Runoa, joka alkaa tuolla rivillä, käytetään Ruotsissa esimerkiksi kuolinilmoituksissa. Joillakin sivuilla kirjoittajaksi manitaan Nils Ferlin, mutta näyttää siltä, että runo ei ole Ferlinin kynästä. Runosta on kyselty myös Ruotsin Bibblan svarar -palvelusta, mutta kirjastonhoitajat eivät ole pystyneet selvittämään runon kirjoittajaa. Myöskään runon suomennosta ei löydy.
http://bibblansvarar.se/sv/svar/vem-har-skrivit-dikten-vart-liv-ar-en-vindflakt
http://bibblansvarar.se/sv/svar/hej-jag-skulle-veta-vad-folja
Kappaleen nimi on "Valssini äidille". Laulu alkaa: "Sinulle äiti kulta kauneimman kukkasen tuon". Laulun on säveltänyt George de Godzinsky ja sanoittanut Saukki eli Sauvo Puhtila. Sen on levyttänyt Pauli Hirvonen vuonna 1965.
Laulu sisältyy seuraaviin nuotteihin (sävellaji on h-molli):
Godzinsky, George de: Sulle kauneimmat lauluni laulan (Fazer Musiikki, 1994, sanat, kosketinsoitinsovitus, sointumerkit)
Levysäveliä 4 (Levysävel, 1967, sanat, melodia, sointumerkit)
Pauli Hirvonen: Valssini äidille YouTubessa: https://www.youtube.com/watch?v=zQszmayOGs4
Hakusanalla luonnonkosmetiikka löytyivät mm. seuraavat teokset:
Elävä iho : luonnon kosmetiikka
Villiyrttikosmetiikka
Lisää pystyy hakemaan esimerkiksi teostiedoista löytyvillä asiasanoilla, kuten kosmeettiset tuotteet tai ihonhoito, ja niiden yhdistelmillä.
Katkelma on Arthur Rimbaud'n runosta Le Bateau ivre (1871).
"J'aurais voulu montrer aux enfants ces dorades
Du flot bleu, ces poissons d'or, ces poissons chantants."
Saat sähköpostiisi Einari Aaltosen ja Kaarlo Sarkian suomennokset etsimästäsi kohdasta. Runon on suomentanut myös Tuomas Anhava.
https://www.poetica.fr/poeme-1906/arthur-rimbaud-le-bateau-ivre/
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Lähestulkoon autio, vain muutaman ihmisen asuttama pohjoissuomalainen kylä saa ajattelemaan Hanna Haurun romaania Utopia eli erään kylän tarina (Like, 2008). Maahanmuuttajaa siitä ei tosin löydy – sen sijaan kylän ulkopuolisesta maailmasta muistuttaa tarinan tytön uniin ilmaantuva salaperäinen poro.
Utopia eli erään kylän tarina | Kirjasampo
Iso suomen kielioppi kertoo muodon olevan mahdollisuusrakenne, joka tarvitsee toimiakseen myös olla-verbin, eli se on muotoa "olla tavattavissa". Verbiliitto ilmaisee dynaamista mahdollisuutta. Tämän rakenteen voi muodostaa mistä tahansa ns. transitiiviverbistä: esim. "olla korjattavissa", "olla tehtävissä". Lisää aiheesta Ison suomen kieliopin verkkoversiosta:
http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=1584
FT Heli Pekkarinen on tutkinut rakennetta. Lisää tietoa rakenteen kehityskulusta löytyy mm. näiltä sivuilta:
http://www.helsinki.fi/hum/skl/ihmiset/laitinenl/modaalisuus/mahdollisu…
http://www.helsinki.fi/hum/skl/ihmiset/laitinenl/modaalisuus/kurssi2.htm
Hei Hämeenlinnan kirjastosta,
Kävin läpi kokoelmamme ompelukirjoja noilta vuosikymmeniltä. En tiedä, löysinkö etsimääsi, mutta ehdotan sinulle seuraavia teoksia:
Käthe Fischer: Ompelukirja (1989). Tässä kirjassa on aikuisten sivusaumattomien housujen ohje ja kaava. Koot ovat S, M ja L. Ohje on sivulla 34. Kirjassa on myös muita ohjeita, mm. hameen, toppien ja puseroiden kaavat sekä osio "Ompelua ilman kaavoja."
Kerstin Lokrantz: Vaatteita vaivatta, osa 1 (1972). Kirjassa on monenlaisten vaatteiden yksinkertaisia ohjeita, mm. s. 145 on "tavalliset housut", jotka voi ommella ilman sivusaumaa. Housut on lastenkokoa 115 cm ja kaava on piirretty millimetripaperille. Sivulla 68 on judohousujen kaava samaa lastenkokoa ja ne ovat myös ilman...
Pyrkijä lehteä, vuosikerrat 1890-1939, voi lukea digitaalisesti Kansalliskirjaston sivuilta: Lehdet - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto
Turun yliopiston kokoelmista löytyy lehdet vuosilta 1901-1968: Pyrkijä : nuorison rientojen kannattaja | Turun yliopisto | Finna.fi
Hei!
Palkitun kirjailijan William Goldingin vuonna 1945 julkaistulle romaanille Kärpästen herra ei valitettavasti ole olemassa jatko-osaa, joten päähenkilöiden edesottamukset kirjan tapahtumien jälkeen jäävät lukijan itsensä kuviteltavaksi.
Kärpästen herra Kirjasampo.fi-sivustolla
Hei!
Kirjasammosta löytyi kirjahylly, johon on koottu kirjoja kirjailijuudesta: http://www.kirjasampo.fi/fi/node/4496#.V9E2IPmLTct
Hakemalla kirjaston tietokannasta asiasanoilla "taiteilijaromaanit" ja "kirjoittaminen" saa myös melko hyvän joukon kaunokirjoja, joissa käsitellään kirjailijan työtä. Keski-kirjaston hakutuloksista löytyy mm. Kreetta Onkelin Kutsumus sekä Knausgårdin Taisteluni -sarja.
Lainat voi palauttaa mihin tahansa toimipisteeseen, täällä on tietoa palauttamisesta, https://vaasankirjasto.finna.fi/Content/asioi-kirjastossa#Palauttaminen
Kirjastoautossa asioimisesta on ohjeita auton sivulla, https://vaasankirjasto.finna.fi/OrganisationInfo/Home#86141. Lainat voi palauttaa palautuslaatikkoon jonottamatta autoon, jos ei ole aikeissa lainata.
Hei. Jos tarkoitit kysyä onko Heili-kirjastoissa Espanjankielisiä romaaneja niin vastaus on kyllä. Espanjankielinen kaunokirjallisuus löytyy luokasta 84.63.
Kiplingin If-runon suomennosta kysyttiin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa 14.4.2025. Joensuun kirjastosta oli silloin vastattu kysymykseen näin:"Runo on suomennettu kokoelmaan Valkoisen miehen taakka (WSOY, 1976 ; valinnut ja suomentanut Antero Manninen). Kokoelmassa on alkukielinen ja suomalainen käännös rinnakkaistekstinä)".Vaasan kaupunginkirjastossa oleva Valkoisen miehen taakka -teos on ikävä kyllä kadonnut. Sen voi tarvittaessa tilata toisesta kirjastosta. Kaukolainapyynnön voi tehdä joko jossain kirjastomme pisteessä tai netin kautta osoitteessa https://www.vaasa.fi/asu-ja-ela/vapaa-aika/kirjastot/paakirjasto/kaukol…;
Päivät putoavat kuin siemenet on Tyyne Saastamoisen runo. Se on julkaistu alun perin kokoelmassa Ehkä tämä on vain syksyä (Otava, 1972) ja sittemmin ainakin teoksessa Ruhtinaslintu : valitut runot 1960-1986 (Otava, 1987). Runo löytyy myös kokoelmateoksesta Tämän runon haluaisin kuulla (Tammi, 1978, useita uudempia painoksia).
Hiihtäjäpatsaan mallina on ollut kuvanveitsäjän Viktor Janssonin poika Per Olov Jansson joka itse harrasti laskettelua. Patsas on vuodelta 1938.
Tieto löytyi näyttelyluettelosta
Tove Jansson : muistonäyttely : taiteilijavanhemmat Signe Hammarsten Jansson ja Viktor Jansson.
Emme voi ottaa kantaa lääketieteen tai luontaishoidon alan kysymyksiin. Voit perehtyä ennen ostopäätöksen tekemistä kumpaakin mainitsemaasi kirjaan kirjastossa. Sekä Piippo: Suomen luonnon lääkekasvit että Raipala-Cormier: Frantsila - luonnon kotiapteekki ovat lainattavissa kirjastosta.
Etsimäsi kirja on unkarilaissyntyisen Ágota Kristófin teos Iso vihko (Le grand cahier, suom. Anna Nordman, 1988). Voit lukea lisää kirjasta alla olevasta linkistä kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasampoon.https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_3958https://finna.fi/Record/vanamo.849173?sid=4789073621Kristófilta ilmestyi vuonna 2023 kaksi suomennosta Todiste ja Kolmas valhe, jotka ovat jatkoa Isolle vihkolle.
