Hei!
Tässä muutammia kirjavinkkejä:
Järvenpää, Leena : Surun portilla (1987)
Raski, Maija : Värssykirja (tästä on olemassa useita painoksia)
Uusi värssykirja (useita painoksia)
Internetistä esim. näiltä sivuilta löytyy runoja ja aforismeja:
http://www.positiivarit.fi/aarteisto/varssypankki/
http://www.sirolansaatio.fi/riimit.htm
Asperger ei ole suora este palveluksen suorittamiselle. Sotilaslääketieteen keskuksen koulutusmateriaaleista käy ilmi että Aspergerin oireyhtymä ja muut autismikirjon oireyhtymät sijoitetaan lähes aina C-luokkaan. Esimerkiksi varusmiespalveluksen aikana E-luokkaan neuropsykiatrisilla diagnooseilla siirtyneistä vain 1-10% suorittaa myöhemmin varusmiespalveluksen normaalisti loppuun. Kuitenkin, motivaation ollessa kova ja oireiden lieviä, B- ja jopa A-luokka ovat mahdollisia.
Lähteitä:
Räisänen, Pekka. Palveluskelpoisuusarviointi mielenterveyden häiriöissä. Sotilaslääketieteen keskus 2018.
Terveystarkastusohje: (TTO). Helsinki: Pääesikunta, logistiikkaosasto, 2012.
Kirjalahjoituksista on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta, tässä vastaus:
Helsingin kaupunginkirjasto ottaa kyllä vastaan lahjoituksia kokoelmiinsa. Lahjoitukset valikoidaan sen mukaan, millaista materiaalia kokoelmista puuttuu. Kunkin kirjaston kokoelmista vastaava päättää otetaanko lahjoitukset kokoelmiin vai ei. Kannattaa kysyä aluksi omasta lähikirjastosta olisiko heidän kokoelmissaan tarvetta lahjoitettaville kirjoille.
Irlantilaisesta kansanmusiikista löytyy aineistoa suomeksi melko niukasti. Tässä kuitenkin muutama aikakauslehtiartikkeliviite :
VIITANEN, Johanna : Viulun vuosisadat (Irlannin soittimia 4). Uusi kansanmusiikki 1999, nro 1, sivu 50-53
VIITANEN, Johanna : Bodhranin pitkä matka : pakanarummusta soolosoittimeksi (Irlannin soittimia 3). Uusi kansanmusiikki 1998, nro 6, sivu 44-48.
VIITANEN, Johanna : Jamisoiton aakkoset. Uusi kansanmusiikki 1998, nro 6, sivu 42-43.
VIITANEN, Johanna : "Penninpillin" uusi nousu (Irlannin soittimia 1). Uusi kansanmusiikki 1998, nro 3, sivu 44-48.
VIITANEN, Johanna : Laatikko täynnä musiikkia (Irlannin soittimia 1). Uusi kansanmusiikki 1998, nro 1, sivu 26-31.
VIITANEN, Johanna : Duosoitto Irlantilaisessa...
Tässä muutamia hyviä seikkailukirjoja, jotka ovat jännittäviä, mutta eivät kammottavia.
Eva Ibbotson on kirjoittanut pari historiallista seikkailukirjaa. Virta vie viidakkoon kertoo orvon Maya-tytön seikkailuista Amazonin viidakossa. Kazanin tähti sijoittuu Itävaltaan. Kolmas historiallinen seikkailukirja on Theodore Bellin Aikojen arkku, jossa matkustetaan aikakellolla ajasta toiseen.
Thomas Brezina on kirjoittanut kaksi seikkailusarjaa. Seitsemän tassua ja Penny -sarja kertoo eläinlääkäriasemalla asuvan Pennyn seikkailuista ja Neljän keikka -sarjassa ratkotaan rikoksia. Sally Altschuler on yksi Zone -sarjan kirjoittajista. Zone-sarjassa ratkotaan majakkasaarella tapahtuvia rikoksia ja arvoituksia. Sarjan kirjat ovat lyhyitä ja nopeasti...
Nuotit ja sanat (tehty myöhemmin) Lasse Mårtensonin säveltämän Myrskyluodon Maija (Stormkärs Maja) tv-sarjan pääteemaan löytyvät Suuri toivelaulukirja, osasta 5. Myöskin löytyy laajempi nuotti: Mårtenson, Lasse: Stormskärs Maja= Myrskyluodon Maija : 50 sävellystä : 50 musikstycken, Espoo : Mårtensong, c1996.
”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että etunimi ”Iida” on suomalainen versio muinaissaksalaisesta nimestä ”Ida”. Ilmeisesti tuo nimi on lyhentymä jostakin nimestä – esimerkiksi Idaberga tai Ibuberga –, joka sisältää alkuosan ”ida” tai ”idu”, jonka merkitys on ’työ, toiminta’. ”Iida” ja ”Ida” ovat eläneet Suomessa rinnakkain 1800-luvulta alkaen. ”Ida” on esiintynyt Saksassa jo varhaiskeskiajalla ja Ruotsissakin jo ainakin 1300-luvulta lähtien.
Kyseessä on vanha kansanomainen sanonta, joka viittaa Esterin päivään (16.5), jota ilmeisesti on pidetty erityisen sateisena syystä tai toisesta. Samantapaisia sanontoja liittyy muihinkin nimipäiviin, esim. "Marketta vesiperse". "Sataa kuin Esterin perseestä" tarkoittanee siis yksinkertaisesti, että sataa paljon. Tämän parempaa selitystä ei tunnu meiltä löytyvän. Jos haluat tietää enemmän, voit ottaa yhteyttä esim. Kansanrunousarkistoon http://www.finlit.fi/kra/yhteys.htm.
Annika Thor on ruotsalainen nuortenkirjailija. Hän syntyi 1950 Göteborgissa ja on työskennellyt kirjastonhoitajana, kulttuurisihteerinä, kirjailijana ja vapaana kirjoittajana. Hän on tehnyt myös mm. elokuvakäsikirjoituksia. Annika Thor on Ruotsin johtavia lasten- ja nuortenkirjailijoita ja on voittanut useita kirjallisuuspalkintoja. Thor on kirjoittanut 17 kirjaa, joista 5 on suomennettu. Lisätietoja hänestä löydät Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta (http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx ). Kirjoita hakusanoiksi Thor Annika.
Ruotsiksi hänestä löytyy tietoa kustantajan kotisivuilta: http://www.bonniercarlsen.se/Sokmeny/Sokresultat/Forfattarpresentations…
Suomeksi hänestä on kirjoitettu Mervi Kosken kirjassa...
Kihdin taustalla on virtsahappopitoisuuden nousu (hyperurikemia). Hyperurikemian syy on joko lisääntynyt virtsahapon eli uraatin tuotanto tai sen vähentynyt eritys. Uraatin tuotantoa lisäävät puriinipitoinen ruokavalio, alkoholi ja lihavuus.
Virtsahappoa syntyy, kun puriinit, joita on kaikissa elävissä soluissa, hajoavat. Keho tuottaa puriineja itse, ja niitä on myös monissa ruoka-aineissa. Kihtiin taipuvaisten henkilöiden elimistöllä on perinnöllinen taipumus tuottaa paljon virtsahappoa. Sitä kertyy suuret määrät verenkiertoon ja varastoituu kudoksiin. Kihtikohtaus johtuu siitä, että niveliin kiteytyvä virtsahappo aiheuttaa voimakkaan tulehdusreaktion.
Alkoholin haitallisuus kihtipotilaalle johtuu siitä, että etanoli sekä lisää...
Moottorin ja vaihdelaatikon välissä on kytkin, jonka avulla voima siirtyy moottorista vaihdelaatikon välityksellä vetokoneistoon. Kytkimen luistattamisella tarkoitetaan sitä, kun kytkintä nostetaan hitaasti ylös samalla, kun lisätään kaasua. Näin tehdään esim. kun lähdetään liikkeelle.
Petri Virtasen lauluun ”Minun ystäväni” (laulun alkusanat: Minun ystäväni on kuin villasukka) on nuotit seuraavissa kirjoissa: MUSICA 3-4 : Oppilaan kirja. - [Espoo] : Warner/Chapell Music Finland, 2003. - ISBN 952-461-016-7. sivu 42. Tätä kirjaa ei ole Jokioisten kirjastossa, mutta Forssan kirjastossa se näyttää olevan hyllyssä musiikkiosastolla. MUSIIKIN mestarit 3-4 : [Oppilaan kirja] - Helsingissä : Otava, 2002. - ISBN 951-1-17492-4. sivu 6.
Googlaamalla "ystäväni on kuin villasukka" löytyi ainakin yksi blogi jossa laulun sanat ovat.
Kehitysmaa on kiistelty käsite eikä sille ole mitään yleisesti hyväksyttyä määritelmää. Arkikielessä kehitysmaalla tarkoitetaan usein maata, jossa on matala bruttokansantuote, vähäinen koulutustaso ja kehno terveydenhoito. Voidaan puhua myös esimerkiksi ”kolmannesta maailmasta” tai ”Etelästä”, mutta myös nämä termit ovat ongelmallisia.
https://www.fingo.fi/ajankohtaista/uutiset/kehitysmaat-kehittyvat-maat-kolmas-maailma-globaali-etela-miten-puhua
Kehitysmaiksi luokiteltavat maat ovat heterogeeninen ryhmä maita, joissa voi olla valtavaa sisäistä vaihtelua. Seuraavaksi hahmottelen erilaisia tapoja luokitella maita. Näissä tilastoissa ”Eurooppa” käsitetään varsin laajassa merkityksessä; esimerkiksi Venäjä lasketaan usein...
Obliikvi-sanaa käytetään yleensä kieliopillisessa termissä obliikivsija. Termi tulee latinasta (casus obliiquus, lat. obliquus=vino). Obliikvisija on alisteinen sija, ts. kaikki muut sijat paitsi nominatiivi ja vokatiivi.
Kielitieteessä puhutaan myös obliikvilauseenjäsenistä. Subjekti ja objekti ovat tärkeimpiä semanttisia rooleja ilmaisevia ydinlauseenjäseniä ja niitä ilmaisevat sanat kuuluvat yleensä verbin pakollisiin seuralaisiin. Muita rooleja, joiden ilmaisut ovat tyypillisemmin lauseessa valinnaisia, ilmaistaan verbiin vähemmän tiukasti kiinnittyneillä niin sanotuilla obliikvilauseenjäsenillä.
Lähteet:
Uusi sivistyssanakirja (Otava, 1975)
Nykysuomen käsikirja (Weilin + Göös, 1979)
Johdatus kielitieteeseen (Ojutkangas et al., WSOY,...
Uros-nimitystä käytetään yleensä suurikokoisista nisäkkäistä, mutta tarkempaa tietoa termien alkuperästä ei meidän lähteistämme löytynyt.
Kysyimme tarkempaa vastausta Kotimaisten kielten keskuksesta.
Tässä erityisasiantuntija Kirsti Aapalan vastaus:
"Koiras ja uros ovat osittain toistensa synonyymeja: molempia voidaan yleiskielessä käyttää merkitsemässä eläinlajin urosta, ja lisäksi uros tarkoittaa myös täysikasvuista miestä tai sankaria (tieto löytyy mm. Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisesta sanakirjasta. Veijo Meren Etymologinen sanakirja on ennemminkin kaunokirjallisuutta eikä sitä kannata käyttää lähteenä.)
Uros on näistä kahdesta vanhempi. Siitä on kirjallisia tietoja jo Mikael Agricolalla, siis niin kaukaa kuin suomenkielistä...
Vanhat Helsingin Sanomat löytyvät Pasilan kirjastosta mikrofilmattuina. Jos henkilön kuolinpäivä on tiedossa, täytyy selailla lehtiä siitä eteenpäin, sillä listaa kuolinilmoituksista ei ole tarjolla.
Mikrofilmejä pääsee käyttämään Pasilan kirjaston yläkerrassa mikrofilmilaitteella. Tällä hetkellä filmiltä ei saa tulosteita, mutta tarvittaessa ruudulta voi ottaa valokuvia. Pasilan kirjaston yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhtey….
Vuoteen 1910 asti Helsingin Sanomat löytyvät digitoituina Kansalliskirjaston sivuilta osoitteesta http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/titles/0355-2047?display=C…. Vuosien 1911–1920 lehdet on digitoitu myös, mutta niitä pääsee lukemaan vain...
Annika Thor on syntynyt Göteborgissa vuonna 1950. Hän on toiminut kirjalijana, dramaturgina, käsikirjoittajana ja kirjastonhoitajana.
Suomenkielistä tietoa löytyy kirjasta
Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkirjailijoita: 2
Tässä joitakin nettisivuja englanniksi ja ruotsiksi
http://www.bonniercarlsen.se/writer.asp?id=14015
http://www.literaturfestival.com/bios1_3_6_306.html
http://www.forfattarcentrum.se/view_author.asp?sID=711&pType=5&mID=1&aI…
Annika Thorista on kysytty ennenki tässä palvelussa
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Löytöretkeilijöiden ruokavalio riippui myös heidän matkakohteestaan ja -tavastaan. Löytöretkien aikakausikin vaikutti. Aikaa myöten, ja esim. kokemusten karttuessa pitkiltä valtameripurjehduksilta, tieto terveellisestä ruokavaliosta ja sairauksien ehkäisystä lisääntyi.
Maitse ja varsinkin asutuilla seuduilla matkaavien varhaisten löytöretkeilijöiden ruokavalio ei liene usein juurikaan poikennut matkaympäristöstä löytyvästä ja sen asukkaiden tavanomaisesta ruokavaliosta. Pitkillä vaikeilla matkoilla ei kannattanut kuljettaa mukana kuin välttämättömimmät tarvikkeet. Metsästys, kalastus ja paikallisten kanssa tehtävä kaupankäynti olivat luontevia keinoja hankkia elintarvikkeita.
Pitkillä valtameripurjehduksilla - ja esim. jäisille napa-...
Neela nimeä näkyy annetun Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Suomessa 52 nimeä. 1980 - 1999 8 nimeä ja 2000 - 2005 43 nimeä.
http://www.vaestorekisterikeskus.fi/
Tilastoissa ovat mukana ensimmäisten etunimien lisäksi muut annetut etunimet.
Nimen alkuperästä ei löydy tietoja Suomesta, mutta tv-sarjassa Teho-osasto on roolihenkilö nimeltään Neela.
