Jouko Puhakan nuortenromaani Kaiskunkallio kestää (1959) löytyy Helmet-kirjastojen kokoelmista, Pasilan kirjavarastosta. Voit tilata kirjan lainattavaksi omaan lähikirjastoosi.Kaiskunkallio kestää | Helmet-kirjastot | helmet.fiMyös muissa Suomen kirjastoissa teosta näyttää olevan saatavilla.Hakupalvelu | Arkistot, kirjastot, museot | Finna.fi
Asiaa voisi tiedustella laittamalla palautetta Vaasan kaupungille https://feedback.vaasa.fi/eFeedback. Uimarannat kuuluvat Viheralueet ja puistot -osioon https://feedback.vaasa.fi/eFeedback/fi/Feedback/2-Viheralueet%20ja%20pu…;
Naavat muodostuvat muiden jäkälien tavoin symbioosissa elävistä sieni- ja levälajeista. Naavat ovat päällyskasveja, epifyyttejä, saaden ravintonsa suoraa ilmasta ja sadevedestä. Isäntäkasvi - naavojen tapauksessa puut - tarjoavat niille siis vain kasvualustan, joskin valuva vesi voi irrottaa myös puun pinnasta ravinteita naavojen käyttöön.Suomen Luonto. Naava vai luppo), 19.2.2018.Wikipedia. Naavat.Wikipedia. Päällyskasvit.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielitoimiston www-sivuilla on luettelo kielenoppaista, https://www.kotus.fi/ohjeet/opaskirjallisuutta/kielenkayton_oppaita/kie…
Verkosta on luettavissa
https://kielitoimistonohjepankki.fi/
Esimerkiksi seuraavaa kirjaa voi suositella
Katariina Iisa – Hannu Oittinen – Aino Piehl, Kielenhuollon käsikirja.
LASTU-verkkokirjastossa lapsen kortin liittämiseksi vanhemman käyttäjätiliin tarvitaan oma pin-koodi myös lapsen kortille. Sen saa käyttöön käymällä henkilökohtaisesti missä tahansa Lahden kaupunginkirjaston toimipisteessä. Sen jälkeen kortti liitetään verkkokirjastossa vanhemman käyttäjätiliin Omat kirjastokortit -välilehdellä. Lapselle ei siis tarvitse tehdä omaa käyttäjätiliä.
Jonkin verran portugalinkielisia kirjoja löytyy Turun kirjastoissa. Romaanit löytyvät hyllyltä 84.64 ja lastenkirjat hyllyltä 85.264. Vaskin e-aineistoista ( https://vaski.finna.fi/Content/eaineistot ) löytyy Pressreader niminen palvelu johon voit kirjautua kirjastokortin numerolla. Sieltä löytyy tällä hetkellä 39 portugalinkielisiä lehtiä joita voi lukea.
Katkelma on Friedrich Nietzschen teoksesta Hyvän ja pahan tuolla puolen : erään tulevaisuuden filosofian alkunäytös (1966, Jenseits von Gut und Bose). Teoksen on suomentanut J. A. Hollo.
Fennica https://finna.fi
Friedrich Nietzschen Jenseits von Gut und Bose Project Gutenbergissa http://www.gutenberg.org/cache/epub/7204/pg7204-images.html
Löysin alueesta kaksi karttaa. Ensimmäinen on sotilaskartta vuodelta 1808:
https://expo.oscapps.jyu.fi/s/vanhakartta/item/55252
Toinen on Kalmbergin kartastosta vuodelta 1855:
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/6858/URN_NBN_fi_jyu-2007841.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Molemmissa näkyy mielestäni tielinjaus, joka lähtee Ispoisten kartanolta ja kulkee suunnilleen nykyistä Eteläkaaren linjausta (mahdollisesti Ilpoistentietä?) hautausmaan kohdalle ja siitä Uudenmaantietä kohti keskustaa, toisin sanoen tie on kiertänyt Luolavuoren etelä- ja itäpuolelta.
Kemosynteesi on yhteyttämisen muoto, jossa energia orgaanisten tuotteiden valmistukseen saadaan auringonvalon sijaan hapettamalla epäorgaanisia yhdisteitä. Kemosynteesiä käyttävät eliöt ovat arkkeja ja bakteereita. Ne valmistavat hiilidioksidista ja vedystä hiilihydraatteja, vettä ja muita yhdisteitä.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kemosynteesi
Bios. 2: Solu ja perinnöllisyys. Sanoma Pro, 2013. S. 29.
Hokusailta ei löytynyt suomeksi käännettyjä runoja, vain taidekirjoja.
Lahden runotietokanta ei ole tällä hetkellä käytössä, siitä olisi voinut tarkistaa, onko esim.
jossain julkaisussa ilmestynyt Hokusain runoja suomennettuna.
Kun googlasin sanoilla "Hokusai runot", tuli vastaan yksi suomenkielinen runo, mutta kirjoittaja näyttäisi olevan Roger Keyes.
Runon nimi on Hokusai sanoo. Kirjan tekijä on Tara Brac : Ehdoton hyväksyminen, Basam Books, 2010
Runo alkaa: "Hokusai sanoo, katso tarkasti / Hän sanoo, kiinitä huomiota, / pane merkille jne.
Amazonista löysin englenninkielisen kirjan Hokusai : 100 poems by 100 poets jne., 2011
Googlaamalla "Hokusai poems", tulee irrallisia runoja englanniksi hänen itsensä kirjottamana...
Olisikohan kyseessä ehkä Gladys Williamsin Sanelma Silkkitassu muuttaa Kissakaupunkiin (Otava, 1968)? Mustavalkoisen kuvituksen on tehnyt Ronald Ferns.
Runo on todellakin Claes Anderssonin runo ja löytyy Sirkka-Liisa Kivelän toimittamasta teoksesta Vuoroin minussa vanhuus, nuoruus: suomalaisia runoja vanhenemisesta (2005).
Suomalaisen kirjallisuuden seuran juhlakalenterista löytyy tietoa kaikista vuotuisjuhlista, https://juhlakalenteri.finlit.fi/. Pääsiäistä käsittelevässä osassa kerrotaan myös lankalauantaista, joka on trullien ja noitien päivä, sekä keinoista, joilla yritettiin torjua pahoja voimia. Pääsiäiskokko on tällainen keino. Kokkoja poltetaan edelleen Pohjanmaalla. https://juhlakalenteri.finlit.fi/node/233
Kirjoista Pääsiäinen : juhlatietoa, kuvia ja kertomuksia sekä Kustaa Vilkuna: Vuotuinen ajantieto löytyy tietoa pääsiäisperinteistä.
Varmaa tietoa ei löytynyt, mutta Upla on sukunimi, joten järvi ja tie ovat saattaneet saada sukunimen mukaan nimensä. Vanhoissa sanomalehdissä mainitaan Multialta kotoisin oleva murhaaja Aapo Upla, joka surmasi uhrinsa Pihlajavedellä 1892. Ks. esim. Tampereen uutiset 20.12.1892.
Tilastokeskuksen kirjastosta kerrottiin, että tietoja tiettynä päivänä menehtyneistä ei saada heti. Lokakuussa kuolleista tilastot tulevat marraskuun loppupuolella.
Mainitsemassasi Odotusarvoisesti sinun -kirjassa Helmetin asiasanoja ovat mm. miehet, elämänhallinta, psykologiset romaanit, riippuvuus ym. Toivoit raflaavaa kaupunkielämää kuvaavaa kotimaista kaunokirjallisuutta, ei naisten viihdettä.
Jos haluat itse etsiä Helmetistä sopivaa ja mieleistä kirjallisuutta, voisit alkuun lähteä kirjoittamaan hakukenttään miehet Helsinki (tai Tampere, Turku, Lahti, kaupungit jne.) ja rajata haun vasemman reunan faseteista kaunokirjallisuus, linkki hakuun: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smiehet%20helsinki__Ff%3Afacetgenre%3Akaunokirjallisuus%3Akaunokirjallisuus%3Akaunokirjallisuus%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Voit tietenkin käyttää myös tarkempia asiasanoja, kuten...
Jos kyseessä on David Raksinin säveltämä ja samannimisen elokuvan tunnussävelmänäkin käytetty Laura, on sen nuotinnoksia hyvin saatavissa kirjastoissa. Suomeksi kappaleen on esittänyt ainakin Olavi Virta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Laura_(kappale)
Helpoimmin se löytyy Suuri toivelaulukirja -sarjan osasta 12, sekä esimerkiksi seuraavista nuottikirjoista:
The best movie songs ever : piano, vocal, guitar (Hal Leonard, 2020)
100 years of popular music : 1940s : piano, vocal, guitar. Part one (IMP, 2003)
100 most gorgeous songs ever : piano, vocal, guitar (Hal Leonard, 2015)
The best movie soundtrack songs ever : piano, vocal, guitar (Hal Leonard, 2015)
Vuoden 2006 marraskuussa alkaneessa "Runomaito"-kampanjassa julkaistiin kuuden suomalaisen runoilijan runoja neljän kuukauden ajan. Kultakin kirjoittajalta mukana oli 3 runoa; tekstejä maitotölkeissä vaihdettiin noin kuuden viikon välein. Kampanjan runoilijat olivat Bo Carpelan (täysmaito), Elina Karjalainen (1,5 l rasvaton maito), Juuli Niemi (1 l kevytmaito), Eppu Nuotio (1,5 l kevytmaito), Tommy Tabermann (1 l rasvaton maito), A. W. Yrjänä (rasvaton luomumaito).
Jotkut kampanjasta uutisoineista lehdistä sisälsivät näytteitä runoista, mutta kysymyksessä muisteltuja säkeitä sisältävää tekstiä en valitettavasti onnistunut löytämään. Vaikuttaa siltä, ettei näitä maitotölkkirunojen tekstejä ole kampanjan päätyttyä julkaistu muualla....
