Turun pääkirjastossa voi todellakin skannata ja tulostaa. Skannaus esimerkiksi omaan sähköpostiin on maksutonta, mutta tulosteista veloitetaan 20 senttiä per tulostesivu. Kaksipuolinen tuloste maksaa siis 40 senttiä.
Uuden kirjastotalon alakerrassa oleva Uutistori on erikoistunut näihin palveluihin. Omatoimiskannaus toki onnistuu muillakin osastoilla.
Jari P. Havian Liputusoppaan (1996) mukaan isännänviirin käyttö on vapaampaa kuin Suomen lipun, isännänviiri kuuluu arkeen ja Suomen lippu juhlaan eli hyvän tavan mukaisesti virallisina ja vakiintuneina liputuspäivinä Suomen lippu nostetaan salkoon. Isännänviirit kuuluvat valoisaan kesäaikaan, mutta viiriä voi käyttää muulloinkin. Mitkään liputusajat eivät koske isännänviiriä. (Havia, 39).
Yrityslippuja käytetään yleisesti joka päivä ja ne voivat liehua saloissa ympäri vuorokauden. Yrityslipun käyttö ei kuitenkaan ole suotavaa virallisina ja vakiintuneina liputuspäivinä. Yrityksen tai sen työntekijöiden juhla- tai merkkipäivinä liputetaan Suomen lipulla ja yrityksen omalla lipulla. (Havia, 55). Lisää tietoa viireistä ja yrityslipun...
Yleisyydestään huolimatta nimi ’vasikallinen ovi’ ei esiinny sanakirjoissa.
Vasikallinen ovi tarkoittaa kaksiosaista kulkuovea, joista toinen puoli on kapeampi ja tarkoitettu pidettäväksi kiinni.
Pieni kulkuovi eli vasikkaovi saattaa viitata vasikkaan eli naudan poikaseen, mutta etymologista vahvistusta tähän ei löydy.
Vasikka voi viitata myös perävaunuun: vetoauto ja vasikka (Nurmi, Timo: Gummeruksen suuri suomen kielen sanakirja).
Lähteet:
https://fi.wiktionary.org/wiki/vasikallinen
http://pientilanukko.blogspot.fi/2014_09_01_archive.html
Kyseessä on Zacharias Topeliuksen opettavainen satu nimeltään Kunnioita isääsi ja äitiäsi. Siinä perheen vanhemmat soimaavat isoisää, joka vapinaltaan läikyttää ruokaansa, ja lopulta asettavat hänet syömään nurkkaan puupurtilon kanssa. Perheen nelivuotias poika vuoleskelee puupalikkaa, ja vanhempien tiedusteltua mainitsee siitä tulevan purtilon. Eikä suinkaan porsaalle, vaan isälle ja äidille, jotka vanhoiksi tultuaan pääsevät siitä syömään nurkkaan, kuten isoisäkin. Tämä saa vanhemmat tajuamaan oman kiittämättömyytensä ja kovasydämisyytensä. Seuraa anteeksipyyntö isoisältä ja lupaus kunniasijasta perheen ruokapöydässä. Sadun lopussa muistutetaan neljännen käskyn merkityksestä. Sama aihe esiintyy myös Grimmin sadussa Vanha vaari ja...
Yleisöäänestyksellä haettiin lintua, joka sopisi Suomen kansallislinnuksi. Tämän äänestyksen voitti joutsen ja Suomen Lintujensuojeluneuvosto valitsi joutsenen virallisesti Suomen kansallislinnuksi 1981.
Maakuntalinnusta on järjestetty kansanäänestys vuonna 1985.
http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/maakuntalinnut.shtml
http://yle.fi/elavaarkisto/haku/#/toimituksen%20koostama/Maakuntalintum…
Esimerkiksi Lasse J. Laineen teoksessa Lintuharrastajan opas kerrotaan, että linnuilla on hormonaalisesti säädelty vuosirytmi, joka ilmoittaa päivien lyhenemisestä ja pitenemisestä. Linnut myös aistivat ilmanpaineen muutokset. Toisaalta kirjassa kerrotaan, ettei lintujen muuttotaitoa ole vieläkään täysin selvitetty.
Matti Torkkomäen ja Dick...
"Jokainen meistä seisoo yksin maan sydämessä auringonsäteen lävistämänä ja yhtäkkiä on ilta" on Quasimodoa, tuntemattoman kääntäjän tulkinta Nobel-lyyrikon runosta Ed è subito sera (Ja äkkiä on ilta). Tämän lyhyen runon kirjoihin päätyneitä suomennoksia on kaksi - Elli-Kaija Könkään ja Aale Tynnin - eikä tämä ole niistä kumpikaan.
Kysymyksen tekstin loppuosan kirjoittajasta ei ole tietoa. Kenties joku kynäilijä on ollut sitä mieltä, että Quasimodon kolmisäkeinen runo sellaisenaan on liian lyhyt ja täydennyksen tarpeessa. En onnistunut löytämään näitä säkeitä mistään ilman tuota Quasimodolta lainattua aloitusta, joten vaikuttaisi siltä, ettei kyse ole jostakin muusta lähteestä peräisin olevasta erillisestä Ed è subito...
Eri lähteistä koottujen tietojen mukaan maailmassa olisi tällä hetkellä yli 600 miljoonaa autoa. Lähteitä mm.
http://en.wikipedia.org/wiki/Automobile
http://www.taloussanomat.fi/liikenne/2008/05/30/arvio-autojen-maara-nel…
http://www.worldometers.info/cars/
Boccaccion novelli Metsästyshaukka on Decameronen viidennen päivän yhdeksäs kertomus. Novelli on myös teoksissa Hyvää yötä 1 (1934) sekä Maailmankirjallisuuden mestarinovelleja 1 (1972).
Kalevalaseuran vuosikirjassa 45 (1965) kerrotaan Jyväskylän paikannimistä. Tourula oli yksi Jyväskylän alkuperäisistä jakokunnista ja saanut nimensä Touru-nimisestä suvusta. Tourujoki on saanut nimensä vanhan Tourun talon mukaan.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksessa Sukunimet (2000) kerrotaan, että sukunimet Touru, Tourula, Tourunen saattavat olla samaa perua kuin nimi Toura. Tähän nimeen saattaisi sisältyä skandinaavisen Thor-alkuisen miehennimen mukaelma ja se voisi kertoa skandinaavisista vaikutuksista (Thor, ukkosenjumala).
Suomen kielen perussanakirjan, (osa I. 1990, julkaisija Kotimaisten kielten tutkimuskeskus) mukaan kirkua taipuu seuraavasti: minä kirun, sinä kirut, hän kirkuu, me kirumme, te kirutte, he kirkuvat.
Kirjallisuudessa erilaisia pultteja kutsutaan yleensä ruuveiksi. Ruuvien avulla kiinnitetään työkappaleita toisiinsa. Merkityksellistä näissä liitoksissa on se, että ne ovat avattavia. Sekä pinnapultti että vaarnaruuvi ovat erikoisruuveja. Kummassakaan ruuvimuodossa ei ole kantaa, ja sekä pinnapultti että vaarnaruuvi ovat kierteytetyt molemmista päistään. Vaarnaruuvissa kuitenkin toiseen kiinnitettävään kappaleeseen tuleva pää on teroitettu, tai viistetty, jotta se estäisi pinnapulttia paremmin sivusuuntaista liikettä. Friedrich Bendixin Metallialan perustyöt (WSOY 1974) -oppikirjassa kerrotaan vaarnaruuvista seuraavasti sivulla 105: "Vaarnaruuveissa on kierreosa kummassakin päässä ja näiden välillä kierteetön osa....
Kyseessä on Toivo Vuorelan teos Kansatieteen sanasto (1958). Satulahuovasta aiemmin käytetty nimitys on voilokki. Mainitut käsitteet on selitetty teoksen uudemmassa painoksessa (1964) seuraavasti:
Marhaminta PKarj., PSavo, Pohj., Peräp. riimuun, päitsiin jne. kiinnitettävä hihna t. rautainen riimunvarsi, jolla hevonen sidotaan kiinni LS riimunvarsi.
Voilokki länkien pehmike, -> hamutta; paksu huopamainen villakangas, josta tehdään hevosloimia.
Teos löytyy Akaan kaupunginkirjaston kokoelmista.
Junnu Vainion sanoittama kappale "viimeisestä karhusta" on nimeltään Ihminen on tehnyt sen. Tämän Hans van Hemertin Elephant song -nimisen sävelmän ovat suomeksi levyttäneet ainakin Tapio Heinonen ja Pasi Kaunisto. Suomenkielinen versio alkaa sanoin "Karhu, melkein viimeinen / kulkee seuraa etsien".
Tapio Heinosen vuonna 1976 tekemä levytys on saatavissa vastikään julkaistulla kokoelma-CD:llä Kaunein aamuisin : kaikki levytykset 1974-1979 (Rocket, 2009). Pasi Kauniston tulkitsemana kappale löytyy CD-muodossa ainakin laulajan albumeilta Parhaat (Finnlevy, 1989) ja Luonnonlapsi (Fazer, 2001) - nämä kaksi lienevät tosin jo loppuunmyytyjä - sekä kokoelmilta Muistojen 70-luku (Valitut Palat, 2002) ja Tupla Finnhits 3 & 4 (Warner, 2003).
Vuonna 2010 samaan kysymykseen vastattiin näin:
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen mukaan hippulat olivat pieniä koriste- tai muita esineitä reessä tai hevoskärryissä. Kovaa ajettaessa sitten hippulat vinkuivat. http://www.kotus.fi
Sanontaa on käsitelty Helsingin Sanomien kysy Kirstiltä palstalta. Kirsti kertoi että Iin ja Kuusamon seudulla hippulat löytyvät miehen jalkojen välistä. Lisäksi hippuloilla on kansan keskuudessa useitakin merkityksiä. Hippulat ovat kenkien nahkaiset nyörit, jotka ovat usein messinkikoristeiset tai solmittu palloiksi. Juostessa ne sitten vinkuvat. Erään tulkinnan mukaan hippulat eli hipulit ovat tossuja. "Menee niin, että hippulat vinkuu." Tulkinta on todennäköisesti satakuntalaista perua. Eräs Kirstin...
Länsiliittoutuneiden haltuun jäi toisen maailmansodan päättyessä yli viisi miljoonaa saksalaista sotavankia. Tietoista politiikkaa sotavankien tuhoamiseksi ei länsivalloilla ollut. Syyskuuhun 1945 sotavankeja säilytettiin väliaikaisilla Rheinwiesenlager –siirtoleireillä. Siirtoleireiltä sotavangit joko vapautettiin tai siirrettiin jälleenrakennus- ja maataloustöihin esimerkiksi Ranskaan, Hollantiin, Belgiaan ja Iso-Britanniaan. Viimeiset vangit vapautettiin vuonna 1949.
Arviot menehtyneiden saksalaisten sotavankien määrästä vaihtelevat, koska siirtoleirien osalta tilastot ovat puutteellisia. Sotavankien kohtaloa sodan jälkeen selvittäneen Maschken komission raportin (1974) mukaan n. 5000 saksalaista sotavankia menehtyi yhdysvaltalaisten...
Sanojen alkuperää kannattaa lähteä etsimään etymologisesta sanakirjasta. Suomen etymologinen sanakirja löytyy nykyisin verkosta: https://kaino.kotus.fi/ses/
Sanalle "hautausmaa" etymologinen sanakirja ei anna selitystä, mutta sanalle "hauta" antaa:
hauta (Agr; yl.), merk. myös ’hauduttamalla nauriista, lantusta t. perunasta maahan kaivetussa kuopassa t. padassa valmistettu ruokalaji, haudikkaat’ / ’Grab(en), Grube; Dünst-, Schmorgericht’, haudata, hautajaiset ~ ink ka hauta | ly haud, haude̮ ’hauta, kuoppa; naurishaudikas’ | ve haud, houd ’kuoppa’ | va auta | vi haud | li ōda ’hauta’ (sm > lp hawˈde ’hauta’)
Nyttemmin on esitetty kaksi eri alkuperän selitystä:
Kyseessä on vanha germaaninen lainasana, ja verbi hautoa on johdettu...
Veikko Tiiton toimittamassa Daa-da daa-da Kirka ja Sammy Babitzin - Diskografiassa 1966-2007 (s. 32) singlen "Kaikkea on/Pelin henki" Scandia KS 874 taustalaulajiksi on mainittu Monica Aspelund, Iris Keinänen ja Eeva-Leena Pokela.
http://www.veikkotiitto.fi/tiedostot/Kirka_Diskografia.pdf
http://www.veikkotiitto.fi/
Seuraavista voisi olla apua:
Kurki, Hannu: Luetaan tiilenpäitä ja täytetään ristikoita? Lukija ja kirjastonkäyttäjä vankilassa. Tampere , 1990. Tukimus vankien kirjastonkäytöstä ja harrastuksista löytyy Tampereen yliopiston kirjastosta
Turunen, Katariina: Kaikuvien askelten aika. Tietosanoma, [1998]. Vankeinhoidon koulutuskeskuksen julkaisu ; 1998, 6
ISBN 951-885-154-9 Vankilakirjastonhoitajan muistelmateos, joka on saatavana myös pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista http://www.helmet.fi
Toivanen, Tiina: Säännöksiä ja näkemyksiä Suomen vankilakirjastoista : vapausrangaistusideologinen näkökulma Tampere , 1998. (Informaatiotutkimuksen pro gradu) Tampereen yliopiston kirjasto.
Prison libraries: Library Association guidelines for...
Kirjassa Tiedon tuolla puolen : kertomuksia yliluonnollisista tapahtumista kautta aikojen (Valitut palat, 1997) kerrotaan kahdesta englantilaisesta akateemisesta naisesta, jotka Ranskan-matkallaan 1900-luvun alussa tekivät selittämättömän aikamatkan 1700-luvun aikaiseen Versailles'n palatsin puistoon.
Charlotte Anne Moberly ja Elinor Jourdain julkaisivat kokemuksistaan kymmenisen vuotta matkansa jälkeen salanimillä Morison ja Lamont kirjan An adventure. Sitä on edelleen saatavissa kirjakaupoista; nykyisen - oikein tekijänimin varustetun - laitoksen nimi on Ghosts of the Trianon. Kirjan pohjalta on 1980-luvun alussa tehty elokuva Miss Morison's ghosts [http://www.imdb.com/title/tt0124008/].
Lisätietoa The Museum of Hoaxes -verkkosivulla:...
