Helmet-alueen kirjastoista ei valitettavasti tällä hetkellä löydy englanninkielistä ainoastaan Suomeen sieniin keskittyvää opasta.
Näistä Helmet-alueen teoksista voisi mahdollisesti löytyä jotakin apua:
Jordan, Peter: Field guide to edible mushrooms of Britain and Europe
Dickson, Gordon: Mushrooms and toadstools of Britain and Europe
Laessøe, Thomas: Mushrooms.
Helmet-hakutulokset:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28sienet%29%20%28ruokasien…
Helmet-hakuja voi tehdä asiasanoilla sienet, ruokasienet, oppaat, Suomi. Kieleksi voi suoraan rajata myös englannin.
Teoksia voi löytää Helsingin alueelta myös korkeakoulukirjastoista.
Helsingin yliopiston kirjastosta löytyy esimerkiksi teos Mushrooming without fear, tekijänä Alexander...
Signe Hammarsten-Janssonista on vähänlaisesti kirjallisuutta Vaski-kirjastoissa. Suomeksi Hamista ja Viktor Janssonista on kirjoitettu osiot esimerkiksi Riitta Konttisen teokseen Suomalaisia taiteilijapareja ja Erik Kruskopfin teokseen Kuvataiteilija Tove Jansson. Erik Kruskopfin ruotsinkielinen kirja Boken om Ham : Tecknaren Signe Hammarsten Jansson osoittautuu varmasti hyödylliseksi ja mainittuja suomenkielisiä teoksia kattavammaksi lähteeksi - mukana on myös monipuolisesti kuvia Hammarsten-Janssonin piirtämistä postimerkeistä ja muista kuvituksista.
Vaski-kirjastojen hakutulokset Signe Hammarsten-Janssonista pääset katsomaan tästä linkistä.
Turun yliopiston kirjastosta löytyy Juhani Hyytiäisen ja Maija Elon toimittama teos nimeltä...
Kyllä 12-vuotias voi lukea Shakespearin teoksia. Uusimmat painokset (2010 jälkeen) ovat helpompaa kieltä kuin vanhemmat suomennokset.
Varhaisteini voi jo siirtyä aikuisten puolelle, mutta lastenosastollakin on Shakeaspearea.
Lasten kokoelmaan kelpuutettuja teoksia löytyy 27 kappaletta. https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SShakespeare%2C%20William%2C__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Ff%3Afacetlanguages%3Afin%3Afin%3Asuomi%3A%3A__Ff%3Afacetcollections%3A0%3A0%3ALasten%20kokoelma%3A%3A__O-date__X0?lang=fin&suite=cobalt
Shakesaria on tarjolla myös lapsille mukautetuina versioina, lyhennelminä ja jopa mangana. Jokaiselle siis jotain mielenkiintoista.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SShakespeare%2C%...
Lapin läänihallitustalo valmistui 1938 ja sijaitsi Korkalonkadun varrella sijaitsevalla tontilla. Vuonna 1939 lääninhallituksen rakennukseen kytkettiin viisikerroksinen virastotalo. Ennen vuotta 1944 valtion virastotalon ja Lapin lääninhallituksen kortteli sijaitsi noin sata metriä nykyisen virastotalon tontilta pohjoiseen. Talvisodan loppuaikana 2.2-19.3.1940 Lapin lääninhallitus toimi evakuoituna Pallas-hotellissa. Lapin Lääninhallitus toimi 19.9-15.11.1944 Kokkolan Grand-hotelliin evakuoituna.Lähteet:Enbuske, Matti. Rovaniemen historia vuoteen 1990. Rovaniemi, 1997- s.205.Arkkitehtitoimisto Jorma Teppo. Lapin lääninhallitus. Rovaniemi, 2022.
Laiskanryijyjä (= ryijypoppana, hapsuseinävaate, pikaryijy) on tehty 1980-luvun lopulta. Kirjoista ei vielä löydy ohjeita, mutta Mallikerta lehti on useassa eri numerossa julkaissut ohjeita/malleja mm. 1990:2, 1990:4, 1991:1, 1991:3, 1991:4, 1992:1, 1992:3, 1994:3, 1995:2, 1996:1, 1996:2. Ohjeita ja neuvoja saa myös paikallisista käsityökeskuksista.
Vaasan kirjaston sivuilla kerrotaan, että kaukolainan tilausmaksu on 2 euroa. Lähettävä kirjasto voi periä kaukolainasta lisäksi oman maksun, jonka hyväksyt tilauslomakkeella.
Kaukolainatilauksen voi tehdä tällä lomakkeella: Kauko- ja seutulainan tilauslomake. Voit myös tehdä tilauksen kaikissa kirjaston toimipisteissä.
https://vaasankirjasto.finna.fi/Content/kauko-ja-seutulainat
HelMet-kirjastoissa henkilökunta ei pääse asiakkaan lainaushistoriaan käsiksi. Ainoastaan asiakas itse pystyy tarkastelemaan lainaushistoriaa kirjautumalla sinne HelMetin kautta. Lainaushistoria muutenkin tallentuu vain silloin, jos asiakas haluaa tallentaa sen. Minkäänlainen profilointi lainaushistorian kautta ei siis olisi edes teoriassa teknisesti mahdollista.
Tietyn teoksen tietojen kautta voidaan nähdä vain kaksi viimeisintä lainaajaa. Se on tarpeen, jos aineisto palautetaan turmeltuneena ja täytyy katsoa, kuka on aineistoa viimeksi lainannut eli luultavasti sen turmellut. Mitään laajempaa listaa teoksen lainaajista ei pysty saamaan järjestelmästä.
Tiedustelin HelMet-kirjastojen asiakasrekisterin Helsingin-yhteyshenkilöltä Satu...
Helsingin Sanomien vanhojen näköislehtien perusteella Rauta-Rieska oli rautatieasemalla sijainnut leipomotuotekioski. Se oli toiminnassa ainakin vuosina 1974-1976, jolloin palvelukseen halutaan -ilmoituksissa etsittiin myyjiä kioskiin. Rauta-Rieska kuului Rautuki Oy -yhtymään.
Rautuki Oy on elintarvike- kemikalio- ja kukkamyyntiin erikoistunut kioskiketju Suur-Helsingin ja Tampereen alueella. Lisäksi sillä on Jyväskylässä hampurilaisketju ja lomakeskukset Vuokatissa ja Pyhätunturilla (HS 2.2.1986)
Rautuki Oy kuului ilmeisesti VR:n työntekijöiden hyvinvoinnin edistämiseksi vuonna 1953 perustetulle Rautuki-Säätiölle. Tarkempia tietoja Rauta-Rieska -kioskin toiminnasta voisi tiedustella säätiöstä. https://www....
Kirjaa ei valitettavasti voi uusia viittä kertaa enempää. Jos palautat (aikuisten) kirjan kuukauden myöhässä, joudut maksamaan siitä myöhästymismaksua 6 €. Huolehdi siitä, että palautat kirjan heti, kun saavut Suomeen. Jos laina myöhästyy 60 vrk, kirja joutuu perintään ja joudut maksamaan myöhästymismaksuja. Voit tietysti palauttaa kirjan myös postitse, mutta postimaksu olisi todennäköisesti myöhästymismaksua huomattavasti korkeampi. Postissa kirja on myös lähettäjän vastuulla, kirjasto vastaa kirjasta vasta, kun se on saapunut kirjastoon.
Lähteet:
Käyttösäännöt ja maksut
Vanhat Helsingin Sanomien vuosikerrat ovat käytettävissä mikrofilmattuina Pasilan kirjaston lehtiosastolla.
Digitaalisen mikrofilmien lukulaitteen voit varata Varaamon kautta:
https://varaamo.hel.fi/
Laitteella saa mikrofileistä saa A3-kokoisia paperikopioita (0,50 € / kopio. Sillä voi myös skannata mikrofilmattuja lehtiä ja tallentaa tiedostoja (pdf ja jpeg) muistitikulle.
Lisätietoja voit tarvittaessa kysyä Pasilan kirjaston lehtiosastolta, puh. (09) 3108 5426.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhtey…
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kollegani ehdotti seuraavaa:
Tärkeitä tietoja eläimistä / Maja Säfström
- Kauniisti kuvitettu pikku opus täynnä hassuja tietoiskuja eläimistä. Kenguru ei osaa peruuttaa, pöllöllä on kolmet luomet ja saukot pitävät toistensa käsistä kiinni kun nukkuvat meressä.
Näistä voisi löytyä sopivia :
Kanto, Anneli : Tulikärpäset-sarja
Henna Helmi: Nellyn uudet kuviot
Hagmar, Pia: Klara-sarja
Halvarsson, Isabelle: Täplä saa vainun ja Täplä: vaarallinen matka
Kulovesi, Anja: Susannan selviytymisopas
Salmi, Ronja. Onks noloo ja Onks noloo ?:leirikoulussa
Russell, Rachel: Nolo elämäni-sarja
Salmi, Veera: Puluboi-sarja
Marttinen, Tittamari: Viivi Pusu-sarja
Karvonen, Tytti: Rasseli ja Tuisku
Ala-Harja, Riikka Kahden...
Etsimäsi kirja voisi olla Aili Somersalon saturomaani "Mestaritontun seikkailut", jossa on velhoja, helmi, näkymättömäksi tekevä "hämäränhuntu" ja kiven sisään vangittu kuninkaantytär, jonka kultaisista hiuksista kudotaan häävaippaa.
Mestaritontun seikkailut -saturomaanin kuvaus Kirjasammossa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au4d41493d-e3ca-4c00-bad6-7556e08cef14
Kyseessä on Leena Krohnin runo Matka teoksesta Galleria (1982), johon kuvituksen on tehnyt Riitta Nelimarkka. Voit lukea runon myös antologiasta Suomen runotar. 2 (toim. Hannu Kankaanpää, Satu Marttila ja Mirjam Polkunen, 1990).
https://finna.fi/Record/helmet.1100888
https://finna.fi/Record/helmet.1100888
Löydät selkokielisiä kirjoja Papunet-sivuilta http://papunet.net/selko/kirjat-ja-esitteet/ ja kirjastojen aineistoluetteloista hakusanoilla historia ja selkokirjat/ yhteiskunta ja selkokirjat. Alla olevat on poimittu Papunetin sivuilta ja Helmet-tietokannasta:
Rajala Pertti, Suomen historia selkosuomeksi (uud. painos 2014)
Rajala Pertti, Tahtoa, taitoa ja sisua - Suomen historian merkkihenkilöiden elämäntarinoita selkokielellä. 2013.
Rajala Pertti, Talvisota. 2014.
Rajala Pertti, Hyvä Suomi! : Suomen itsenäisyyden ajan historia selkokielellä. 1993
Österback Mats, Oikeusvaltio Suomi (suomenkielinen käännös: Eeva-Liisa Järvinen). 2011.
Elomäki Mari, Kilkki Sakari, Österback Mats, Työelämän aakkoset. 2011.
Österback Mats, Perhe ja hyvinvointi...
Kirjasto voi ottaa vastaan pieniä määriä CD-levyjä. Levyjen tulee olla hyväkuntoisia, jotta ne voidaan laittaa kirjaston kokoelmiin. Lahjoituksesta pitää aina sopia erikseen kirjaston henkilökunnan kanssa.
Kirjasto voi myös ottaa vastaan siistejä CD-koteloita.
Delicious on tosiaan myyty vuonna 2017 pienelle Pinboard-nimiselle kirjanmerkkipalvelulle (https://pinboard.in), joka mainostaa olevansa "kirjanmerkkipalvelu introverteille". Pinboard keskittyy sivun kuvauksen perusteella sosiaalisten ominaisuuksien sijaan kirjanmerkkien tehokkaaseen tallentamiseen ja hallintaan. Palvelun käyttö maksaa 11 dollaria vuodessa. Pinboardin turvallisuutta on vaikeaa yksiselitteisesti arvioida, mutta ainakin palvelu on jo varsin vakiintunut (perustettu vuonna 2009) ja verkkosivujen turvallisuutta arvioiva Web of Trust -sivusto pitää Pinboardia luotettavana: https://www.mywot.com/scorecard/pinboard.in.
Jos Pinboardin turvallisuus mietityttää, Harto Pönkän kirjoittamassa Open somekirjassa on suositeltu alla olevia...
Brunnsstävä tarkoittan kaivon tai lähteen kiulua, eli sitä astiaa jolla vettä nostetaan. Suomeksi puhutaan myös kaivon ämpäristä.
Lähde MOT Sanakirja:
en brunn (substantiivi)
(1) kaivo
(2) terveyslähde, lähde, suihkukaivo, suihkulähde
(3) terveyskylpylä
en stäva (substantiivi)
kiulu
stäva (verbi) puiolestaan liittyy merenkulkuun ja tarkoittaa kulkea / purjehtia
