Aikoinaan, kun Suomessa oli yksi radiokanava eli Yleisradio, oli mahdollista "boikotoida" yksittäisiä lauluja niiden väitetyn huonon laadun tai jollain lailla arveluttavan tekstin perusteella. Tätä aihetta on käsitelly perusteellisesti Jake Nyman kirjassaan Kielletyt levyt (Gummerus 2017).
Sittemmin on tilanne muuttunut siten, että yksittäiset radiokanavat käytännössä "boikotoivat" suurinta osaa levyistä ja artisteista, koska ne käyttävät pääosin etukäteen laadittuja soittolistoja, joiden ulkopuolelta ei välttämättä soiteta mitään. Tällaisessa soittolistakulttuurissa ei boikotin käsitteellä ole enää oikein järjellistä perustetta.
On vaikea tietää, millä muilla perusteilla kuin kaupallisen kysynnän pohjalta radiokanavien ratkaisuja...
Sanoilla seniori tai eläkeläinen ei tosiaan löydy kaunokirjallisuutta. Kuten arvelit, se johtuu "vääristä sanoista". Kirjaston käyttämät asiasanat saattavat usein olla monikkomuotoisia. Siksi kannattaa aluksi kokeilla hakusanaksi monikkoa. Valitettavasti on aika vaikea arvata, mikä on minkäkin asian aihe eli asiasana. Eikä monikkomuotokaan aina auta, kuten ei tässäkään tapauksessa. Siksi kannattaa kokeilla Finto.fi asiasanasto palvelua. Kun siihen kirjoitti seniori, tarjosi palvelu asiasanaksi ikääntyneet. Finto.fi
Joskus kannattaa myös vilkaista väärän hakutuloksen ensimmäisiä osumia. Niiden asiasanoista voi olla apua uuden haun tekemiseen.
Sanalla ikääntyneet Helmet haku löysi 1054 tulosta. Rajasin vasemmasta palkista ensin Löytyi-...
Kyseessä lienee isohangokkaan (Cerura vinula) toukka. Pikkutoukka on musta. Parin nahanvaihdon jälkeen toukka on muuttunut vihreäksi ja sen selkäpuolella on valkoreunainen purppuranvioletti ”satulakuvio”. Hieman ennen koteloitumistaan toukka muuttuu ruskeanvioletiksi.Suomen perhoset Isohangokas - Suomen Perhoset (suomen-perhoset.fi) Isohangokas perhosen toukka (suomenluonto.fi) LuontoPortti - verkkolehti - Minkä toukka?
Kyseessä on varmaankin Salla Simukan romaani Sisarla (Tammi, 2016).
Kuvaus löytyy esim. Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Minttu-kirjoista tällaista tarinaa ei löytynyt, mutta kyseessä taitaa olla Maikki Harjanteen toinen hahmo Vanttu ja kirja Vanttu ja pässi. Pässi keritään ja Vantulle ollaan tekemässä villoista paitaa. Vanttu ei pidä ajatuksesta, koska villa haisee ja hän yrittää hävittää kerityt villat. Muutaman mutkan kautta Vanttu hyväksyykin villapaidan.
Lisätietoja kirjasta Vanttu ja pässi https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au19d37dee-d74b-40a9-a462-bc8ed50faaf8
Abckiriasta ei ole säilynyt yhtään täydellistä kappaletta. Kansalliskirjaston tietokannan kuvailutiedoista ei löytynyt kirjan kokotietoja. Suosittelisin kääntymään kansalliskirjaston puoleen tässä asiassa. Kirja löytyy heidän Fennica-kokoelmastaan.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/info/yhteystiedot
Hei!
Antamiesi tuntomerkkien perusteella kyseessä voisi olla vuonna 1978 valmistunut kokoperheen elokuva Water Babies. Elokuva on brittiläispuolalainen yhteistuotanto, jonka esityskielenä on englanti. Elokuva kertoo 12-vuotiaasta pojasta, joka seikkailee vedenalaisessa maailmassa, jossa ilkeä hai ja ankerias pitävät pieniä lapsia vankeina. Elokuva muuttuu animaatioksi pojan sukeltaessa veteen.
Ohjaus Lionel Jeffries ja Miroslaw Kijowicz, pääosissa James Mason, Bernard Cribbins, Billie Whitelaw, Joan Greenwood, David Tomlinson, Tommy Pender ja Samantha Gates
Elokuva perustuu löyhästi Charles Kingsleyn vuonna 1863 julkaistuun lastenkirjaan The Water-Babies, A Fairy Tale for a Land Baby.
Lähteet:
https://en.wikipedia.org/wiki/...
Valitettavasti kanadalaisen John McCraen tuotantoa ei ole suomennettu lainkaan.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://finna.fi/
Sama kysymys sai 11.11.2014 kysy.fi -palstallamme seuraavan vastauksen:
"Asiaa on pohtinut Kotimaisten kielten keskuksen kielipalstoilla Matti Vilppula, joka epäilee, että eroavuuden taustalla ovat olleet eri aikoinan käytetyt erilaiset nimeämisperiaatteet: äitienpäiväähän on juhlittu vuodesta 1919 asti, kun taas isänpäivää vasta vuodesta 1970. Äitienpäivän muuttaminen äidinpäiväksi saattaisi Vilppulan mukaan johtaa siihen, että puhutaan murteenomaisesti äitin- tai jopa äirinpäivästä. Isänpäivän muuttamisessa hankaluutena taas Vilppulan mielestä on, että isienpäivä kuulostaisi kenties liian lapsenomaiselta ja isäinpäivä hieman vanhahtavalta.
Lähteitä ja lisätietoja:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=1069 "
HSähkökäyttöisiä kodinkoneita oli vuosisadan alussa yllättävän vähän. Vuonna 1910 laitteita oli kaiken kaikkiaan vain 13 kappaletta. Tämä tieto on Vuokko Lepistön kirjasta Joko teillä on primuskeitin? – kotitalousteknologian saatavuus ja tarjonta Helsingissä 1800-luvun puolivälistä 1910-luvun lopulle (s.105).
Lisää tietoa kotitalouksien sähkönkäytöstä saat esim. Oiva Turpeisen teoksesta Energiaa pääkaupungille – sähkölaitostoimintaa Helsingissä 1884-1984, jonka tietoihin Lepistökin tukeutuu. Molempia kirjoja näyttää olevan paikalla useissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa - tarkemman sijainnin voit tarkistaa lähikirjastostasi tai Netistä osoitteesta http://www.libplussa.fi/ Onnea tietovisaasi!
Muistaisitko Joakim Pirisen Familjen Bra –televisiosarjaa? Sitä on esitetty ruotsinkielisellä FST:llä vuonna 1988. Sarjan nimi oli suomeksi ilmeisesti juuri Hyväsen perhe. Nämä tiedot ovat peräisin erään taiteilijan cv:stä (otsikon Musik för TV och teater alta) ja keskustelupalstalta. Valitettavasti varmempaa tietoa ei löytynyt. Ehkäpä Yle voisi auttaa: http://yle.fi/yleisradio/ota-yhteytta
http://www.peterlang.ax/biography/CV.pdf
http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?topic=7702.1
Joakim Pirinen on suomalaistaustainen, ruotsalainen sarjakuvapiirtäjä, taiteilija, näytelmäkirjailija ja runoilija:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Joakim_Pirinen
Familjen bra on seikkaillut Ruotsissa myös teattereiden lavoilla:
http://www.svd.se/kultur/...
Juho Frans Kuorikoski, s. 13.8.1885 Amerikassa, yo 10.6.1905, vp 5.1.1909 (cl), pt 19.7.1911 (kh), palv. ylim. Kiuruvedellä ja Hankasalmella, Orimattilan kpl 1.5.1920, Kangasniemen kkh 1.5.1933, rov. 1937. Lähde: Godenhjelm, Hugo : Suomen evankelis-luterilaisen papiston matrikkeli.- Kuopio, 1944. s. 187-188.
Voit hoitaa asian missä tahansa sellaisessa Helmet-kirjastossa, joka ottaa maksuja vastaan. (Nämä kirjastot voit tarkistaa sivulta http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut ).
Alla on kopioituna Helmet-kirjastojen käyttösääntöjen liitteestä ohje aineiston korvaamiseen:
Aineiston korvaaminen ja maksujen maksaminen
Sinun on korvattava kadonnut tai vahingoittunut aineisto maksamalla aineiston omistavan kaupunginkirjaston määräämä korvausmaksu. Mikäli haluat korvata aineiston toisella vastaavalla teoksella, on asiasta sovittava erikseen. Videokasettia, BD-levyä, DVD-levyä, CD-ROMia ja konsolipeliä ei voi korvata vastaavalla teoksella, vaan ne korvataan maksamalla alla olevan listan mukainen korvausmaksu. Kirjasto ei palauta...
Mikäli kirjastokorttiisi on liitetty nelinumeroinen pin-koodi (tunnusluku), voit tarkistaa lainojesi eräpäivät kirjautumalla Helmetissä omiin tietoihisi. Kirjautumislinkki on Helmetin etusivun oikeassa yläkulmassa. Mikäli sinulla ei ole pin-koodia, voit tiedustella eräpäiviä soittamalla mihin tahansa Helmet-kirjastoon.
Kirjastoauton normaalit iltareitit jatkuivat 27.7.2020. Auton aikataulut löydät Helmet-palvelusivustolta:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjastoauto_Helsinki/Aikataulut
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjastoauto_Helsinki
Helsingin Suomalaisen Klubin tuottaman Jean Sibelius -verkkosivuston mukaan Sibelius "kertoi aloittaneensa sikarinpolton jo nuorena lyseolaisena." Varhaisimmassa säilyneessä kirjeessään morsiamelleen Ainolle tuleva säveltäjä mainitsi: "Kirjoitan tätä päivällispöydässä, poltan sikaria ja juon soodavettä".
Kirjailija Juhani Aho on kertonut Sibeliuksesta, että "parhaina työpäivinään ei hän muista syödä eikä juoda, vaan on väkevä sikari kylläksi ylläpitämään hänen elinvoimiaan."
Sikari on Sibeliuksella kädessä myös Gallénin Symposion-taulussa ja lukemattomissa valokuvissa.
Kuulostaa ihan hyvältä. Vinyylilevyt pitää säilyttää pystyasennossa, ja kaapissa ne ovat suojassa pölyltä ja auringonvalolta. Ainoa mieleen tuleva ongelma on, jos kaappi on esimerkiksi lämpöpatterin tai ikkunan vieressä, jolloin levyt voisivat olla liian lämpimässä.
Oksavan kylän kohdalta kulkee jokireittejä neljään suuntaan. Nimi kuvaa todennäköisesti vesireittien monihaaraisuutta eli "oksaisuutta".LähdeSuomalainen paikannimikirja: https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/suomalainen_paikannimikirja
Ihan täsmällistä tilastoa äänikirjojen kappalemääristä kirjastoittain ei suoraan ole saatavilla, mutta suurimmat kokoelmat niitä varmastikin on kunkin kaupungin pääkirjastossa, siis Pasilassa, Sellossa ja Tikkurilassa. Jos siis tahdot löytää äänikirjat suoraan hyllystä, nämä ja muut suuret kirjastot ovat varmasti parhaita paikkoja niiden etsimiseen. Toisaalta näissä kirjastoissa myös kysyntä on kovaa, joten niissäkään ei välttämättä ole hyllyssä kovin suurta valikoimaa. Niinpä suosittelenkin, että otat käyttöösi koko pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteiset kokoelmat HelMet-verkkokirjaston avulla.
Äänikirjakokoelmia voit tutkia (halutessasi kirjastoittain) seuraavasti: Helmet-verkkokirjaston etusivulla www.helmet.fi näppäile hakukenttään...
