Tyhmyys on suhteellista, ja jonkun mielestä tyhmä kysymys voi jonkun toisen mielestä olla hyvinkin relevantti. Vastaamme siis periaatteessa kaikkiin kysymyksiin, poislukien täysin asiattomat kysymykset, joita onneksi tulee vain harvoin.
Topelius kuvailee Kreetaa (=Greta) useassa runossaan. Hän tapasi Gretan ensimmäisen kerran tammikuussa 1838 Kahran kestikievarissa Alavudella. Seuraavien parin vuoden ajan Gretan hahmo esiintyy lukuisia kertoja eri runoissa. Arne Törnudd on kirjoittanut aiheesta jopa kirjan "Flickan från Kahra - I Topelius' liv och diktning" (Förlaget Bro, 1948), jossa hän tulkitsee Topeliuksen runoja Greta-suhteen kautta.
Greta esiintyy mm. runoissa "Rakkauden kahtalaisuus", "Valdemarin salaisuus", "Kaksikymmenvuotiaana" ja "Uni ja todellisuus".
Nämä kaikki löytyvät Topeliuksen kootuista runoista "Runoja" (WSOY, 1950).
Kirjojen saatavuuden Suomen kirjastoista voi tarkistaa Frank-monihausta, osoitteesta http://monihaku.kirjastot.fi/ .
Monihausta tehdyn haun perusteella kirjastoista ei löydy Honda Accord-merkkisen auton korjausopasta mainitulle vuosimallijaksolle. Löytyy kyllä Honda Accord/Prelude vuosimallien 1984-95 englanninkielinen korjausopas.
Haun voi tehdä itse seuraavasti: klikkaa Frank-monihaun aloitussivulta kohtaa Maakuntakirjastot. Valitse seuraavasta näytöstä pudotusvalikon alapuolella olevasta ruudusta oletukseksi 'kaikki'. Käytä hakutapana asiasanahakua, ja kirjoita ruutuun hakusanaksi Honda Accord. Haun tulokseksi saat luettelon Honda Accord-merkkiä käsittelevästä kirjallisuudesta sekä sen saatavuustiedot.
Aineisto hankitaan muualta kuin...
Kaikkia säilyneitä viime sotien aikaisia sotapäiväkirjoja säilytetään Kansallisarkistossa Helsingissä, jossa niitä on mahdollista tutkia paikan päällä.
Kansallisarkisto on digitoinut suuren osan näistä sotapäiväkirjoista ja digitointi on edelleen käynnissä. Digitoituja aineistoja voi hakea heidän verkkopalvelustaan (http://digi.narc.fi)
Kaikki sotapäiväkirjat eivät ole siis kuitenkaan säilyneet, ja kaikkia niitä ei ole vielä ehditty digitoida.
Jalkaväkirykmentti 5:n III pataljoonan Esikuntakomppanian sotapäiväkirjaa ei valitettavasti ainakaan vielä tästä digiarkistosta löytynyt. Löydettävissä oli kuitenkin ko. pataljoonan yleinen sotapäiväkirja sekä pataljoonan taistelukertomuksia.
III/JR 5 sotapäiväkirja ajalta 28.12.1941-31.12.1942...
Peruskoulun oppikirjoja - siis myös uskonnon oppikirjoja - löytyy Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmista. Uskonnon oppikirjat kuuluvat pääasiassa käyttäytymistieteellisen tai teologisen tiedekunnan kirjaston kokoelmiin. Kirjojen tarkemmat julkaisu-, saatavuus- ja sijaintitiedot löytyvät Helka-tietokannasta (ks. linkki alla).
Yliopiston kirjaston kokoelmat ovat kaikkien täysi-ikäisten kansalaisten käytettävissä. Saat lainauskortin paikan päällä. Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan kirjasto Minerva sijaitsee Helsingin Kruunuhaassa. Teologisen tiedekunnan kokoelmat puolestaan sijaitsevat Helsingin yliopiston pääkirjastossa Kaisa-talossa. Kirjastojen yhteystiedot löydät alla olevasta linkistä.
https://finna.fi
http://www.helsinki.fi/...
Monien Asterix-sarjakuvissa esiintyvien henkilöiden nimet vaihtelevat eri käännöksissä niin, että niin sisältyvä vitsi tai sanaleikki on ymmärrettävissä kullakin kielellä. Esimerkiksi kylän päällikön nimi on alkuperäisteoksessa Abracourcix, saksassa Majestix ja suomessa Aladobix.Asterixin ja Obelixin nimet ovat samat eri käännöksissä. Idefix-koiralle on joissakin maissa annettu eri nimi (esim. englanninkielisissä käännöksissä Dogmatix), mutta suomessa se on pidetty alkuperäisessä asussaan. Nimen taustalla on ranskalainen idiomi fix idé, ’päähänpinttymä, pakkomielle’.Lähde:Korkiakoski, Tytti: Astronomixista Marcus Normaliukseen. Asterix-sarjakuvan henkilönnimistö. Pro gradu -tutkielma, Jyväskylän yliopisto 2010. https://jyx.jyu.fi/...
Italia on romaaninen kieli, joka on vuosisatojen saatossa kehittynyt latinasta paikalliseksi muodokseen. Samoin on käynyt latinalle muuallakin, kuten Espanjassa, jossa latinasta ovat kehittyneet muun muassa espanjan, katalaanin ja galegon kielet. Tavallaan latina elää yhä nykyisten romaanisten kielten muodossa. Itse kysymykseesi italian kirjakielen isästä ei liene Mikael Agricolan kaltaista lyhyttä vastausta. Italian niemimaa oli pitkään poliittisesti jakautunut alue, ja sen paikalliset kielivariantit erosivat toisistaan merkittävästikin. Kirjakielen "isien" sijaan Italiassa puhutaan kolmesta lähteestä, joita pidettiin erilaisten kielen rekisterien malliesimerkkeinä. Jumalaisen näytelmän kirjoittanut Dante Alighieri, Decameronen...
Juha Pentikäisen mukaan länsisuomalaisten hautausmaiden erityispiirre on ollut vuoteen 1880 asti ns. talvihautaus. Talvella kuolleiden ruumiit varastoitiin, kunnes sää salli haudan kaivamisen maahan. Perheet, joilla oli ruumis talvihaudassa, kaivoivat keväällä yhdessä yhteishaudan, johon pinottiin useita arkkuja rinnakkain ja päällekkäin, ja kahden kuolleen ruumiit saatettiin haudata samassa arkussakin. (Pentikäinen, Juha. Suomalaisen lähtö: kirjoituksia pohjoisesta kuolemankulttuurista. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1990.)
Ruotsalainen perinteentutkija Louise Hagberg kertoo, että jotta vainaja saatiin nopeasti arkkuun, saatettiin esimerkiksi kaksi samaan aikaan kuollutta pikkulasta asettaa samaan arkkuun....
Saamelaisilla on käytössä kaksi rinnakkaista nimiperinnettä. Saamelaisiin kutsumanimiin kuuluu määriteosa, joka on usein vanhemman ja tavallisesti myös isovanhemman nimi: esim. Kaabi Isá Onni (Kaaperin Iisakin Onni). Saamelaisen nimen yhteydessä ei käytetä sukunimeä.
Lisäksi kaikilla on lähtökohtaisesti myös länsimainen nimi, joka koostuu etunimistä, mahdollisista välinimistä ja sukunimestä/nimistä. Saamelaisten sukunimien juuret ovat usein saamenkielisissä etu- tai paikannimissä, mutta niiden kirjoitus- ja äänneasu on Suomen puolella tavallisesti suomalaistettu (esim. Aikio, Näkkäläjärvi). Kolttasaamelaisilla ja Kuolan saamelaisilla sukunimet muodostuvat usein henkilönnimestä ja venäjänkielisestä -ov tai -ev -johtimesta (esim....
Sana Jaa on perua ruotsin kielestä ja sen käyttö eduskunnan äänestyksissä periytyy Ruotsin vallan aikana alkaneilta säätyvaltiopäiviltä, joiden historia ulottuu 1460-luvulle asti. Äänestyskäytännöstä Jaa–Ei säädettiin vuoden 1869 valtiopäiväjärjestyksen 59 §:ssä ja edelleen vuoden 1906 valtiopäiväjärjestyksen 65 §:ssä: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1906/19060026001. Nykyisin asiasta on säädetty eduskunnan työjärjestyksessä (40/2000): https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000040
Jaa-sanalla on yhtymäkohtia myös yleisesti vanhaan äänestystapaan. Säätyvaltiopäivien talonpoikaissäädyssä käytettiin huutoäänestystä. Jaa ja Nej (myöhemmin Ei) olivat helppoja huudettavia. Jaa:n sijasta Kyllä olisi taipunut...
Et mainitse kysymyksessäsi, minkä runon suomennosta etsit.
Lahden runotietokannan mukaan Maya Angeloulta on suomennettu kaksi runoa antologiaan Maailman runosydän (toim. Hannu ja Janne Tarmio, WSOY, 1998). Runot ovat Minä nousen aina (Stil I Rise)ja Tule. Ja tule syliin (Come. And Be My Baby).
Valitettavasti muita suomennoksia Maya Angeloulta ei löydy minkään tietokantojen avulla. Syytä hänen suomennettujen runojensa vähyyteen lienee mahdotonta selvittää.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
http://mayaangelou.com/
Ainakin seuraavista löytyy suomennoksia:
Han på korset han allena, Ruotsin kirkon (suomenkielinen) virsikirja numero 141 (suomennos Pekka Kivekäs)
Jesus för världen, Ruotsin kirkon (suomenkielinen) virsikirja numero 45 (suomennos Niilo Rauhala)
Böjd under korset, useita suomennoksia, evankelisen herätysliikkeen nykyinen Siionin kannel numero 41 ja Adventtikirkon Seurakunta laulaa numero 155 (suomennos Emanuel Tamminen, uudistanut Lauri Thurén, http://sley.fi/sk41%20 ), Suomen lähetysseuran Hengellisiä lauluja ja virsiä numero 41 sekä vapaakirkkojen Hengellinen laulukirja numero 101 (suomentaja ?), lestadiolaisen herätysliikkeen (osan) Siionin matkalaulut numero 49 (Emanuel Tamminen, uudistanut Tapio Vähäkangas), aikaisempi Siionin kannel...
Valitettavasti kirjastoissa ei ole saatavilla valmiita tilastoja eri kirjallisuuslajien lainausluvuista. Yksittäisten teosten kohdalla sen voisi kyllä työläästi laskea, mutta kattavaa genretilastointia ei ole. Näppituntumalta voi kyllä sanoa, että fantasiakirjallisuus on erittäin suosittua ja luettua. Fantasiakirjallisuutta luetaan paljon niin nuorten kuin aikuistenkin keskuudessa. Usein sama kirja on saatavilla isoissa kirjastoissa niin nuorten kuin aikuistenkin osastolla.
Voit tehdä pienimuotoista tilastollista tutkimusta itse. Kokeile aineistohaku Plussaa http://www.libplussa.fi . Laita nimekekenttään tutkimasi kirjan nimi, esim. Hopeinen nuoli. Tarkistamalla kirjan saatavuustiedot voit nähdä, kuinka monta kappaletta kyseistä kirjaa on...
Kati on Katarina-nimen lyhentymä. Katarinan alkuperä on kreikan sanassa "katharós", joka merkitsee puhdasta tai siveää. Nimi on ollut kristikunnassa erittäin suosittu, ja katolisessa kirkossa on 15 tämännimistä pyhimystä. Muita tunnettuja historiallisia nimen kantajia ovat mm. Martti Lutherin puoliso Katarina von Boran, tsaaritar Katariina Suuri ja italialainen nunna ja mystikko Katarina Sienalainen. Kati on ollut Suomen almakassa vuodesta 1973.
Kristiina tulee kreikan ja latinan sanasta Christiana, joka merkitsee naispuolista Kristuksen kannattajaa, kristittyä naista. Myös tämännimisiä pyhimyksiä on useita. Suomen almakassa nimi on ollut vuodesta 1705.
Lähde: Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja (WSOY 2001)
Jos kysyjä tarkoittaa Unto Monosen säveltämää "Muistojen jenkkaa", se löytyy ainakin seuraavilta CD-levyiltä:
Pekka Himanka: "20 suosikkia - Maailman valot" (1997)
Reijo Taipale: Parhaat vuosilta 1962-1996 (Valitut Palat 1997)
Kappale löytyy myös muutamalta harvinaisemmalta äänitteeltä, joita ei yleisissä kirjastoissa välttämättä ole. Tuo Himangan levy löytyy ainakin HelMet-kirjastoista. Taipaleen levyä ei ainakaan maakuntakirjastoista näytä löytyvän.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Kappaleen Pieni juhlija (myös Voi pientä juhlijaa) on säveltänyt Pekka Streng, sanat ovat Tove Janssonin. Tämä tieto on peräisin Ylen äänilevystön verkkosivulta (http://www.yle.fi/aanilevysto ). Kokoelmalevyllä Pieni juhlija (LXLP510) on Ellipsin esittämä Voi pientä juhlijaa. Singlellä (LRS1036, v. 1969) kappaleen nimenä on Pieni juhlija.
Kyseessä ei liene mikään kovin yleinen sanonta, sillä Internetistä löytyy vain joitakin osumia, eikä mikään tutkimistani fraasisanakirjoista tunnista sitä. Sen sijaan sanonta esiintyy muodossa ”Pietari Pekan poika varasti vangilta voita, meni saksan saunaan, pani säkin naulaan, voi suli säkkiin” Teuvo Pakkalan romaanissa ”Oulua soutamassa” (1885), joka löytyy digitoituna Gutenberg-projektista osoitteesta http://www.gutenberg.org/ebooks/14570. Sanonta saattaisi siis olla peräisin Pakkalan teoksesta, joskin mahdollista on sekin, että se on elänyt kansan suussa jo aikaisemmin ja että Pakkala on hyödyntänyt sitä.
Jos sanonnalla on ollut joku todellinen alkuperä, se lienee häipynyt historian hämärään. Se saattaa hyvin olla pelkkä rallatus tai...
Perinteisessä käkikellossa ääni tulee kahdesta pienestä gedackt-pillistä. Käkikellon sisällä olevat palkeet työntävät ilmaa näiden pillien läpi kellon lyödessä. Englanninkielinen video perinteisen käkikellon toimintaperiaatteista löytyy seuraavasta osoitteesta: https://vimeo.com/79152913.
On olemassa myös pattereilla toimivia käkikelloja. Tällaisissa käkikelloissa ääni tulee nauhoitteelta.
