Kirjasto ottaa vastaan lahjoituksia, mutta säilyttää itsellään vapauden päättää mitä lahjoituksilla tekee. Mainitsemasi kirja kelpaa oikein mainiosti--sitä ei ole toistaiseksi hankittu kirjastoon ja lukijoita sille löytyy varmasti. Voit tuoda sen mihin tahansa kirjaston toimipisteeseen, ja jos haluat antaa sen tietylle kirjastolle, kerro samalla tämä toivomuksesi.
H. C. Andersenin Kootut sadut ja tarinat 1-3 (1951, suom. Maila Talvio) on täydellisin suomeksi saatavana oleva Andersenin satujen kokoelma. Ruotsiksi on H. C. Andersen: Sagor och berättelser 1-4 (1955). Molemmat kokoelmat ovat lainattavissa Kuopion kaupunginkirjastosta.
Ritva Ylösen kirjassa Kalle Päätalo: kirjailijan elämä (2017) kerrotaan, että Päätalon vanhemmat elivät ensimmäiset avioliittovuotensa enimmäkseen omilla tahoillaan töitä tehden (s. 22).
Kirjailijan veljen kuolemasta kirjassa kerrotaan vain, että veli kuoli vajaan kolmen kuukauden ikäisenä, ja että lapsikuolleisuus oli tuolloin syrjäseudulla tavallista. Kirjassa kerrotaan myös, että Kallelle jäi hämärän peittoon tämän hautapaikka, vaikka äiti olikin sen merkinnyt männyn kaarnaan tuikatulla hakaneulalla (s. 22).
Nykyisen Hautaustoimilain mukaan hautausmaan ylläpitäjän on pidettävä hautarekisteriä, josta ilmenee mm. vainajan haudan sijainti. Hautaoikeuden haltija voi päättää haudalle sijoitettavista hautakivistä...
Kirjaston kokoelmaan kuuluvista dvd- ja blu ray -levyistä ei makseta tekijöille lainauskertoihin perustuvaa korvausta, vaan kertaluonteinen maksu, jolla kirjasto saa oikeuden lainata levyä asiakkaille. Maksu sisältyy kuvatallennetoimittajien kirjastolle tarjoamien levyjen hintaan eikä levyille kertyvä lainausten määrä enää vaikuta siihen. Kirjasto ei voi ottaa kokoelmaansa yksityisille kuluttajille myytäviä levyjä, sillä niillä ei ole lainausoikeutta.Korvaussumman jakautumisesta tuotanto- ja levitysketjun eri osapuolille en valitettavasti löytänyt tietoa.Kirjoista, äänikirjoista, nuoteista ja äänitteistä maksetaan sen sijaan lainauskorvausta lainausmäärien perusteella (ks. https://www.lainauskorvaus.fi/).Eri aineistolajien tekijöiden...
Koska kysymykseen löytyy vastaus arkistostamme, kopion sen tähän: Nimestä Tiiu ei löydy paljoa tietoa. Se on tosiaan virolainen nimi, jonka alkuperäinen muoto saattaa olla Dorotea. Virossa Tiiun nimipäivää vietetään 1.11. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kotisivulla http://www.kotus.fi/index.phtml?s=452 annetaan ohjeita siitä, milloin nimipäivää voi viettää, jos nimeä ei ole almanakassa. Ohjeiden mukaan nimipäivää voi viettää samana päivänä kuin kantanimen muut muunnokset, eli voitte hyvin juhlia Tiian päivänä 6.2. Voitte myös valita virolaisen nimipäivän 1.11.
Kyseessä on todennäköisesti Joel Hallikaisen kappale Hyvästi voi sanoa vain kerran. Sen kertosäe alkaa: "Ehkä milloinkaan ei voi tulla tuollaista onnen aikaa". Se on julkaistu levyllä Anna vierellesi tulla vuonna 1993.
Tässä aihetta käsittelevää kaunokirjallisuutta.
Aho, Juhani: Juha
Cohen, Sandee: Kaikki mitä taivaasta tiedämme
Hämeen-Anttila, Virpi: Suden vuosi, Alastonkuvia
Mäkelä, Hannu: Syksy Venetsiassa
Niffenegger, Audrey: Aikamatkustajan vaimo
Stenberg, Eira: Häikäisy
Vilkkonen, Lauriina: Oma Strindbergini
Elämäkertoja ja muistelmia:
Gilot, Françoise: Elämä Picasson rinnalla
Rautavaara, Einojuhani: Säveltäjä ja muusa
Scovell, Jane: Oona O'Neill Chaplin : elämäkerta
Jyväskylän uusi kauppahalli avattiin yleisölle pitkän odotuksen jälkeen 28.1.1960 osoitteessa Ilmarisenkatu 2. Nykyisen Aren aukion laidalla toimineessa hallissa oli paikat kaikkiaan 45 elintarvikeyritykselle, kukkamyymälälle ja myöhemmin eteisaulassa avattavalle baarille. Tilaa hallissa oli noin 1000m2. Järjestystä valvoi hallimestari Yrjö Lindén ja hallin toiminnasta vastasi hallin kauppiaista valittu hallitoimikunta. Ilmarisenkadun kauppahallin toiminta loppui vuonna 1976. Toiminnan hiipumisen syyksi mainittiin mm. huomaamaton liikepaikka ja liikenneongelmat. (KSML 3.2.2020)
Keskisuomalaisen artikkelissa (3.2.2020) on kuvia avajaistungoksesta, muttei kuvaa kauppahallista ulkoapäin.
Jussi Jäppisen kirjoistakaan ei löydy...
Monilla kulttuureilla, etenkin pohjoisella pallonpuoliskolla, on ollut erilaisia suomalaisen saunan kaltaisia puhdistautumis- ja rentoutumispaikkoja. Ja siten luonnollisestikin myös omakielinen nimityksensä tälle paikalle. Pohjoisena kansana ruotsalaisillakin on ollut saunansa, jota kutsutaan ruotsiksi bastuksi. Bastu on lyhennelmä sanasta badstuga (suom. kylpytila).
Englannin kielessä sauna on lainasana suomesta. Englanninkielisissä kulttuureissa ei ole ollut omasta takaa saunaperinnettä, joten englantiin ei ole syntynyt myöskään tarvetta omakieliselle sauna-sanalle. Sama tilanne on muissakin kielissä, jotka ovat lainanneet sanan suomen kielestä.
Sauna – Wikipedia
Sauna vai tupa? ’Stuba’, kylpytilat ja juhannusihme keskiajan...
Wikipedian mukaan. "Karjalainen toimi Keskustapuolueen Kainuun piirin puheenjohtajana, Keskustanaisten Kainuun piirin johtokunnassa, Kotiteollisuuden keskusliiton valtuuskunnan puheenjohtajana ja Finnair oy:n hallintoneuvostossa. " Wikipedia Hän ei ilmeisesti toiminut kunnanvaltuustoissa. Ritva Palmusen kirjasta löytyy varmaan enemmän tietoa. https://www.finna.fi/Record/ekk.991166064006250
'Velamen radicum' tai 'velamen' on suomeksi juuripurje. Juuripurje on riippujuurten esiketosta syntynyt monikerroksinen ja hohkainen, vettä varastoiva kuollut pintasolukko. Se imee pesusienen tavoin sadevettä, kastetta ja sumua, ja näin kasvi saa kerättyä toiminnoilleen välttämätöntä vettä. Juuripurjeita tavataan eräillä kämmekkäkasveilla (orkideat), ananaskasveilla ja vehkakasveilla.
Internetistä löytyy runsaasti englannin- ja saksankielisiä biologian sanastoja, mutta suomenkielisiä emme löytäneet. Useat englanninkieliset biologian ensyklopediat ja sanakirjat ovat nykyään vapaasti luettavissa Google Booksin kautta. Parhaita suomenkielisiä lähteitä kasvitieteen ja biologien termien selvittämisessä ovat edelleen perinteiset...
Veteraanijärjestöjen yhteiskeräys alkoi vuonna 2006, lukuja sotaveteraanien määristä ja jaetuista tuista vuosilta 2006-2017 löytyy Sotiemme Veteraanit -keräyksen sivuilta: https://veteraanit.fi/ukk/
Yle uutisoi veteraanijärjestöjen varallisuudesta syksyllä 2017. Järjestöt ovat tehneet selvityksen omaisuudestaan sen jälkeen kun niille kertynyt omaisuus ja sen jakaminen veteraanien elinaikana nousivat keskusteluun. Ylen jutusta selviää veteraanijärjestöjen varallisuus jäsentä kohti vuonna 2017: https://yle.fi/uutiset/3-9765826
Sopiva kirja voisi olla tämä: Milloin? : oikealla hetkellä toimimisen taito / Daniel H. Pink. Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista. Tosin ei ihan samantien, koska kirjaan on tällä hetkellä yli kolmesataa varausta, eli ajoituksessa on vielä parannettavaa.
Listoja parhaista animaatiosarjoista löytyy lukuisia. Alla kolme: elokuvatietokanta Imdb:n, Indiewire- ja Ranker-sivustojen:
https://www.imdb.com/search/title/?genres=animation&explore=title_type,genres&title_type=tvSeries&ref_=adv_explore_rhs
https://www.indiewire.com/feature/best-animated-series-all-time-cartoons-anime-tv-1202021835/
https://www.ranker.com/crowdranked-list/the-greatest-animated-series-ever-made
Kangasalan pääkirjastossa on varattava tila, jossa digitointi tapahtuu. Tila on varattava etukäteen, yhteystiedot ja yleistä tietoa digitoinnista löytyy kirjaston verkkosivuilta osoitteesta https://www.kangasala.fi/hyvinvointi-ja-vapaa-aika/kirjasto/kirjasto-ti…. VHS-digitointiin on olemassa kirjalliset ohjeet digitointitilassa, mutta niihin voi myös etukäteen tutustua kirjaston verkkosivuilla osoitteessa https://www.kangasala.fi/wp-content/uploads/2022/10/vhs-kasettien-digit…. Digitoidut videot voi tallentaa omalle ulkoiselle kovalevylle, muistikortille tai poltettavalle DVD-levylle. Digitointi tapahtuu reaaliajassa videon pyöriessä eli se kestää vähintään yhtä pitkään kuin digitoitava video.
Teoksen partituuria ei Finna-hakupalvelun mukaan löydy mistään kirjastosta. Sitä ei löydy myöskään IMSLP-palvelusta. Partituuria en siis pääse näkemään.
Teoksen esitysmateriaali on vuokrattavissa Schott-kustantamolta. Kustantamon kuvailun mukaan teoksen esityskokoonpanoon kuuluu mm. Zeisserlinstrument, joka voisi olla tuo pilli. Zeisserl tarkoittanee jotain vihervarpusiin kuuluvaa lintua. Teoksen englanninkielinen nimi on ”The siskins”.
Josef Straussin Die Zeisserln -teoksen tiedot Schott-kustantamon sivulla:
https://www.schott-music.com/en/die-zeisserln-no328329.html
Finna-hakupalvelu:
https://finna.fi
IMSLP Petrucci Music Library:
https://imslp.org/wiki/Main_Page
Etsimästänne Rudyard Kiplingin runosta ei valitettavasti löydy suomennosta.
Unkarilaisen runoilijan László Nagyn runossa Uhri kuumalle tuulelle ”vaikeroivat leivoset, jumalan jojot, ylös alas lentelevät ilmassa”. (Uhri kuumalle tuulelle, suom. Hannu Launonen ja Béla Javorszky, 1978).
En löytänyt tietoa julkaistuna. Löysin valtuuston päätöksen luopua glyfosaatin käytöstä, https://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2020-000554/ryja-2020-8/
Asiaa voi kysyä Kaupunkiympäristön asiakaspalvelusta, https://www.hel.fi/fi/kaupunkiymparisto-ja-liikenne/kaupunkiympariston-…, ja ehkä myös yleisten töiden lautakunnasta, https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lauta…, joka on vuonna 2012 antanut lausunnon aiheesta, https://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2012-013812/ytlk-2013-9/
