuortenkirjailijat. Suositeltavia kirjoja on esim. Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkertojia 2, jota on lainakappaleena viidessä eri kirjastossa Vantaalla.
Sarjan kolmas osa ei ole vielä ilmestynyt englanniksikaan. Kirjailijan kotisivulla http://www.sitestories.com/ravenscliff/ ei näkynyt olevan kuin katkelma kolmannesta osasta. Sivua seuraamalla saat varmasti tietää milloin kirja ilmestyy englanniksi. Suomenkielisen ilmestymiseen menee yleensä noin puolesta vuodesta vuoteen alkuperäisen ilmestymisen jälkeen.
Valitettavasti meillä Oulun kaupunginkirjastossa on vain Carla Leonin teos: Sewing machines ja siinä ei tosiankaan ole Kayser-ompelukonetta. Leena Willbergin kirjassa Ompelukone : ensimmäinen kodinkone,
(Tampereen kaupungin museolautakunnan julkaisuja, 1988) on luettelo Tampereen kaupungin museon - Pirkanmaan maakuntamuseon ompelukonekokolmasta ja siinä mainitaan useita Kayser-koneita:
- Gebrüder Kayser GmbH, Saksa, vaakasekt. sylinteris. 1900-l.a-
- Pfalzische Nähmaschinen und Fahrräderfabrik gebrüder Kayser, 1910-l.
- Pfalzische Nähmaschinen & Fahrräderfabrik Gebrüder Kayser, 1900-l ja neljä muuta
Olisikohan Tampereen kaupunginmuseolla lisätietoja?
Yliopistojen yhteistietokannasta löytyi teos: Head, Carol:Old sewing machines, 1984....
Simo Hurtta eli Simo Affleck (s.1660-luvulla, k 1725) tunnettiin Spectrum Tietokeskuksen mukaan säälimättömänä veronkantajana Pielisjärvellä ja Nurmeksessa. Kansantarinoissa Affleck sai nimen Simo Hurtta. Eino Leino on kirjoittanut Simo Hurtta nimisen balladisikermän. Onni Palaste on kirjoittanut teokset: Simo Hurtta (1978), Simo Hurtta ja Anna (1982), Simo Hurtta ja Isoviha (1983).
Suomen kansan historia (Otava, 1965) 3.osassa mainitaan lyhyesti Simo Hurtta.
Internetistä löytyy myös tietoa: monilta sukututkimussivuilta löytyy viittaus Simo Hurttaan. Samoin
Nurmeksen Kaupungin kotisivuilla http://www.nurmes.fi/kulttuuri/kultapah/sivut/polsimo on lyhyesti kerrottu hänestä. Internetistä kannattaa kokeilla Google-hakupalvelua http://www....
Terho Peltoniemi nimeää itse itsensä kuvittajaksi ja postikorttitaiteilijaksi. Hän on mm. kuvittanut Elina Kauton Hörölän väki -kirjoja, ja häneltä on julkaistu n. 700 postikorttia. Kovin paljon tietoa hänestä ei löytynyt, tältä Jyväskylän kaupunginkirjaston sivulta jonkin verran:
http://www3.jkl.fi/kirjasto/kirjailijat/hakemisto/peltoniemi.htm
Alla olevista kirjoista tietoa 60-luvun muodista:
- Sixties source book / Nigel Cawthorne (2005)
- Täältä tulee nuoriso! : 1950-79 / Päätoimittaja: Kai Häggman (2006)
- 60s fashion / vintage fashion and beauty ads (2007)
- Pop - rauha - rakkaus : 1960- ja 70-lukujen elämää ja ilmiöitä / [toimittajat: Maija-Riitta Kallio, Ville-Matti Rautjoki ; julkaisija: Lahden kaupunginmuseo] (2008)
- 1960's fashion print : a sourcebook / Marnie Fogg (2008)
- Photographing fashion : British style in the sixties / Richard Lester (2010)
- James päällä joka säällä : ajankuva 1960-70-luvuilta sekä Mattisen Teollisuus Oy:n ja James-farkkujen historiaa / [toimitus: Sirpa Juuti]
(2011)
- Style me vintage : step-by-step retro look book : clothes, hair, make-up...
