Yksiselitteistä määritelmää ei löytynyt sanakirjoista.
Yksi määritelmä on tällainen: tietoprosessi=tiedon käsittely, jalostus ja hallinta
Laamanen, Kai
Prosessijohtamisen käsitteet
3. uud. p.
Helsinki : Metalliteollisuuden kustannus , 2002
- tässä kirjassa voisi olla määritelmä tietoprosesseista. Kirjan voi saada kaukolainaksi kirjastoosi.
Google:n kautta löytyi jotakin tietoa aiheesta hakusanalla 'tietoprosessit', näistä voisi olla hyötyä:
- Pöyhönen, Erkki, Prosessit - hallittua tekemistä vai innovaation hillintää? (Systeemityön teemalehti, 2/2004)
http://www.pcuf.fi/sytyke/lehti/kirj/st20042/st042.pdf
- TKK Dipolin sivuilta löytyvästä Tietopalvelun ja tietoresurssien hallinnan koulutuksen 2002-2003 ryhmätyön tiivistelmästä löytyi yksi...
Helmet-kirjastokorttisi on voimassa 18-vuotispäivääsi asti, jos olet käyttänyt sitä viimeisen kolmen vuoden aikana. Kortissa olevat takaajatiedot voidaan poistaa kirjastossa nyt, kun olet täyttänyt 15 vuotta. Ota mukaan kirjastokortti ja henkilötodistus. Alle 18-vuotiailla henkilötodistukseksi käy myös kuvaton Kela-kortti. Alla vielä linkki Helmetin käyttösääntöihin:
https://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_kayttosaannot(37540)
Hei,samaa asiaa oli kysytty myös 8.9.2023. Otava on aiemmin suomentanut Tahereh Mafilta kirjan Rakkaus suurempi kuin meri (2019).Sarjasta voi tiedustella kustantajilta ja esittää toiveita suomentamisesta. Tällä hetkellä ei ole suomennoksia tiedossa.
Kirjaa on kyllä tilattu kirjastoon useita kappaleita, tilaus vain on niin tuore, että se ei vielä näyt tietokannassa eikä siten myöskään Venny-verkkokirjastossa. Viikon, parin kuluttua tilanne on varmaan toinen.
Tässä joitakin lukuvinkkejä.
Jonathan Emmett: Henkka Huimapää pelastaa maailman
Henkan vanhemmat huolestuvat, koska heidän poikansa ei pelkää mitään. Mitä tapahtuu, kun ulkoavaruuden hirmuiset ärmätit hyökkäävät Maahan?
H. I. Larry: Myrkkysaari
Zac Power on ihan tavallinen 12-vuotias poika... paitsi että hän on myös salainen agentti. Tällä kertaa hänellä on 24 tuntia aikaa löytää katala tiedemies huippuvaaralliselta Myrkkysaarelta.
Roope Lipasti: Lätkä-Lauri ja ihmeräpylä
Hauska tarina jääkiekkojoukkueesta, joka on niin hyvä, että harjoitteleekin vain kerran viikossa. Lauri saa unelmiensa paikan maalivahtina, mutta huomaa, että torjunnat eivät olekaan tosielämässä yhtä helppoja kuin unelmissa. Mikä avuksi?
Paula Noronen: Yökoulu...
Hyönteiskirjojen kuvauksista päätellen kyseessä voisi olla jokin sahapistäislaji, esimerkiksi koivujunki (Xiphydria camelus). Kannattaa poiketa kirjastoon selailemaan hyönteiskirjaa pistiäisten kohdalta tai kokeilla esim. Googlen kuvahakua sahapistiäisistä ja koivujunkista ja katsoa, löytyisikö sopivaa lajia.
Lähteet:
Chinery, Euroopan hyönteisopas (Otava, 1994)
Kaato, Ötököitä Suomen luonnossa (Otava, 2008)
Paul Wahlista ja hänen liiketoiminnastaan löytyy kirjallisuutta:
Valta, Reijo, Laudamiehestä Hietaseen : Paul Wahl & Co:n laivasto ja sen toiminta 1830-luvulta vuoteen 1909. 1997.
Partanen, Vilho, Paul Wahl & Co. sahatoimenharjoittajana v. 1870-1909. Pro gradu -opinnäyte Jyväskylän yliopistosta, 1982
Piilahti, Kari-Matti, Kauppaneuvos liike-elämän verkostoissa : Paul Wahlin osoitekirja. Julkaisussa: Kansallinen kapitalismi, kansainvälinen talous / toimittaneet Niklas Jensen-Eriksen ... [et al.] 2012. ss. 326-348.
Höyrylaivoista:
Suomalaisia höyrylaivoja 150 vuotta maailman merillä ja kotivesillä
/ toim. Erkki Riimala. Julk. Suomen Höyrypursiseura 1983.
Louhivesi mainitaan...
Tuntomerkkien perusteella kyseessä voisi olla Lars von Trierin vuonna 2003 ohjaama elokuva "Dogville".
Elokuva on kuvattu kokonaisuudessaan studiossa ja katuja sekä taloja markkeeraavat vain valkoiset viivat lattiassa.
Elonet-tietokannan mukaan Dogville on saanut Suomen ensi-iltansa 26.9.2003 ja se on esitetty tähän mennessä kolmesti kotimaisilla televisiokanavilla.
Löysin Beethovenin 7. sinfonian (Sinfoniat, nro 7, op92, A-duuri) Allegretto-osan melodiaan kaksi erinimistä (”Sävelten voima”, ”Sointujen hoivat”) suomenkielistä sanoitusta ja useita erilaisia kuorosovituksia. Myös sanoituksissa on pieniä eroja, vaikka laulun nimi on sama. Vain joissakin nuoteissa mainitaan sanoittajan tai sovittajan nimi. Kaikkia julkaisuja en pääse näkemään, eikä julkaisujen kuvailutiedoissa aina kerrota laulujen sanoittajien tai sovittajien nimiä, joskus jopa säveltäjien nimet puuttuvat.
”Sävelten voima” -nimellä löysin mieskuorosovituksen nuotista ”Ylioppilaslauluja. Kolmas vihko” (toimittanut D. Hahl [= Taavi Hahl]); K. E. Holm, 1894). Laulu alkaa: ”Sävelten aallot, taivahan valot, täyttävät rintain innolla ain.”...
Kälkäjästää tarkoittaa kuljeskelemista. Sanaa esiintyy Kainuun alueen murteessa. Sukunimi Kälkäjä on peräisin talonnimestä. Nimi juontuu mahdollisesti lapin sanasta 'kielga', joka tarkoittaa tasaista jäkäläkangasta.
Lähteet
Suomen murteiden sanakirja, kälkäjästää: https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_7ebc592060a0c1a8101…
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000)
Eduskuntatalon ravintolasta saatu vastaus:
Eduskuntatalon ravintolalla on pitkä yhteistyö Omnian kanssa ja se mahdollistaa valtiopäivien avajaisissa ainutlaatuisen työharjoittelukokemuksen ryhmälle tarjoilijoita.
Tarjoilijoita ohjaavat ja tukevat ravintola-alan ammattilaiset.
Valtiopäivillä tarjottavat kahvileivät ovat pääsääntöisesti Eduskunnan omasta keittiöstä, mutta joidenkin tuotteiden osalta ravintola tekee yhteistyötä kotimaisten
kumppaneiden kanssa. Tarjoiluissa painottuu aina kotimaisuus.
Astioiden osalta ravintolalla on yhteistyökumppani, joka toimittaa astiat suuriin tilaisuuksiin.
Ilkka Mäkisen toimittamaa Suomen yleisten kirjastojen historiaa (2009) tutkimalla löytyy kirjastoliikkeen syntyyn vaikuttaneista henkilöistä lyhyet kuvaukset: A. A. Granfelt, William Sippola, Einar Holmberg ja J. A. Kemiläinen, maailmansotien aikana Helle Kannila, myöhemmin Mauno Kanninen ja Mikko Alvar Mäkelä.
Helle Kannilasta löytyy myös Hilkka M. Kaupin elämäkerta Helle Kannilan elämänpuut (1976) sekä artikkeli teoksessa Suomalaisia vaikuttajanaisia (1977)
Kirjastot.fi -sivustolla on myös tietoa Kannilasta https://www.kirjastot.fi/kirjastoala/kirjastohistoria Kaikessa täytyy olla vähän hulluutta http://www.kaapeli.fi/kannila/index.html
Tieteellisten kirjastojen puolelta voi mainita esimerkiksi useita...
Kyse taitaa olla Delia Owensin kirjasta Suon villi laulu (WSOY, 2020)
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2428945__Ssuon%20villi%20laulu__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Kun pohjoiscarolinalaiselta suolta löytyy kylän oman kultapojan ruumis, epäilykset kääntyvät Kya Clarkiin, joka asuu marskimaan reunalla. Kouluja käymätön juopon tytär, köyhää valkoista roskasakkia - vai jotain aivan muuta? Kya on oppinut selviytymään yksin, ystävystymään suon eläinten kanssa ja lukemaan sen vesiä ja mättäitä. Mutta hänkin kaipaa rakkautta, ja kun villi luonto kohtaa ihmisten maailman, ei mikään ole enää entisellään.
Se, mitä "drama teacher" brittikouluissa oppilaille opettaa, ei pohjimmiltaan juurikaan poikkea siitä, mitä meillä käydään läpi äidinkielen ja kirjallisuuden vuorovaikutustilanteissa toimiminen -osa-alueen opetuksessa: "Draama on luokkamuotoista vuorovaikutteista, toiminnallista ja kokemuksellista opetustoimintaa, jossa keskitytään yhdessä toimimiseen käyttäen teatterin keinoja."
Draaman opettamisesta | Opetushallitus (oph.fi)
Eroja toki on – huomattaviakin – ja ne juontavat juurensa draaman paljon suuremmasta painoarvosta brittiläisessä koulujärjestelmässä. Siinä missä meillä draamaopetus on tiukasti integroitu äidinkielen ja kirjallisuuden puitteisiin ja tähtää ensisijaisesti koulumaailmassa tarvittavien esiintymistaitojen...
Ensimmäisen hyväntekeväisyysmerkin, jolla kerättiin varoja tuberkuloosinvastustamistyölle, toteutti vuonna 1908 Keräystoimikunta vähävaraisten keuhkotautisten hyväksi. Merkin suunnitteli Axel Gallen-Kallela. Toimikunta julkaisi merkit myös vuosina 1915 ja 1921. Niidenkin kuvat olivat Gallen-Kallelan työtä. Suomen tuberkuloosin vastustamisyhdistyksen ensimmäinen hyväntekeväisyysmerkki julkaistiin vuonna 1910. Näitä kaikkia myytiin ja käytettiin ympäri vuoden, joten niitä ei vielä voi pitää varsinaisina joulumerkkeinä. Suomen tuberkuloosin vastustamisyhdistyksen ensimmäinen joulumerkki tuli myyntiin vuonna 1912. Seuraava joulumerkki ilmestyi vasta vuonna 1926, jolloin julkaistiin vuoden 1912 aihe hiukan muunneltuna. Vuodesta 1927...
Tiedustelujen jälkeen selvisi, että kyseinen DVD-levy löytyi tosiaan kirjaston korjattavan ja tarkistettavan aineiston hyllystä. DVD on nyt palautettu myös kirjastojärjestelmän kautta, eli ei pitäisi enää näkyä lainoissanne. Pahoittelemme erhettä.
Vastaus on yksiselitteisesti ei.
Perusteluna on se, että Suomessa voimassa oleva järjestyslaki kieltää teräaseiden hallussapidon yleisillä paikoilla. Kadut ja kaupunkialueet katsotaan sellaisiksi. (kts. erit. 10 §)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030612
Miekan voi toki omistaa tai tuoda maahan, mutta yleisille paikoille sitä ei saa tuoda. Järjestyslain mukaan poikkeus tästä periaatteesta voi olla se, jos teräase on työtehtävän tai muun hyväksyttävän syyn tähden tarpeen. Tällainen hyväksyttävä syy voi olla vaikkapa keskiaikajuhlat, jolle joku esiintyjä tuo miekan. Asia täytyy kuitenkin aina varmistaa poliisilta.
Kaasusumuttimien hallussapidosta säädetään puolestaan ampuma-aselaissa ja -asetuksessa.
https://www....
Verkosta löytyvien vahvistamattomien tietojen perusteella Nuutajärven maljakon nimi/numero on 4901 ja suunnitteluvuosi 1952, tekijää ei tunneta.https://kirppisrakkautta.blogspot.com/2021/10/kirppisloytoja-turusta.htmlAsian voisi tarkistaa tuoteluettelosta, mutta sellaista en onnistunut löytämään 1950-luvulta. Nuutajärven lasi kuuluu ilmeisesti nykyään Fiskars Oyj:lle, heiltä voisi tiedustella vanhoja tuoteluetteloita.
Hengellisen laulun "Amazing Grace" kirjoitti englantilainen merikapteeni, runoilija ja pappi John Newton alun perin vuonna 1772. Kappaleen nykyinen melodia on perinnesävelmä nimeltä "New Britain", joka liitettiin siihen ensi kertaa vuonna 1835.Lähde:Amazing Grace: The slave trade links of the ‘most beloved’ song in the US
Kyyti-kirjastojen kokoelmista en löytänyt satu- tai kuvakirjaa pelkästään huurteesta ja pakkasesta.
Sensijaan hakusanalla 'ensilumi' tai 'ensi lumi' löytyi joitakin teoksia.
Nämä ovat Iitin kirjastossa:
M. Christina Butler, Pikku Peura ja ensilumi,
Muumi ja ensilumi,
Marcus Pfister, Vilun ensilumi,
Linda Jennings, Nappe ja ensilumi.
Myös hakusanalla 'pakkanen' löytyy muita teoksia, tosin monet niistä käsittelevät talvea yleensä.
Jos haluaa katsella upeita huurrekuvia voin suositella Hannu Hautalan ja Tuomo-Juhani Tapion valokuvateosta Ensilumi. Kuvien ohessa on lyhyin tekstein tietoa ja tarinaa ensilumesta, jotka voisivat käydä satujen korvikkeena. Tätä kirjaa ei ole Iitin kirjastossa mutta varaamalla se kuljetetaan sinne toisesta Kyyti-...