Toni Edelmann on julkaissut 2CD:n boksin Armaan läheisyys - Nähe des Geliebtes, jolta tuo laulukin löytyy Edelmannin itsensä tulkitsemana ja siis saksan kielellä. Esim. pääkaupunkiseudun kirjastossa, https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2137793?lang=fin
Sivistyssanakirja määrittelee instituutin seuraavasti: "tieteellinen tutkimuslaitos, ylempi oppilaitos".
Kielitoimiston sanakirjassa sanalla on kaksi merkitystä:
1. tieteellinen laitos, tutkimuslaitos
2. toisen asteen ammatillista koulutusta antava oppilaitos
Lähteet:
"Sivistyssanakirja" (Otava, 1988)
MOT Kielitoimiston sanakirja 2.0
Kun itse olin koulussa 1950-1960-luvuilla, spartalaiset tosiaan esitettiin jollain lailla ihailua ansaitsevina. Syynä lienee ollut nuoren tasavallan alusta alkaen vallassa ollut sotilaallista rohkeutta ja kurinalaisuutta ihannoinut kulttuuri, jonka edistäjät näkivät antiikin Kreikan Spartassa sopivan kasvatuksellisen esikuvan. Todellisuudessa Sparta oli väkivaltainen ja eristäytynyt sotilasvaltio, joka perustui maaorjuuteen ja kansalaisten tiukkaan kontrolliin. Nykytermein Sparta oli epähumaani sotilasdiktatuuri.
Uskoakseni tämä spartalaisuuden ihailu on kuitenkin nykyään jo varsin harvinaista ja esiintyy lähinnä yhteyksissä, joissa kehutaan jonkun tyytymistä hyvin vaatimattomiin olosuhteisiin. Enää ei siis ihailla spartalaisten...
F1-auto käyttää kilpailussa noin 60 litraa erikoisvalmisteista bensiiniä sadan kilometrin matkalla. Kun ajomatka yhdessä kilpailussa on reilu 300 kilometriä, auto kuluttaa noin 180-200 litraa bensiiniä yhdessä kilpailussa.
Lisätietoja lähteestä: http://www.nelonen.fi/einstein/jakso20/temppu2.htm
Jäähallien sähkönkulutus vaihtelee merkittävästi riippuen hallien pinta-alasta ja hallien teknisistä ja rakenteellisista ratkaisuista. Eniten energiaa kuluu kylmäkoneiston toimintaan. Suomen Jääkiekkoliiton jääurheiluolosuhteiden ympäristöohjelmassa kerrotaan, että jäähallien energiankulutuksen
määrään vaikuttavat eniten hallin ilman lämpötila, jään pintalämpötila,
jäänhoitoon käytetyn veden määrä ja lämpötila, vaipan lämmöneristyskyky, ilma-
ja...
Kiitos kysymyksestä! Aluksi on heti todettava, ettei Eduskunnan kirjasto pysty laskemaan pyytämäänne saldokertymää. Olemme kuitenkin koonneet kyseiseltä ajalta tiedot vuosittain maksetuista lapsilisien määristä.
Vuonna 1962 on ollut voimassa 22.7.1948 annettu lapsilisälaki 541/1948. Lain 1 §:ää, jossa säädetään lapsilisän määrästä, oli muutettu lailla 337/1962, jota sovellettiin 1.4.1962 alkaen.
Lapsilisä maksettiin yleensä lapsen äidille eräin laissa säädetyin poikkeuksin.
Lapsilisän tarkoitus on sanottu lain alussa: ”Lapsen elatusta ja kasvatusta varten suoritetaan … ”
Sen määrä riippui siitä, monesko tuen nostamiseen oikeutetun (yleensä äiti) lapsi oli kyseessä. Lapsilisän määrä (L 337/1962) oli 18000 markkaa vuodessa, toisesta...
1. Tuo vastaus on vuodelta 2004. Sen jälkeen on vaatimuksiin tullut muutoksia. Kirjastot.fi-sivustolle on koottu linkit kirjastoalan koulutusta ja pätevyysvaatimuksia käsitteleville sivuille:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/
Kirsti Kekin Kirjastoammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimukset, rekrytointi ja koulutus -verkkojulkaisun mukaan kelpoisuusvaatimukset ovat 1.1.2010 alkaen olleet seuraavat:
"1) yliopistossa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60
opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot; (4 §:n 1 momentin 1.
kohta)
2) ammattikorkeakoulussa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu...
Väestörekisterikeskuksesta pystyttäisiin ehkä vastaamaan kysymykseesi, montako Loviisaa Suomessa on nyt. Sen sivuilta löytyvästä nimipalvelusta löytyy tieto, että Loviisa-nimisiä on kaikkina aikoina Suomessa ollut yhteensä noin 6220 henkilöä.
Väestörekisterikeskuksen nettisivut löytyvät osoitteesta www.vrk.fi
Vanamo vanamokasvin (lat. Linnea Borealis) suomalainen nimi. Suomalaisesta almanakasta löytyy myös nimen latinalainen muoto, eli Linnea.
Lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava.
Löysin kahdesta käsityölehdestä kaavat ratsastushousuihin:
Suuri käsityölehti 2004, nro 8, sivut 16 ja 60-61:
Naisten ratsastushousut (koot 160 cm, 168 cm ja 180 cm.) - Ompelumallit kaava-arkilla.
ja
Muotimuksu 2004, nro 2, sivut 35-36 ja 46-49:
mm. tyttöjen ratsastusasu: ratsastushousut ja skottiruutuinen pikkutakki. Ompelumallit kaava-arkilla.
Voit kysyä näitä lehtiä kirjastosta.
Linkistä http://neulekirppu.blogspot.com/2007/04/ratsastushousujen-kaavoja.html löydät pidemmän listan siitä, missä lehdissä on julkaistu ratsastushousujen ja muiden ratsastusvaatteiden kaavoja.
Jonkinlainen kartta rantaviivasta 1000 vuoden takaa löytyy tutkimuksesta, joka koskee Askaisten Louhisaarta, joka on Varsinais-Suomessa kuten Nousiainenkin.
Gunnar Glückert ja Hannu Pitkäranta: Itämeren vanhan rantaviivan sijainti Askaisten Louhisaaren kartanolinnan alueella viimeisen l000:n vuoden aikana (Turku, 1999)
Kuvissa 21 (s. 19) ja 22 (s. 20) näkyy alueen rantaviivaa noin v. 1000 jKr.
https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/raportti/read/asp/hae_liite.aspx?id=…
Tässä työssä on käytetty maankohoamisen keskimääräisenä nousunopeutena linnan alueella viimeisten 1000 vuoden ajalta arvoa 5,0 mm vuodessa.
Fennoskandian maannousu Maan keskipisteen suhteen (millimetriä vuodessa)
https://www.maanmittauslaitos.fi/tutkimus/...
Kysy kirjastonhoitajalta -palstan arkistosta löytyi aikaisempi vastaus liittyen Espanjan luontoon: http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=89c18fc8-7…
Seuraavissa kirjoissa on myös tietoa Espanjan luonnosta ja sädemääristä:
Maailma tänään 10 : Espanja ja Portugali, Tieteen Kuvalehden kirjasto, 1998
Maailmantieto 2, Kirjayhtymä, 1980
Maailma nyt 2 : Ranska ja Etelä-Eurooppa, Weilin + Göös, 1994
Geo 2 : maantiedon suuri tietosanakirja, Weilin+Göös, 1981
Seuraavien linkkien takaa löytyy kuukausittaisia sademääriä taulukoina:
http://www.iberianature.com/material/Spain_climate/Rainfall_Spain.htm
http://www.wordtravels.com/Cities/Spain/Madrid/Climate
http://www.worldtravelguide.net/country/259/climate/Europe/Spain.html
http...
Ilmestymisvuoden mukaisessa järjestyksessä oleva kirjasta löytyy Wikipediasta osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Camilla_L%C3%A4ckberg. ”Mantelintuoksua lumimyrskyssä” tosin ei kuulu Erica Falckista kertovaan sarjaan.
Tunturipöllökoiras on huuhkajan kokoinen lumivalkea pöllö. Naaras ja nuori tunturipöllö ovat nekin lähes valkoisia, mutta vaihtelevasti tummien poikkijuovien kirjomia. Tunturipöllön koivet ovat höyhenpeitteiset, kynnet ja nokka tummat ja silmän värikalvo on keltainen. Tunturipöllö on yksi 13:sta Suomessa äärimmäisen uhanalaiseksi luokitellusta lintulajista.
Uhanalaisuus: Äärimmäisen uhanalainen, rauhoitettu. Koko Euroopan pesimäkannaksi arvioidaan muutama tuhat paria. Maailmanlaajuisesti luokiteltu vaarantuneeksi.
Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisosissa tehdyissä inventoinneissa on havaittu 56 tunturipöllön pesintää tai pesinnän yritystä. Ruotsissa ja Norjassa kummassakin todettiin niistä 23. Suomessa pesintöjä tai pesinnän...
Pentti Virrankosken teos Yhdysvaltain ja Kanadan intiaanit on kattava teos Pohjois-Amerikan intiaaneista, eri heimoista ja näiden tavoista ja kulttuurista.
Ihan vastaavaa teosta ei tietääkseni löydy Etelä- ja Keski-Amerikan intiaaneista. Täytyy siis hakea tietoa useammasta lähteestä. Näiden alueiden intiaanikulttuureja esitellään mm. teoksissa Muinaiset intiaanikulttuurit (inkat, mayat, asteekit) ja 1491: Amerikka ennen Kolumbusta.
Kysyit myös pohjoisen ja etelän intiaanikulttuurien eroista. Etelä-Amerikan intiaanit olivat saavuttaneet kehityksessään vaiheen, jota voidaan pitää korkeakultuurina. Niillä oli mm. järjestäytynyt hallinto, monimutkainen uskonto, eriytyneitä ammatteja, yhteiskuntaluokkia, taidetta ja arkkitehtuuria, julkisia...
Anneli on hyväily tai kutsumamuoto Annasta ja Annesta. Anna on kreikkalainen muoto heprean nimestä Hannah (armo). Anne taas on Annan rinnakkaismuoto, suosittu erityisesti englantilaisella kielialueella.
Lähteet: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava; Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY.
Tässä palvelussa on aiemmin kysytty laulusta Kohtia kohti, johon Hilja Haahti on kirjoittanut sanat. Se löytyy ainakin Erkki Melartinin Nuorten laulukirjasta III, op134B. Laulu alkaa: "Vain kaukaa, kaukaa viittoen kotimme harja hohtaa..." Teosta voi kysyä Jyväskylän kaupunginkirjastosta musiikkiosastolta. Käsillä olevista Hilja Haahden runoteoksista ei runoa löydy.
Suomen rahat 1811-2009 arviohintoineen -oppaan mukaan viiden markan kolikot tehtiin vuosina 1953-1962 niklatusta raudasta, ei hopeasta. Kolikon kunto määrittää arvon ja vuodelta 1957 olevan viiden markan hinta vaihtelee 1-8 euron välillä.
Lähde: Suomi: rahat ja setelit 1811-2009 arviohintoineen
lainan voi uusia viisi kertaa ja sen jälkeen se pitää tuoda näytille kirjastoon. Näin siis jos ei ole varauksia. Kun kirjaa sitten käyttää kirjastossa palautuksen kautta, niin voi lainata sen taas uudelleen, jos ei varauksia. Eli viisi kertaa neljä viikkoa parhaassa tapauksessa Keskikirjastoissa.
Formula ykkösten teknisiä määräyksiä voit käydä katsomassa netissä osoitteessa http://autoracing.about.com/library/usgp/bl_usgp_car.htm , jolla sanotaan formula ykkösten polttoaineesta: ”Formula 1 –polttoaineet ovat lyijyttömiä ja niissä saa olla normaalisti saatavia ainesosia. Ennen kilpailua kilpailijan on annettava näyte käytettävästä polttoaineesta analyysia ja FIA:n hyväksyntää varten. Kilpailujen aikana otettujen polttoainenäytteiden on täsmättävä ennen kilpailua annettujen näytteiden kanssa.”
Formula database –saitilla http://www.f1db.com/formula1/database/general/action/display_faq_item/f… sanotaan, ettei formuloissa käytetä mitään omaa, erityistä polttoainetta. Formula-polttoaine on lyijytöntä ja sen rikkipitoisuus on alhainen. Se...
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Emilia on roomalaisesta Aemelius-sukunimestä syntyneen Emilin sisarnimi, joka yleistyi erityisesti 1700-luvulta lähtien monissa Euroopan maissa. Suomen almanakassa se oli vuonna 1851 muodossa Emelia. Emilia on ollut almanakassa vuonna 1852, 1864-1928 ja uudelleen vuodesta 1950. Nimellä on lukuisia muunnoksia, kirjoitusasuja ja lyhennelmiä: Emiilia, Emilja, Mila, Milja, Milka ja Milla
