Kysyjän kotikunnasta päätellen kyse on Nurmeksen kirjastoauto Ilonasta, jolla on parillisten viikkojen perjantaireitillään pysäkkinä Roukkajantie 200. Nurmeksen kirjastoauto ei valitettavasti liikennöi nyt huhtikuussa. Uutinen siitä löytyy mm. verkkokirjastosta: https://vaara.finna.fi/FeedContent/uutiset?element=https%3A%2F%2Fblog.vaarakirjastot.fi%2F%3Fp%3D18948&lng=fi
Mikäli lainasi tarvitsevat uusimista, olethan yhteydessä Nurmeksen kirjastoon soittamalla 040 104 5108 tai sähköpostitse kirjasto(at)nurmes.fi. Kirjastoautoon varattuja aineistoja voi noutaa Nurmeksen pääkirjastosta.
Nurmeksen kirjastoauton reititiaikataulu löytyy niinikään verkkokirjastosta osoitteesta: vaara.finna.fi
Tässä vielä suora linkki Nurmeksen kirjastoauton...
Suomalaisten metsäsuhteesta on kirjoitettu paljon ja etsimäsi kirjan tuntomerkit ovat melko laveat.Hain Helle-verkkokirjastosta teoksia, jotka on julkaistu vuosien 2010-2020 välillä. Käytin hakusanoja metsäsuhde, luontosuhde, metsät, suomalaiset. Nämä ovat lupaavimmat kirjat, jotka hakiessani tuli vastaan: Hallanaro, Eeva-Liisa; Kuusela, Saija; Juslén, Aino; Ryttäri, Terhi (toim.) Metsän salainen elämä (2016). Metsän salainen elämä on kokoelma yllättäviä ja hauskoja kertomuksia metsän hiljaisten ja niitä työkseen tutkivien ihmisten elämästä. https://helle.finna.fi/Record/helle.866115?sid=4894098918 Metsän tarina (2013). Kirja raottaa pohjoisen ihmisen muinaisia metsäkokemuksia ja myyttisiä uskomuksia. https://helle.finna.fi/...
Hillo pursotetaan munkin sisään ohuella tyllalla paiston jälkeen. Jos hillon laittaa ennen paistamista, se alkaa kiehua ja pursuu reiästä ulos, jolloin munkin ulkonäkö kärsii. Teollisissa leipomoissakin hillo pursotetaan paiston jälkeen joko käsin tai koneellisesti. Koneellisessa tavassa munkit kulkevat hihnalla ja pursotin pistää hillon niihin. Ohje hillomunkkien valmistukseen kotona ja kuva hillotyllasta löytyy esimerkiksi Hellapoliisin sivuilta: https://www.hellapoliisi.fi/reseptit/makeat-leivonnaiset/hillomunkit/
Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastot toimivat yhteistyössä, ja asiakas voi varata aineistoa mistä tahansa em. kirjastoista ja tilata sen omaan lähikirjastoonsa. Jos siis Haukilahden kirjastossa on kirja jonka haluat lainata, voit tilata sen Leppävaaraan. Aikuisten aineiston varaus maksaa 0,50 € ja maksetaan varausta noudettaessa.
Kaukolaina on laina, joka on tilattu Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ulkopuolelta. Haukilahdesta Leppävaaraan tuleva varaus ei ole siis kaukolaina. Kaukolainat ovat kalliimpia kuin tavalliset varaukset.
HelMet-kirjastojärjestelmään tehdyn varauksen voi peruuttaa joko Internetin kautta tai pyytää kirjastossa virkailijaa peruuttamaan varauksen.
HelMetissä varauksen peruuttaaminen...
Suosittelen sinulle Fredrik Sjöbergin kirjaa Me ja ne - Rotuopeista sukulaisuuteen (Art House, 1999). Siinä kerrotaan ihmisen historiasta genetiikan uusimpien löydösten valossa. Sjöbergin mukaan ihmisten ulkonäölliset erot johtuvat lähinnä ilmastotekijöiden eroista ja populaatioiden välisen geenivirran vähyydestä. Päiväntasaajalla luonnonvalinta suosii tummaihoisia yksilöitä (pigmenttisuoja), kun taas niillä alueilla missä aurinko on alempana vaalea ihonväri on eduksi (auringonvalon vaikutuksesta D-vitamiini tarttuu tehokkaammin vaaleaihoiseen). Tähän kuvioon kytkeytyy ravintotottumukset. Esimerkiksi eskimot ovat syöneet paljon kalaa näin turvaten D-vitamiinin saannin ja valintapaine ei siinä määrin ole kohdistunut vaaleaan ihoon.
Näin...
Turun kaupunginkirjastosta löytyy yksi ruotsinkielinen panssarikenraali Pattonia käsittelevä elämäkerta, Charles Whiting: "Patton" (1975). Lisäksi Raimo Raevuoren teoksessa "Monty & kumpp.: suursodan voittaneita sotapäälliköitä" (1946) on artikkeli Pattonista. Franklin J. Schaffner on myös ohjannut häntä käsittelevän elokuvan nimeltä "Panssarikenraali Patton" (1996).
Englanninkielisiä elämäkertoja on ilmestynyt runsaasti, esim. Herbe Essame: "Patton" (1998), Carlo D'Este: "Patton: A Genius of War" (1996) ja Martin Blumenson: "Patton: The Man Behind the Legend, 1885-1945" (1994), mutta näitä teoksia ei ole Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa.
Pieksämäki on tunnettu rautateiden solmukohta Suomen rataverkossa. Tämä saattaa olla syy solmunimiin. Pieksämäen kirjastossa asiaa vielä selvitellään, ja jos uutta ilmenee, palaan asiaan.
Kaikenkattavaa vastausta ei ole. Määrät vaihtelevat riippuen käytetyistä amalgaamis- ja suodatusprosesseista. Mittaustekniikat ja -mahdollisuudet vaihtelevat myös, joten kaikki arviot eivät ole yhteismitallisia. Pienimpien arvioiden mukaan jokaisen kultagramman tuottaminen vapauttaisi reilun gramman elohopeaa. Suurimmissa mittauksissa määrä on ollut seitsemänkertainen ja joissakin arvioissa puhutaan jopa kymmenkertaisesta.
https://www.unenvironment.org/explore-topics/chemicals-waste/what-we-do…
https://theconversation.com/gold-rush-mercury-legacy-small-scale-mining…
https://www.responsiblemines.org/wp-content/uploads/2018/05/Case_Study_…
https://www.nationalgeographic.com/magazine/2009/01/gold/
https://wwflac.awsassets.panda.org/...
Voisikohan kyseessä olla Gudrun Mebsin Sunnuntailapsi (WSOY, 1985)?
"Sunnuntailapsi ei teidä itsestään muuta kuin syntymäpäivänsä, sillä hän on asunut lastenkodissa niin kauan kuin voi muistaa. Parasta siellä ovat sunnuntait – nimittäin niille joilla on sunnuntaikummi."
"Kaikki lastenkodin lapset haaveilevat rikkaista sunnuntaivanhemmista, jotka hakevat autoajelulle ja jäätelöbaareihin. Eräänä päivänä tytölle kerrotaan, että ensi sunnuntaina hänetkin tullaan hakemaan. Mitä tapahtuu kun sunnuntaikummi ei olekaan punatukkainen miljonäärinrouva? Voiko myssypäinen nuori nainen olla oikea kummi? Voi! Hänen kanssaan voikin tehdä vaikka mitä! Syödä eväitä kylpyammeessa tai juosta rankkasateessa."
Tää on Kysy kirjastonhoitajalta, suomalaisten kirjastojen yhteinen vastauspalvelu. Voit kysyä aiheesta kuin aiheesta, etsimme sinulle vastauksia sopivasta lähdemateriaalista. Kysy siis rohkeasti!
Hei!
Ensimmäiseen kysymykseen löysin seuraavat kirjat Hämeenlinnan seudun kirjastoista: Vuorela, Toivo: Suomalainen kansankulttuuri, 1975; Raitasalo, Pirkko: "Katsel ain minnuu" : kirkonpenkiltä tanssilattialle : nuorison tutustuminen ja seurustelu Muolaassa Karjalan kannaksella 1910-luvulta vuoteen 1939, 2004; Salminen, Pauliina: Miehittäjän morsiamet : rakkautta ja petoksia jatkosodan Itä-Karjalassa, 2013.
Toiseen kysymykseen: Aikasalo, Päivi: Seuratkaamme järkevää ja terveellistä muotia : naisten pukeutumisihanteet ja vaatevalinnat 1920-luvulta 1960-luvun lopulle, 2000; Kopisto, Sirkka: Moderni chic nainen : muodin vuosikymmenet 1920-1960, 1997; Countryman, Ruth S.: Women`s wear of 1930`s with complete patterns, 1999; Peacock, John:...
Kielenhuollon tiedotuslehti Kielikellossa on Suvi Mäkelän artikkeli yhdysnimistä. Artikkelin mukaan yhdysmerkittömissä etunimissä on mm. vanhoja vakiintuneita kaksoismuotoja (kuten vaikkapa Marianne), että myöskin pitkän nimen kansanomaistuneita muotoja, jotka ainoastaan näyttävät olevan kaksiosaisia (esim. Ellinoora, alun perin Eleonoora). Monia yhdysmerkittömiä on jopa enemmän kuin tavuviivallisia (esim. Sarianna ja Annastiina).
Koko artikkeli on luettavissa täältä:
https://www.kielikello.fi/-/jan-erik-ja-sarianna-yhdysnimien-kirjoitustapa
Ainakin osa kappaleiden nuoteista (Sieluni soitto, Suviserenadi, Taivaan kyyneleet, Viulu kaukaisen maan, Hiljaisuus, Yön tuuli vain) löytyy Finna-hakupalvelun mukaan jostakin tai joistakin Suomen kirjastoista:
https://www.finna.fi/Content/about
Voit kysyä nuotteja kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta. Tietoa Mikkelin seutukirjaston kaukopalvelusta, mm. maksuista, löytyy alla olevan linkin kautta:
https://kirjasto.mikkeli.fi/palvelumme/kaukopalvelu-2/
Se on mahdollista. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta voi tarkistaa, onko nimi käytössä.
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Nimilaki estää muun muassa yritysten käytössä olevien nimien ottamisen sukunimiksi ilman erityistä syytä. Täysin uusien nimien ja myös joidenkin vanhojen nimien käyttöönottaminen edellyttää nimilautakunnan puoltavaa lausuntoa.
https://yle.fi/uutiset/3-9412431
Voit hakea sukunimenmuutosta täyttämällä nimenmuutoshakemuksen Digi- ja väestötietoviraston sähköisessä palvelussa. Tietyin ehdoin voit saada itsellesi jo käytössä olevan sukunimen. Tarkemmat ohjeet löytyvät viraston verkkosivuilta.
https://dvv.fi/sukunimen-muuttaminen
Kent on lyhennelmä nimestö Kenneth. Kenneth on kelttiläinen nimi, mutta sen merkitys on epäselvä, ehkä kaunis, sievä, reipas tai tulesta tullut. Kent voi tarkoittaa myös Kentin alueelta Englannista kotoisin olevaa. Skotlannin ensimmäinen kuningas oli nimeltään Kenneth MacAlpine, ja katolisella kirkolla on kaksi Kenneth-nimistä pyhimystä.
Lähde: Pentti Lempiäinen Suuri etunimikirja, WSOY 1999.
Kannattaa muuten lukea Oksaselta "Baby Jane", joka on aiheeltaan aivan toisenlainen:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_50746
Jotain samankaltaista Sofi Oksasen kanssa voisi olla mm. seuraavilla suomalaisilla kirjailijoilla: Anja Snellman, Riikka Pulkkinen, Heidi Köngäs ja Katja Kettu.
Kansainvälisen yleisurheiluliiton sääntöjen mukaan korkeushypyssä voidaan järjestää uusinta eli eräänlainen pudotuspeli, jolla ratkaistaan ensimmäinen sija. Uusinta (engl. jump-off) aloitetaan korkeudesta, joka olisi lajinjohtajan eli päätuomarin etukäteen määräämän ohjelman mukaan seuraavana kilpailijoiden viimeksi ylittämän korkeuden jälkeen. Korkeutta ei siis saa päättää itse vaan uusinta alkaa ikään kuin siitä, mihin jäätiin kun hyppääjät edellisen kerran onnistuivat.
Jokainen ensimmäisen sijan jakava kilpailija saa yrittää määrättyä korkeutta vain kerran. Jos useampi kuin yksi onnistuu, kisa jatkuu onnistuneiden kesken niin, että korkeutta nostetaan 2 cm. Jos taas kukaan ei onnistu, rimaa...
Eläinkokeita tutkimusessa käyttävistä on tehty kyselytutkimus vuonna 2015, https://mmm.fi/documents/1410837/2191243/3R-raportti.pdf/6a9472f5-be0c-…. Raportissa käytetään kyselyyn vastanneista nimitystä tutkija. Tuolloin heitä on ollut arvioden perusteella n. 1500 Suomessa. Kyselyyn vastanneista suurin osa työskenteli lääketieteen tutkimuksen parissa. Enemmän heidän alastaan, tutkimustyöstään ja koulutuksestaan voi lukea raportista.
Eläinkokeiden ohjauksesta ja valvonnasta löytyy tietoa:
Vastuullinen tiede, eläinkokeet, https://vastuullinentiede.fi/fi/tutkimuksen-suunnittelu/elainkokeet-ja-…
Tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun neuvottelukunta TOKES, https://mmm.fi/tokes
Laki tieteellisiin tai...
