Gunsmoke (Ruudinsavua) oli amerikkalainen lännensarja, jota esitettiin radiossa vuosina 1952-61 ja televisiossa 1955-75. Sarjan päättymisen jälkeen tuotettiin vielä tv-elokuvia: Gunsmoke: Return to Dodge (1987), Gunsmoke: The Last Apache (1990), Gunsmoke: To the Last Man (1992), Gunsmoke IV: The Long Ride (1993) ja Gunsmoke: One Man's Justice (1994). Televisiosarjaa tehtiin peräti 635 jakson verran.
Sarjaa ja elokuvia on julkaistu dvd:llä, mutta kirjastoista niitä ei ole saatavana. Joitakin sarjan kausia ja elokuvia on saatavilla esim. Amazon.uk:n ja eBayn kautta.
Gunsmoke Internet Movie Databasessa: http://www.imdb.com/title/tt0047736/
Gunsmoke Wikipediassa: https://en.wikipedia.org/wiki/Gunsmoke
Emme osanneet kuvan perusteella ehdottaa tiettyä lajia. Tarjoamme kirjaston teoksia, joiden avulla lajin määritys voi onnistua.
Helmet-kirjastossa on lainattavissa kodin tuholaisista kertovia tietokirjoja, tarkista ja varaa:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Stuholais*__Orightresult__U…;
Helsingin kaupungin nettisivuilla on myös kuvia sisätilojen tuholaisista, näistäkin sivuista voi olla hyötyä toukkaa tunnistaessa:
https://sisatilojentuholaiset.fi/
The undergroundin (Maanalainen) voi löytää Jyrki Vainosen kokoamasta ja suomentamasta Heaney-valikoimasta Ukkosvaloa (WSOY, 1997) tai Vainosen kääntämät kaksi Heaney-valikoimaa (Ojanpiennarten kuningas ja Ukkosvaloa) sekä joukon aiemmin suomentamattomia runoja sisältävästä kokoelmasta Soran ääniä (WSOY, 2007).
Kaivattu kirja saattaisi olla Achim Brögerin Putte ja puhelin (Kustannuskiila, 1985).
Putte ja puhelin - Lastenkirjainstituutin kirjasto (verkkokirjasto.fi)
Autoliiton artikkelissa Millainen pyöräteline autoon? sanotaan, että "on tärkeä varmistaa, ettei teline pyörineen ylitä vetokoukulle suurinta sallittua painoa". Moottori-lehden Aion V -testissä sanotaan: "Auton vetomassa on nolla kiloa, eli vetokoukkua autoon ei saa asentaa." Toisaalta, Tuulilasi-lehdessä 7/2019 julkaistussa kolumnissaan Faktat kateissa Vesa Linja-aho kirjoittaa: "Moni näennäisen yksinkertainenkin asia voi olla hankala selvittää. Esimerkiksi täyssähköautot ja peräkärryn vetäminen: halvimpiin malleihin ei vetokoukkua saa – ja jos saa, sitä voi käyttää vain fillarin kuskaamiseen, kun vetomassaksi on tyypitetty 0 kg." [kursiivi lisätty] Klaus Hanhikosken vetokoukkujen jälkiasennusta koskeva insinöörityö puolestaan toteaa (...
Asiaa kannattaa kysyä Urheilumuseolta ja Suomen Jääkiekkoliitolta.
https://kysymuseolta.fi/urheilumuseo/
http://www.finhockey.fi/index.php/info/yhteystiedot
Puitti-nimen alkuperä on epäselvä, mutta oletettavasti se on puu-sanan johdos kuten verbi puittaa (puikkia, livistää, pötkiä). Nimestä esiintyy myös nen-johtimellinen muoto Puittinen. Lisätietoja nimen esiintyvyydestä löydät Sukunimi-info -sivustolta.
Lähde
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000), linkki verkkokirjastoon https://outi.finna.fi/Record/outi.444012
Suosittelen yhteydenottoa Mikkelin maakunta-arkistoon (http://www.arkisto.fi/fi/arkistolaitos/maakunta-arkistot/mikkelin-maaku…), jonka vastuualueelle kuuluvat myös luovutetun Karjalan alueiden asiakirjat.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Yksi mahdollinen ehdokas "Kiehnanjoeksi" voisi olla Kiehimänjoki Paltamon kunnan alueella Kainuussa. Professori Reijo Heikkisen "Jokia, jotka virtaavat Kainuussa" -verkkosivulla (http://www.reijoheikkinen.fi/jokia-jotka-virtaavat-kainuussa/) Emäjoen kohdalla kerrotaan seuraavaa: "Joen yläjuoksua kutsutaan Kiannanjoeksi ja alajuoksua Ristijärven Iijärvestä lähtien Kiehmänjoeksi. Joen kokonaispituus on 105 kilometriä, josta Emäjoen osuus on 65 km." Kuvittelisin, että Kiehmän/Kiehimänjoki voisi helposti muuntua Kiehnanjoeksi kirkonkirjojen merkinnöissä.
Kuis pyyhkii? tai miten pyyhkii on yksi suomen kielen idiomi, eli Kielitoimiston sanakirjan mukaan "kahden tai useamman sanan muodostama kiinteä ilmaus, jonka merkitystä ei voi päätellä yksittäisten sanojen merkityksen perusteella, fraasi".
Idiomeja syntyy jatkuvasti uusia, ne muuttuvat ajan myötä, eikä niiden alkuperää useinkaan pystytä selvittämään.
Vastausta ei valitettavasti löytynyt tämänkään fraasin alkuperään. Erkki Karin Naulan kantaan - nykysuomen idiomisanakirja kertoo ilmauksen olevan arkikielinen ja tarkoittavan mitä kuuluu?, miten menee?
Hauska artikkeli suomen kielen idiomeista "Idiomeja ihan sikana" on ollut Tiede-lehdessä (10/2011), ja on luettavissa alla olevasta linkistä:
http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/...
Hei. Aikakauslehtiä voi lainata, uusinta numeroa lukuunottamatta, ja tämä lehti näyttäisi olevan juuri nyt lainassa. On myös mahdollista varata lehden tietty numero jostakin toisesta kirjastosta, jossa se on paikalla.
Voisikohan etsimäsi kirja olla Jeanne Willisin kuvakirja #Kultakutri?
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2374605__Skultakutri__O-d…
Kirjallisuuden tekijänoikeuksia valvoo Sanasto, mutta Sanasto ei kuitenkaan myönnä lupia teosten muunteluun kuten säveltämiseen, vaan lupa on pyydettävä suoraan tekijältä tai oikeudenhaltijalta. Tietoa näistä voit kysyä Sanastolta.
Sanasto:
https://www.sanasto.fi/
Sanaston yhteystiedot:
https://www.sanasto.fi/yhteystiedot/
Tutkielma pariloiduista porsaasta löytyy Antti Mäkisen suomentamana Parnasson numerosta 4/1999 (s. 414–417). Kaivattu kohta kuuluu siinä seuraavasti: "'Lahjat', kuten on tapana sanoa, 'tuovat ystäviä'." (s. 416)
Tässä tapauksessa kannattaa ottaa yhteyttä kirjastoon johon palautit kirjan. Henkilökunta voi etsiä teosta kirjastosta. Kirjastokortin numero nopeuttaa asian selvittämistä.
Vötjistellä-sanalle ei löytynyt vastinetta Kainuun alueen murrekirjoista. Lähimmäksi päästään sanalla "vötkistellä", joka tarkoittaa viivyttelyä laiskuuden takia (Seppänen, Markku: Van tul[l]ook[k]oon siitä kal[l]uo? : rikasta ja ronskia Kainuun murretta. 2021).Savon murteesta puolestaan löytyy vötjälehtee, vötjälehtöö, joka tarkoittaa lorvailla, vetelehtiä, laiskotella (Eskelinen, Unto: Tavvoo savvoo : savon kielen sanakirja. 2018.)Useammalta kainuulaiselta henkilökunnan jäseneltä kysyttäessä sana vötjistellä yhdistettiin vötkistelyyn ja laiskuuteen.
Löysin Helsingin yliopistossa hyväksytyn Jukka Laurilan pro gradu -tutkielman 20:7-13 Jeremia 20:7-13 psykoanalyysissa : Nimettömän valituslaulun syntyprosessi tekstin objektimielikuvien muutosten valossa, http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe200809091889. Siinä käsitellään myös käännöksiä ja niiden tulkintaa mainitsemastanne kohdasta. Sivulta 51 löytyy alaviitteestä 199 analyysiä verbin käännöksestä. Siinä todetaan, että verbin toinen merkitys on pettää, mutta tässä jakeessa 7a se tarkoittaa enemmän viettelemistä. Verbistä on vielä enemmän analyysia sivulla 61, jossa tutkielman kirjoittaja toteaa verbin merkityksen olevan pettää, viekotella (2 Sam 3:25 ja Hes 14:9), ja juuri tässä hän sanoo merkityksen olevan petoksen...
Dannyn ja Armin vanhoja keikkakalentereita on hieman hankalaa löytää. Niitä ei löydy elämäkerroista tms. Musiikkiarkistossakaan tätä tietoa ei ollut saatavilla. Tieto saattaisi löytyä keikkamainoksena esim. vanhoista Helsingin sanomista tai Vantaan sanomat -sanomalehdestä 70- ja 80-luvuilta. Vanhoja lehtiä voi tutkia mikrofilmiltä Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastossa, https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Jutt… sekä Kansalliskirjastossa, https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/kokoelmat/kansalliskokoelman-sanoma…
Pääset myös tutkimaan vanhoja Helsingin Sanomia Helmet-kirjastojen tietokoneilta.
Tiedustelin asiaa Mannerheimin lastensuojeluliitosta ja sieltä vastattiin, että palvelu on valtakunnallinen eli kyseessä ei ole paikallinen tai yhdistysten toiminta. Vanhempainpuhelimen ja -chatin yhteydenotot ohjautuvat MLL:n päivystypisteisiin, joita on Helsingissä, Oulussa ja Jyväskylässä.
MLL:n keskusjärjestö organisoi toimintaa ja heidän kouluttamiensa vapaaehtoisten päivystäjien tukena on aina auttavien puhelin- ja nettipalvelujen tiimin ammattilainen.
