Laulun Äideistä parhain (= Mother of mine) levytti suomeksi ensimmäisenä Jari Huhtasalo v. 1972. Sen jälkeen laulun on levyttänyt moni muukin, Viola-tietokannan mukaan Timo Turunen, Raggars, Jony Nyman, Jyrki Niskanen, Ruotsinkylän koulun kuoro, Ylioppilaskunnan Laulajat, Ville Kosola, Reetta Marjamäki, Ahonkylän Flikat, Heikki Hyvönen, Riikka Lindfors, Kiimingin Kiurut, Alavieskan nuorisokuoro ja Jukka Ylimäki.
Laulun sanat löytyvät monesta julkaisusta, esim. Suuresta toivelaulukirjasta, osasta 2, s. 84-85. Voit tarkistaa sen ja muiden julkaisujen saatavuuden Piki-verkkokirjastosta
( www.tampere.fi/kirjasto/piki ) kirjoittamalla nimeke-riville laulun nimen tai alkusanat (Lapsuus se on korvaamaton) ja valitsemalla aineistolajiksi nuotin.
Salmiakkia eli ammoniumkloridia on ilmeisesti käytetty jo muinaisessa Kreikassa. Salmiakkimakeisessa ammoniumkloridia on yhdistetty lakritsiin. Sitä ei tiedetä, kuka ensimmäisenä keksi yhdistää nämä aineet toisiinsa.
Lisää aiheesta voit lukea Jukka Annalan kirjasta Salmiakki (2001).
Karoliina on polveutunut latinan- ja ranskankielisestä nimestä Carolina, Caroline. Carolina tarkoittaa "Carolukselle (Karlille) kuuluva" tai "pieni naisellinen". Karoliina on suomalainen versio näistä nimistä. Saman nimen muunnoksia ovat mm. englantilaiset nimet Carrie, Carol, Lina ja Charleen ja saksalaisten käyttämä Karla. Suomalaisia muunnoksia nimestä ovat Karuliina, Karu, Karukka, Karliina, Liina ja Liinu. Vanhahtavuutensa ansiosta Karoliina on kuulunut 1900-luvun lopulta alkaen muodikkaisiin nimiin. Sitä on käytetty paljon toisena etunimenä.
Lisätietoja nimestä löytyy mm. kirjastoista saatavilla olevista nimikirjoista.
PIN-koodi eli tunnusluku ei ole kirjastokortissa valmiina vaan se annetaan erikseen.
Tunnusluvun saadaksesi sinun täytyy käydä kirjastossa. Ota mukaan kirjastokorttisi lisäksi virallinen henkilöllisyystodistus (ajokortti, henkilötodistus, passi tai kuvallinen Kela-kortti)
”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että etunimi ”Marja” on muunnos nimestä ”Maria”. ”Maria” puolestaan pohjautuu kreikkalaisperäiseen nimeen ”Mariam”. Nimen alkuperää ei varmuudella tiedetä, mutta sen on esitetty tarkoittavan ’toivottua lasta’, ’näkijätärtä’ tai ’herratarta’. Nimellä ”Marja” on myös yleiskielen kasvin marjaan viittaava merkitys.
Edellä mainitun lähteen mukaan etunimen ”Tuire” alkuperä on epäselvä. Se saattaisi liittyä ”Kalevalassa” käytettyyn ilmaisuun ”tuiretuinen”, jonka merkitys on ’älytön, ymmärtämätön’, mutta eipä sillä perusteella annettu nimi kuulosta kovin houkuttelevalta. Varmempaa tietoa nimen alkuperästä ei siis kuitenkaan ole.
WSOY:n Sivistyssanakirja vuodelta 2001 määrittelee sanan rasismi seuraavasti:
1 ennakkoluuloinen suhtautuminen toisrotuisiin ihmisiin ja oman rodun, heimon, kielen, uskonnon tai luokan pitäminen toisia parempana, mihin liittyy toisrotuisten syrjintä ja erilläänpitäminen eli segregaatio 2 myös muunlainen syrjintä (esim. ikärasismi, joka syrjii varttuneita tai vanhuksia)
Sivistyssanakirjan löydät myös Internetistä osoitteessa:
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/siv/
Kirjassa Kivijalka: lukion äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirja määritellään teema seuraavalla tavalla: "Teema on teoksen abstrakti johtoajatus, joka sitoo tapahtumat toisiinsa ja määrää juonenkulun. Teema on yleensä jokin käsite, ilmiö tai moraalis-eettinen kysymys (esimerkiksi ystävyys, hyvän ja pahan ongelma, vanheneminen). Teemaa ei tavallisesti sanota teoksessa suoraan, vaan lukijan on itse pääteltävä se konkreettisten asioiden ja tapahtumien pohjalta. Tulkinta vaikuttaa siihen, millaisia teemoja eri tulkitsijat samastakin tekstistä löytävät."
Teema selviää siis vain lukemalla kirja ja päättelemällä, mikä on sen johtava ajatus. Kirjan arvosteluista voi tietenkin saada tähän ideoita tai vastauksia. Ahernin kirjasta on jonkinlainen...
Jatta on lyhenne Marjatta –nimestä, yleistynyt etunimenä 1960-luvun loppupuolelta lähtien. Marjatta on Kalevalassa esiintyvä nimi. Se on sekamuoto Marketasta ja Mariasta. Kansanrunossa Luojan virsi Marjatta esiintyy Neitsyt Marian asemasta. Karoliina tulee latinalaisesta nimestä Carolina, joka merkitsee ’Carolukselle (Karlille) kuuluva’. Viola on latinaa ja tarkoittaa ’orvokki’. Lilia on Lilja –nimen kutsumamuoto. Lilja on luontoaiheinen nimi, joka on on ollut Suomen almanakassa vuodesta 1929. Se on tullut etunimeksi saksalais-englantilaisesta nimiryhmästä Lilian, Lillian, Lily, jotka ovat Elisabetin hellittelymuotoja. Lisää etunimistä löytyy kirjoista Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja ja Vilkuna, Kustaa: Etunimet.
Alla suomalaisten kirjailijoiden lyhyitä kaunokirjallisia kirjoja. Ne ovat kaikki proosaa, runojen ja näytelmien joukosta löytyy runsaasti lisää. Kirjaluettelo on syntynyt Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjaston hyllyjä selaamalla, eli monia muitakin kirjoja tietysti löytyy. Joiltakin listan kirjailijoilta, esimerkiksi Sinikka Nopolalta ja Petri Tammiselta, löytyy useitakin lyhyitä romaaneja, mutta listassa on vain yksi.
- Yksin / Juhani Aho
- Eihän elämälle mitään voi : kertomuksia / Helena Anhava
- Syyspurjehdus / Johan Bargum
- Herra Darwinin puutarhuri / Kristina Carlson
- Köyhää kansaa / Minna Canth
- Traumbach / Joel Haahtela
- Noitaympyrä : romaani pohjoisesta / Pentti Haanpää
- Kansalliskirja / Turkka Hautala
- Iloinen...
Aleksis Kiven Seitsemän veljestä löytyy verkosta Gutenberg-kokoelmasta, jossa on muitakin suomalaisen kirjallisuuden merkkiteoksia, http://www.gutenberg.org/cache/epub/11940/pg11940.html Sitä selailemalla äidistä muodostuu kuva kristillisenä, huolen kanssa ja kurilla, mutta rakkaudella poikiaan kasvattavana äitinä, "tunnettu oli hänen suora ja vilpitön, ehkä hieman jyrkkä mielensä". Karkureissun ja selkäsaunan päätteeksi äiti pyyhkäisee "salaa kyyneleen ruskealta, karhealta poskeltansa", kun näkee poikiensa nälissään iskevän hampaansa ruokaan.
Monin paikoin pojat muistelevat armasta äitiä hyvällä ja kunnioittaen: "Verraton äiti ja emäntä! Muistelenpa aina, koska asteli hän sahrojen sarvissa, jykevänä kuin jättiläis-eukko". Nimeä en...
Air on tässä tapauksessa ranskaa ja tarkoittaa sävelmää tai laulua. Se oli barokin aikana yksinkertaisen laulu- tai soitinsävellyksen yleisnimitys. Barokin ajan sarjoissa air usein muodostaa vastakohdan sarjan tanssillisille osille.
Myös Bachin kuuluisa ”Air” on sarjan osa. Se on yksi osa alkusoitosta tai sarjasta kamariorkesterille. Koko teoksen numero Bachin teosluettelossa (Bach-Werke-Verzeichnis, lyhennetään BWV) on 1068 ja nimi on ”Ouvertüre D-dur”. Kirjastojen luetteloissa tästä teoksesta käytetään yhtenäistettyä nimekettä ”Alkusoitot, kamariorkesteri, BWV1068, D-duuri”. ”Ouvertüre” tarkoittaa tässä orkesterisarjaa, jonka ensimmäinen osa on ”Ouverture”, joka on rakenteeltaan ranskalainen alkusoitto. Teoksen muut osat ovat ”Air...
”Suomen sanojen alkuperä” (osa 2; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1995) kertoo, että sanan ”lava” merkitys on ollut vanhastaan ’saunan tai riihen lauteet, makuusija, kärryn tai reen lava, pyyntilava, uunin puusalvos’. Vastaavia merkityksiä on myös suomen sukukielissä. Alkuperäksi on epäilty balttilaista lainaa, josta on peräisin esimerkiksi liettuan kielen sana ”lóva” (’makuusija’) tai slaavilaista lainaa, josta on tullut esimerkiksi venäjän ”láva” (’tuvan seinänvieruspenkki, lautta, silta, pyyntilava’). Molemmat alkuperät ovat kuitenkin epävarmoja.
En pitäisi itse mahdottomana, että sanalla voisi olla jokin yhteys sanaan ”lavea” (’laaja, avara, leveä’), joka juontuu sanasta ”laaja”, joka puolestaan...
Kotimaatutuksi.fi kertoo luostarien määrän olevan kuusi: "Nykyisin Suomessa toimivat luostarit ovat Valamon ja Lintulan luostarit sekä luterilaiset luostarit Helsingissä, Enonkoskella ja Naantalissa. Katolilaisista luostareista toimintaa on ainoastaan Turun birgittalaisluostarissa."
https://kotimaatutuksi.fi/nahtavyydet-ja-kulttuuri/luostarit/?utm_conte…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomen_luostarit
Kustaa Vilkunan teoksessa Etunimet todetaan näin:
Ansa 4.9. (almanakassa 1950-) on alkavan suomalaisuuskauden nimiä, esim. näyttelijätär Ansa Ikonen s.1913.
Ansa varmaan rinnastettiin Paulaan, joka jo esiintyi naisennimenä, vaikkei suomen paula-sanasta johtuvana. Ansaa käytetään myös Annan muunnoksena sekä Anna-Liisan lyhenteenä.
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan (WSOY, 1999) mukaan Henna on Johannan tai Helenan kutsumamuoto. Lisäksi nimellä on yhteys Henrikin sisarnimeen Henriikkaan ja se on almanakassa sijoitettu tämän kanssa samalle päivälle 20.1. Heikki on jo keskiajalta tunnettu suomalainen muunnos Henrikistä. Kustaa Vilkuna kertoo kirjassaan Etunimet (Otava, uudistettu painos 1997), että Heikki on esiintynyt nimenä jo 1380, ja 1400-luvun alussa se oli jo tavallinen suomalainen nimi. Katolisen Pyhän Henrikin kuolinpäivän juhlallisuus on tammikuun 19. päivästä jo kadonnut, mutta Heikin päivä on ollut kauan kansanperinteessä tärkeä merkkipäivä.
Jani on suomalainen vastine nimelle Jan, joka on ruotsinkielinen lyentymä nimestä Johannes.
Johannes on alunperin hepreaa ja tarkoittaa Jahve on osoittanut armon, Jumala on armollinen. Nimi on suosituimpia nimiä. Jani nimisiä on suomessa 25050 miestä ja Johannes-nimisiä miehiä on 232688. Katso lisää
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/nimipalvelu_etunimitop.asp?L=1 .
Ilkka on suomalainen versio heprealaisperäisestä nimestä Iisak, jonka merkitys on "hän nauraa". Lähde: Saarikalle ja Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Vesijuoppous eli polydipsia on tila, jossa potilas juo vettä ylenmäärin. Polydipsia voi olla psykogeenista, jolloin runsaaseen juomiseen ei liity tunnistettavaa elimellistä vikaa. Liiallisesta vedenjuonnista johtuvaa myrkytystä esiintyy joskus psykiatrisilla potilaille.
Lähteet: Suomalainen lääkärikeskus, osa 2 (Weilin + Göös 1996)
Lääketieteen termit. Duodecim, 2002
Teramaa, E., Oilinki, O. Polydipsia ja vesimyrkytys psykiatrisilla potilailla. Suomen lääkärilehti 1982, 1-2p.,32-3.
http://cumc.columbia.edu/news/review/medrev_v6n1_0003.html
Englanninkielisiä uudempia artikkeleita aiheesta löytyy Medline(PubMed)-hausta käyttämällä hakusanana: psychogenic polydipsia
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/PubMed/
Marttaliitosta kerrottiin, että ruuanlaitto puuliedellä ei vaadi kattiloilta tai paistinpannuilta mitään erityistä. Hyvät teräskattilat ovat parhaita. Tärkeää lähinnä on, etteivät kattilan tai paistinpannun kahvat kuumene helposti.
