Ainakin Turun seurakunnille ja Turun seudun vanhustuelle voi lahjoittaa puhtaita villalankoja.
https://www.turunseurakunnat.fi/apua-ja-tukea/rahahuolet/vaateapu-karderoopi/lahjoita
Haluatko tukea toimintaamme? | Turun Seudun Vanhustuki ry
Valkeavuoren 7C:llä on sekä helppoja että vaikeita kysymyksiä, mutta yritetään kuitenkin.
Kirjastonhoitajan palkka riippuu sekä siitä, työskenteleekö hän yleisessä vai tieteellisessä kirjastossa, pienessä vai suuressa kirjastossa ja hiukan myös siitä, miten pitkään on töissä ollut. Jos kirjastonhoitaja on esimiestehtävissä, siitäkin seuraa hiukan suurempi palkka. Useimmat kirjastonhoitajat saavat kuitenkin palkkaa noin 2500 euroa kuukaudessa, hyvin karkeasti yleistäen. Nettipalvelu Oikotien palkkalaskuri antaa summan 2473 euroa.
Enkeli on erityisesti kristinuskossa, juutalaisuudessa ja islamissa esiintyvä "taivaallinen henkiolento", jolla on näissä uskonnoissa lähinnä erilaisia avustavia tehtäviä, kertoo esimerkiksi Wikipedia. Vastaus...
Kyseessä on Einari Vuorelan runo Lokakuu, joka alkaa juuri noin. Runo on kokoelmasta Unhoituksen maa (1937), mutta se on sisältynyt myös ainakin alakansakoulun lukukirjaan Urho Somerkivi: Lasten neljäs lukukirja (ensimmäinen painos vuonna 1960).
Voit tarkastaa teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa täältä
https://www.helmet.fi/fi-FI
Heikki Hellmanin ja Arto Vilkon tutkimusartikkelissa "Suuren yleisön soittorasiat: Radio Suomen, Radio Novan ja Radio Suomipopin soittolistat ja niiden rakenne" vertailtiin kolmen kuunteluosuudeltaan suurimman radioaseman musiikkitarjonnan monipuolisuutta. Tutkimusartikkelin mukaan "Radio Suomen musiikkitarjonta on monipuolisuudeltaan, aikakausien kirjoltaan sekä esitysten ja artistien määrällä mitattuna täysin omaa luokkaansa".
Hellman, H., & Vilkko, A. (2018). Suuren yleisön soittorasiat: Radio Suomen, Radio Novan ja Radio Suomipopin soittolistat ja niiden rakenne. Etnomusikologian Vuosikirja, 30, 154–182. Koko artikkeli luettavissa verkkojulkaisuna osoitteesta https://doi.org/10.23985/evk.69184
Kyseisiin tuntomerkkeihin voisi sopia esimerkiksi Juliusz Machulskin ohjaama satiirinen elokuva "Sulatetut miehet" (alkup. Seksmisja, engl. Sexmission) vuodelta 1984.
Kyseinen elokuva on näytetty Suomessa (Yle TV2) helmikuussa 1986.
Muita kuvaukseen ainakin osittain sopivia puolalaisia elokuvia voisivat olla esimerkiksi "Venus on vaiti" (1960) sekä "On the Silver Globe" (Na srebrnym globie, 1988).
Puolalaiset scifi-elokuvat sisälsivät toisinaan neuvostojärjestelmän kritiikkiä, minkä johdosta ne saattoivat herättää huomiota myös länsimaissa.
Vantaan kaupunginkirjastoon ostetaan liikunta- ja harrastevideiota seuraavista paikoista: Kirjasto-media, Parainen, puh. 02/4589633; DHE-castle, Helsinki, 09/4761616; Home Entertainment Promotions, edustaja Tom Lagerström, 040/9001156; Urheiluliittojen keskus(SLU), myös myymälä, 09/34812266.
Koska kyseisen videon ilmestymisvuodesta on noin pitkä aika, ei ole enää käytettävissä tietoa, mistä kyseiset videot on kirjastoon on hankittu. Nykyisin useimmat golfvideot ainakin Vantaalle hankitaan Kirjasto-mediasta. Suomen golfliitosta voisi myös tiedustella p.09/34812244. Myös Stockmann myy urheiluvideoita.
Lainan voi uusia netin kautta korkeintaan viisi kertaa. Sen jälkeen kirja on palautettava/käytävä sen kanssa kirjastossa. Jos kirjasta ei ole varauksia, voit lainata sen uudelleen ja sitten Sinulla on jälleen mahdollisuus uusia lainaasi viisi kertaa netin kautta, ellei kirjasta ole varauksia.
Joissain lähteissä kahvin keksiminen on tosiaan ajoitettu 1200-luvulle, mutta juomana kahvista on varmoja mainintoja vasta 1400-luvulta Arabian niemimaalta. Todennäköisesti paahtaminen ja juomana nauttiminen oli keksitty jo aiemmin. Kahvipensasta oli viety sen alkuperämaasta Etiopiasta Jemeniin, jossa pensasta viljeltiin ja sen marjoja paahdettiin ja niistä tehtiin juomaa. Eurooppaan kahvi saapui Turkin kautta 1500-luvulla. Aiemmin kahvipensaan marjoja pureskeltiin tai muuten syötiin esimerkiksi sekoittamalla jauhettuja marjoja muuhun ruokaan tai rasvaan. Legenda kertoo, että noin vuonna 850 vuohipaimen nimeltä Kaldi ihmetteli vuohiensa käytöstä. Hän huomasi, että vuohet pureskelivat erästä pensasta ja piristyivät. Kasvi oli kahvi....
Hei,Helmet-verkkokirjastosta löydät Ranskaa käsittelevää aineistoa asettamalla hakukenttään maan nimen ja rajaamalla osastoksi lapset ja nuoret. Yleisellä haulla materiaalia löytyy melko paljon.Sinänsä Normandiasta löytyy paljon maailmansotien aikakautta ja tapahtumia luotaavaa luettavaa. Samoin Rooman ikeen alla kelttien heimojen vaiheista löytyy kirjallisuutta. Ikäspesifisti kuitenkin vain Normandiaa käsittelevää kirjaa tai sarjakuvaa ei juuri ole (pl. Asterixit). Kuitenkin koko Ranskaa kattavia kirjoja ja luettavaa löytyy ja niissä on joitain tietovälähdyksiä myös Normandiasta vrt. aikuisten matkakirjat. Noilla rajauksilla Helmetistä löytyy varmasti jotain virikkeellistä.Pari nostoa esimerkkeinä yleisesti lapsille suunnatuista...
Kyseessä voisi olla ruotsalaisen Åke Sandgrenin ohjaama Ihmeitä Valbyssä (Miraklet i Valby). Vuonna 1989 valmistunut elokuva on kestoltaan 85 min. Ainakin juonikuvio vaikuttaisi melko lailla kuvailemasi kaltaiselta.
Ensi-ilta Suomessa oli 08.11.1991 elokuvateatteri Forumin viitossalissa.
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_129240
https://www.imdb.com/title/tt0097890/?ref_=ttpl_ov
Marja Kurkelan kirjassa "Pikkumuija" (WSOY, 1990) on kuvausta vastaava lastenhoitaja, jolla on Goolagong-niminen kissa. Kirjan on kuvittanut Jukka Lemmetty.
Aiheesta kertovat seuraavat kirjat:
Alanen, Aulis J.: Suomen maakaupan historia (Kauppiaitten kustannus, 1957)
Naakka-Korhonen, Mervi: Halpa hinta, pitkä mitta (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1988)
Kyseessä on kaiketikin Nora Robertsin Sateenkaaren väreissä (All the possibilities, suom. Meri Ala-Tauriala,1999).
Teos näyttää kuuluvan kirjastoverkkosi kokoelmiin.
https://finna.fi/Record/keski.2370883
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3890060
Tässä joitakin lukuvinkkejä.Jotuni, Maria: Rakkautta (1907, useita uusia painoksia); Kun on tunteet (1913, useita uusia painoksia)Kilpi, Eeva: Kesä ja keski-ikäinen nainen (1970)Kähäri, Iris: Lyhty, loista (1969)Mikkola, Marja-Leena: Naisia (1962)Onerva, L.: Murtoviivoja (1910, uusi painos 2023)
Yhdysvaltain presidenttien sekä varapresidenttien vierailuista Suomessa viran aikana ja sen jälkeen on Wikipedia-artikkeli:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Yhdysvaltain_presidenttien_vierailuista_Suomessa
Donald Trumpin tuore vierailu on päivitetty artikkeliin.
Ennen presidenttiyttä tehdyistä käynneistä ei ole vastaavaa koottua tietoa.
Vaasan historioista tai historiikeistä en löytänyt kahvilasta mainintaa. Enkä Hartmanin talon historiaa käsittelevistä kirjoista. Siirryin vanhoihin puhelin- ja osoitekirjoihin. Sieltä kahvila löytyi, mutta nimen kirjoitusasussa on hajontaa sielläkin. Vuoden 1958 puhelinluettelossa se on Wivex mutta esim. vuosien 1956 ja 1957 osoitekirjassa se on Vivex cafe/kahvila. Muutamilla internetsivuilla kahvila mainitaan esim.
http://www.vaasalaisia.info/keskustelu/index.php?topic=1967.480
http://www.vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php/Espa
mutta nämä ovat tietysti yksityishenkilöiden muisteluita, eivät "virallista" tietoa
Kirjastot eivätkä muutkaan tahot saa tietosuojasyistä tallentaa asiakkaiden lainatietoja.
Monissa kirjastojärjestelmissä on nykyään mahdollista asiakkaan itse asettaa lainahistorian tallennus päälle. Lainatietojen tallennus alkaa siitä eteenpäin, kun tietojen kerääminen sallitaan eli nykyiseen ongelmaasi tämä keino ei enää ole avuksi. Se on kuitenkin jatkossa kätevä tapa tarkistaa, mitä on tullut luettua tai kuka sen hyvän kirjan kirjoittikaan.
Lainahistorian kerääminen sallitaan verkkokirjastossa. Ratamo-kirjastojen verkkokirjastossa kyseinen kohta löytyy Omat sivut -valikon alta kohdasta Omat tietoni. Sieltä voi laittaa raksin ruutuun "Salli lainahistorian kerääminen". Lainahistoriaansa pääsee tutkimaan Omat sivut -...
Verkosta voi tulostaa perinnönjakolomakkeen, esim. Perukirjanetissa on tarjolla ladattava perinnönjakokirja eri tilanteisiin. Perinnönjakoon liittyvää tietoa, https://www.makupalat.fi/fi/search/node/perinn%C3%B6njako, perunkirjoitukseen liittyvää tietoa, https://www.makupalat.fi/fi/search/node/perunkirjoitus
Varsin käyttökelpoisia ovat kirjoista löytyvät mallit, niistä löytyy myös ohjeita
Asiakirjamallit, Petri Järvensivu - Jussi Kalliala - Pekka Kolppanen - Kalle Kyläkallio - Mari Lampenius - Heikki Uotila. Alma Talent 2018 (up)
Juridiset asiakirjamallit, Mikko Erkkilä - Johanna Ojala - Päivi Räike. Edita 2010 (3., uudistettu painos)
Puronen, Pertti: Näin teet perukirjan itse, (5.uud.p., 2013...
Kirjoja kyseisestä tykkikomppaniasta ei vaikuttaisi olevan. Muutamia muita lähteitä:
Tykkikomppanian digitoidut sotapäiväkirjat 18.6.1941-14.8.1944 löytyvät Sotasampo -palvelusta:
https://www.sotasampo.fi/fi/units/actor_11698
34. Panssaritykkikomppanian (todennäköisesti sama yksikkö uudelleen nimettynä) sotapäiväkirjat 1.8.1944-20.11.1944 on myös digitoitu:
https://www.sotasampo.fi/fi/units/actor_11691
34. Tykkikomppania esiintyy myös Martti Kokon Viipurin taistelua 1941 käsittelevässä artikkelissa Kansa taisteli -lehdessä 9/1983. Lehti on saatavilla digitoituna Suomen Sotahistoriallisen Seuran sivuilta:
http://kansataisteli.sshs.fi/Tekstit/1983/Kansa_Taisteli_09_1983.pdf
Finna-palvelussa on muutama valokuva:
https://finna.fi/...
