Marcel Aymén kirjat Delphinestä ja Marinettesta, joihin Kippurahännän kertomuksia perustuu, ilmestyivät vuosina 1934–46. Vuonna 1940 ilmestynyt Le mouton sisältää vaivihkaisen viittauksen sotaan, joten lienee sallittua olettaa, että kirjat sijoittuvat suurin piirtein kirjoittamisajankohtaansa. Vastaani ei tullut viitteitä siitä, että meillä televisioitua piirrossarjaa olisi ajantasaistettu tai modernisoitu, joten kaiketikin myös piirrossarjan tapahtumien voisi arvella ajoittuvan 30- ja 40-lukujen vaihteen tienoille. Piirrossarjan visuaalinen toteutus pohjautuu kirjoista 80- ja 90-luvulla otettuihin Claudine ja Robert Sabatierin kuvittamiin uusintapainoksiin.
Planète Jeunesse - Les Contes du Chat Perché (1994) (planete-jeunesse.com)
Aino-nimi tulee sanan ainoa lyhyestä muodosta aino. Elias Lönnrot loi nimen Kalevalaan.Voit lukea lisää Aino-nimestä Kotimaisten kielten keskuksen sivustolta, jossa kerrotan nimien alkuperästä:https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/nimien_alkuperasta/ainoSanalla ainoa on vastineita lähisukukielissämme (esim. karjalan ainuo ja viron ainus). Sanavartalo on germaaninen laina. Samaa juurta on esimerkiksi nykysaksan sana einig.Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_c1f39e313042897b0…
Sisimpään tilaa suurempia tapahtumia varten tulee Pentti Saaritsan Suite mignonne -sikermän toisessa runossa (sisällysluettelossa ensisäkeen mukaan Paljon pientä ja kaunista), joka sisältyy vuonna 1979 julkaistuun kokoelmaan Mitä näenkään.
Kissa-, koira- ja hevosaiheisia tv-ohjelmia sekä elokuvia löytyy runsaasti niin YLE Areenasta kuin vaikkapa Elonetistäkin.
Uudempaa aineistoa löydettävissä YLE Areenasta esimerkiksi:
Kissat-sarja
Koiraperheet käytöskoulussa-sarja
Ystäväni hevonen-sarja
Vanhempaa aineistoa löydettävissä Elonet-palvelusta esimerkiksi:
Fazer Kiss Kiss-mainos
Koiranäyttely-mykkäelokuva
Suomalainen hevonen-lyhytelokuva
Edellä mainituissa palveluissa on hyvät hakuominaisuudet ja ohjelmia voi hakea kätevästi itsekin haluamillaan hakusanoilla.
Myös mainitsemaasi YLE Elävä Arkisto-palveluun kannattaa käydä tutustumassa.
Valitettavasti emme pysty arvioimaan vanhojen kirjojen arvoa. Kyyti-kirjastoista löytyy Vanhan kirjallisuuden hintaoppaita, joita voit varata omaan lähikirjastoosi. Niissä on listattu vanhojen kirjojen arvoja. Viimeisin kaksiosainen painos on ilmestynyt vuonna 2010. Arviota kirjan arvosta voi kysyä myös antikvariaateista. Antikvariaattien yhteystietoja paikkakunnittain löytyy esimerkiksi antikvaari.fi:stä, tässä linkki Kotkan antikvariaatteihin. https://www.antikvaari.fi/kauppiaat/kunta/kotka
Kirjastoista löytyy paljon ns. self help -kirjallisuutta, mutta niitä kannattaa lukea kriittisesti. Moni lupaa kymmenen hyvää ja yksitoista kaunista hetkessä. Hain helmet.fi-palvelusta hakusanalla elämänhallinta, ja rajasin haun tietokirjoihin. Listalla olivat muun muassa nämä teokset:
Russ Harris: Onnellisuusansa
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2229052
Harrisin kirjaa on käsitelty muun muassa tässä blogissa:
http://positiivisuusprojekti.blogspot.fi/2014/08/onnellisuusansa.html
Svend Brinkman: Pysy lujana - elämä ilman self-helpiä
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2230502
Brinkmanin kirjaa käsitelty muun muassa tässä blogissa:
https://maaretkallio.com/2016/04/15/sukelluksia-self-helpiin-ja-sielta-…
John Teasdale:...
Voimakkaasta, jopa pakkomielteisestä halusta matkustaa käytetään joskus termiä wanderlust. Termistä on tehty Wikipedia-artikkeli ja siitä on artikkeli viihde- ja mielipideblogi Mielen ihmeet -sivustolla, mutta tutkittua tietoa aiheesta ei löytynyt:
https://en.wikipedia.org/wiki/Wanderlust
https://mielenihmeet.fi/wanderlust-oireyhtyma-pakkomielle-matkustaa/
Kirjastojen luettelointitiedoista ei selviä kirjan kovakantisuus, joten sitä kautta emme voi asiaa selvittää. Egmont Kustannuksen sivuilla kerrotaan, että ensimmäiset albumit ilmestyivät 1960-luvulla tosiaan kovakantisina, ja että 2010-luvulla ilmestyi taas uusia kovakantisia painoksia:
https://egmont.fi/2011/08/31/asterix-heraa-uuteen-eloon/
Kauppa.acv.fi-sivustolla on myynnissä mm. Asterix-sarjakuvakirjoja. Näistä kolmen kohdalla on maininta "1. painos, kovakantinen". Kirjat ovat Asterix gladiaattorina (1. p. 1969), Asterix ja Kleopatra (1. p. 1969) ja Asterix legioonalaisena (1. p. 1970). Ilmeisesti ainakin nämä kolme ovat ilmestyneet myös kovakantisina:
https://kauppa.acv.fi/index.php?route=product/category...
Sisä-etuliite järvistä puhuttaessa ei tuo sanan merkitykseen mitään lisäarvoa, koska järvet jo sinänsä ovat sisävesiä. Sanakirjamme suosittelevatkin sisäjärven asemesta käyttämään sanaa järvi.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/sisäjärvi
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/sisävesi
Kirjallisuutta:
Matti Leppäranta, Lauri Arvola, Timo Huttula, Suomalainen järvikirja
Suomen kansallisbiografiasta, jota on nyt ilmestynyt 8 osaa (A-Sillanpää), käy ilmi, että monet sotilaat todella olivat palvelleet ulkomailla, erikoisesti Ranskassa. Tämä on ymmärrettävää sikäli, että Ranska oli, paitsi Euroopan johtovaltio 1600- ja 1700-luvuilla, myös pitkiä aikoja liitossa Ruotsin kanssa ja maksoi huomattavia summia Ruotsin sotavoimien ylläpitämiseksi. Opinkäynti ulkomailla oli muutenkin yllättävän tavallista tuon ajan säätyläisillä. Kirkolliselle alalle tähtäävien ohella aatelismiehetkin kävivät ulkomaan yliopistoissa. Tästä perinteestä on Jussi Nuortevan väitöskirja ///Suomalaisten ulkomainen opinkäynti ennen Turun akatemian perustamista 1640. - 1997///. Upseereiden yhteiskunallisesta asemasta, koulutuksesta,...
Tietomme näistä Vanhan testamentin käyttämistä muinaismytologisista aineksista ovat niin hajanaisia, että emme pysty rakentamaan niistä minkäänlaista kokonaiskuvaa.
Leviatan לויתן (”kiemurteleva”) esiintyy Vanhassa testamentissa seuraavissa kohdissa
Job. 3:8
Job 40:25
Ps. 74:14
Ps. 104:26
Jes. 27:1
Tunnemme joitakin muinaisitämaisia kertomuksia taisteluista monipäistä petoa vastaa, esim.
Kaksoisvirranmaan Tell Asmarista on löytynyt kuva kahden miehen taistelusta seitsenpäistä petoa vastaan. Kuva on ajoitettu noin vuoteen 2300 eKr.
Syyriassa sijaitsevasta Ugaritin kaupungista on löytynyt joitakin muinaiskanaanilaisia uskonnollisia tekstejä, joissa kerrotaan jumala Baalin ja hänen vaimonsa Anatin voitokkaasta taistelusta seitsenpäistä...
Helmet-kirjastoista löytyy hyvinkin paljon Malmin kaupunginosaa käsittelevää kirjallisuutta. Löydät ne Helmet-tietokannasta yksinkertaisesti kirjoittamalla hakukenttään sanat Malmi Helsinki ja rajaamalla hakutuloksen tietokirjallisuuteen. Tässä suora linkki tuloslistaan:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smalmi%20helsinki__Ff%3Afacetcollections%3A11%3A11%3ATietokirjat%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Kunkin teoksen sisältöä ja saatavuutta eri kirjastoista pääset tutkimaan klikkaamalla teosten nimiä.
Käännösalan asiantuntijat KAJ ry:n internetsivuilla kerrotaan, että voimassaolevien säännösten mukaan jokainen kääntäjä määrittelee itse palkkionsa, eikä alalta ole saatavilla palkkiotaulukoita.http://www.kaj.fi/kaannos-_ja_tulkkausala/palkkaus_ja_palkkiot Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton (SKTL) sivuilta löytyy kuitenkin jäsenille kohdistetun palkkiotiedustelun tuloksista muodostettuja tilastoja. Asiatekstikääntäjien tilastoissa sivutaan myös oikoluvun palkkioita. http://www.kaj.fi/kaannos-_ja_tulkkausala/palkkaus_ja_palkkiot/asiateks…
SKTL arvioi, että ammattikääntäjällä yhden käännössivun tuottaminen vie aikaa suunnilleen tunnin verran. Freelancerina työskentelevän tulee palkkauksessa ottaa huomioon myös muut kulut (esim. välineet,...
Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta on mm.
Pesonen, L. & Sohn, M-J. (2009). Mantereet ja supermantereet. Julkaisussa Maan ytimestä avaruuteen : ajankohtaista suomalaista geo- ja ympäristötieteellistä tutkimusta/Haapala, I. & Pulkkinen, T. (eds.), s.13-31
Kakkuri, Juhani: Muuttuva maa. WSOY, 2007.
Smith, P. J., Taipale, K., Hakanen, J. & Allen, P. (1992). Tieteen maailma: [6], Maapallon kehitys.
Helsingin kaupunginkirjasto on vastannut samantyyppiseen kysymykseen aikaisemmin ja vastauksen loppuosassa on Balticaa koskevaa infoa.
http://www.kysy.fi/kysymys/miten-mannerlaattojen-liikkeet-ovat-vaikutta…
Lyhyt ja ytimekäs kuvaus löytyy myös Geologia.fi sivustolta linkistä http://www.geologia.fi/index.php/2018/04/23/maan-...
She walks in beauty on yksi niistä yhdeksästä Byronin Hebrew melodies -kokoelman kolmestakymmenestä runosta, jotka Valter Juva on tulkinnut suomeksi valikoimassa Sata runoa : valikoituja maailmankirjallisuudesta (WSOY, 1916). Siinä sen nimenä on Hän ihanana hiipii luo.
Eddan runoja on suomentanut myös kääntäjä Alku Siikaniemi eli Alku Artur Siegberg. Käännökset julkaistiin Valvoja-aika-lehden numerossa 3/34. Kansalliskirjaston digitoitu lehti on luettavissa tästä.
Lisäksi Edda-runot on kääntänyt proosamuodossa Anni Sumari teoksessaan Óðinnin ratsu (Like 2007).
Tämän artikkelin mukaan Tynnin käännöksiä on kritisoitu omavaltaisuudesta ja taiteellisten vapauksien ottamisesta. Ilmeisesti niitä ei kuitenkaan ole varsinaisesti lyhennetty.
Kyseessä lienee Lennart Hellsingin kirjoittama Lentävä kurpitsa. Se on ilmestynyt suomeksi vuonna 1976 Weilin+Göösin kustantamana.
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta (http://www.lastenkirjainstituutti.fi/tietokannat/) kertoo kirjan juonesta näin: "Pikkukarhu ja Isokarhu syövät keittiössä päivällistä kun Pikkukarhu huomaa saaneensa suuhunsa siemenen. Ne istuttavat siemenen puutarhaan, jossa sataa! Isokarhu ottaa suojakseen kultaisen sateenvarjon, Pikkukarhu hopeisen (myös lapiot, saappaat, onget ja kirveet ovat toisella kultaiset, toisella hopeiset). Siemenestä kasvaa kurpitsa, ja siitä tulee niin iso että ne tekevät kotinsa sen sisälle ja lähtevät seikkailemaan kurpitsan kanssa, joka on alussa vene, mutta lämmityskauden alkaessa siitä...
Valitettavasti runoja ei ole asiasanoitettu kirjastoluetteloihin eli runojen aihepiirin perusteella on hankala tehdä hakuja. Käsityöt lienee muutenkin aika harvinainen aihe runoudessa/aforismeissa. Niitä saattaa olla vaikea löytää selaamalla.
Ehkä joku kysymyksyn lukijoista muistaa jonkun aihetta käsittelevän runon. Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
