Junnu Vainion sanoittama kappale "viimeisestä karhusta" on nimeltään Ihminen on tehnyt sen. Tämän Hans van Hemertin Elephant song -nimisen sävelmän ovat suomeksi levyttäneet ainakin Tapio Heinonen ja Pasi Kaunisto. Suomenkielinen versio alkaa sanoin "Karhu, melkein viimeinen / kulkee seuraa etsien".
Tapio Heinosen vuonna 1976 tekemä levytys on saatavissa vastikään julkaistulla kokoelma-CD:llä Kaunein aamuisin : kaikki levytykset 1974-1979 (Rocket, 2009). Pasi Kauniston tulkitsemana kappale löytyy CD-muodossa ainakin laulajan albumeilta Parhaat (Finnlevy, 1989) ja Luonnonlapsi (Fazer, 2001) - nämä kaksi lienevät tosin jo loppuunmyytyjä - sekä kokoelmilta Muistojen 70-luku (Valitut Palat, 2002) ja Tupla Finnhits 3 & 4 (Warner, 2003).
"Miljoonan markan pakarat" on käännöskappale. Alkuperäisen kappaleen "Black but sweet" on säveltänyt ja sanoittanut Wilmoth Houdini. Suomenkieliset sanat kappaleeseen on kirjoittanut Jukka Itkonen (syntynyt 1951).
Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjassa kerrotaan, että Piia ja sen ruotsinkielinen asu Pia on sisarnimi 1700-luvun Piukselle, latinalaisperäiselle nimelle, jonka merkitys on 'hurskas'. Kansanomaisena Piaa on tavattu myös lyhenteenä nimestä Zenobia, joka taas tarkoittaa suunnilleen 'hän, jolle Zeus on antanut elämän'.
Jari P. Havian Liputusoppaan (1996) mukaan isännänviirin käyttö on vapaampaa kuin Suomen lipun, isännänviiri kuuluu arkeen ja Suomen lippu juhlaan eli hyvän tavan mukaisesti virallisina ja vakiintuneina liputuspäivinä Suomen lippu nostetaan salkoon. Isännänviirit kuuluvat valoisaan kesäaikaan, mutta viiriä voi käyttää muulloinkin. Mitkään liputusajat eivät koske isännänviiriä. (Havia, 39).
Yrityslippuja käytetään yleisesti joka päivä ja ne voivat liehua saloissa ympäri vuorokauden. Yrityslipun käyttö ei kuitenkaan ole suotavaa virallisina ja vakiintuneina liputuspäivinä. Yrityksen tai sen työntekijöiden juhla- tai merkkipäivinä liputetaan Suomen lipulla ja yrityksen omalla lipulla. (Havia, 55). Lisää tietoa viireistä ja yrityslipun...
Ei ole mahdollista aivan suoraan sanoa, minkä ikäisille Erin Hunterin Soturikissa-kirjat sopivat. Lapset kehittyvät eri aikaan, joten vastaanottokyky vaihtelee. Neuvoisin, että jos sinusta tuntuu epämukavan hurjalta, älä lue – vielä. Voit ehkä lukea niitä hieman vanhempana. Jos tuntuu mukavan kutkuttavasti jännittävältä, voit lukea.
Turun pääkirjastossa voi todellakin skannata ja tulostaa. Skannaus esimerkiksi omaan sähköpostiin on maksutonta, mutta tulosteista veloitetaan 20 senttiä per tulostesivu. Kaksipuolinen tuloste maksaa siis 40 senttiä.
Uuden kirjastotalon alakerrassa oleva Uutistori on erikoistunut näihin palveluihin. Omatoimiskannaus toki onnistuu muillakin osastoilla.
Yleisyydestään huolimatta nimi ’vasikallinen ovi’ ei esiinny sanakirjoissa.
Vasikallinen ovi tarkoittaa kaksiosaista kulkuovea, joista toinen puoli on kapeampi ja tarkoitettu pidettäväksi kiinni.
Pieni kulkuovi eli vasikkaovi saattaa viitata vasikkaan eli naudan poikaseen, mutta etymologista vahvistusta tähän ei löydy.
Vasikka voi viitata myös perävaunuun: vetoauto ja vasikka (Nurmi, Timo: Gummeruksen suuri suomen kielen sanakirja).
Lähteet:
https://fi.wiktionary.org/wiki/vasikallinen
http://pientilanukko.blogspot.fi/2014_09_01_archive.html
Napit tulivat muotiin 1300-luvulla. Ne auttoivat tekemään vaatteista tyköistuvia. Oletetaan, että nappeja on käytetty varhemminkin arkipukimissa, mutta tähän aikaan nappeja alettiin käyttää vaatteissa runsaasti ja niistä tuli vaurauden sekä arvokkuuden merkkejä.
Kirjoitetaan, että napin paikka vakiintui vasta 1800-luvulla. Muotikirjoissa, joita selasin, kiinnitin huomiota siihen, että jo varhaisessa vaiheessa useissa kuvissa tuo suunta liepeissä on ollut naisilla päinvastainen kuin miehillä.
Siitä ei ole varmaa tietoa, miksi miesten ja naisten paidoissa napit ovat vastakkaisilla puolilla: miesten paidassa ja takissa oikealla ja napinreiät vasemmalla, naisten päinvastoin. Oletetaan, että miesten napitus liittyy oikean käden käyttöön ja...
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 1947 Suomessa syntyi elävänä yhteensä 108168 lasta. Tätä lukua ei sen jälkeen ole ylitetty. Lähimmäksi pääsevät vuosi 1948 (107759), 1946 (106075) ja 1949 (103515).
Vertailun vuoksi: 2000-luvulla vuotuinen syntyvyys on vaihdellut välillä 55555-60980.
Tilastoja löytyy Tilastokeskuksen sivuilta osoitteesta http://www.stat.fi/index.html.
"Jokainen meistä seisoo yksin maan sydämessä auringonsäteen lävistämänä ja yhtäkkiä on ilta" on Quasimodoa, tuntemattoman kääntäjän tulkinta Nobel-lyyrikon runosta Ed è subito sera (Ja äkkiä on ilta). Tämän lyhyen runon kirjoihin päätyneitä suomennoksia on kaksi - Elli-Kaija Könkään ja Aale Tynnin - eikä tämä ole niistä kumpikaan.
Kysymyksen tekstin loppuosan kirjoittajasta ei ole tietoa. Kenties joku kynäilijä on ollut sitä mieltä, että Quasimodon kolmisäkeinen runo sellaisenaan on liian lyhyt ja täydennyksen tarpeessa. En onnistunut löytämään näitä säkeitä mistään ilman tuota Quasimodolta lainattua aloitusta, joten vaikuttaisi siltä, ettei kyse ole jostakin muusta lähteestä peräisin olevasta erillisestä Ed è subito...
Boccaccion novelli Metsästyshaukka on Decameronen viidennen päivän yhdeksäs kertomus. Novelli on myös teoksissa Hyvää yötä 1 (1934) sekä Maailmankirjallisuuden mestarinovelleja 1 (1972).
Kun vielä elävien ihmisten sukututkimustietoja siirretään avoimeen internet-verkkoon, kyseessä on henkilötietojen sähköinen luovuttaminen, jolloin henkilötietolain ja julkisuuslain perustella jokaiselta ao. henkilöltä olisi pyrittävä pyytämään suostumus tietojensa internet-julkaisulle.
Vaikka tiedot olisi jo aiemmin julkaistu sukukirjassa, avoimessa verkkoympäristössä tietojen voisi katsoa olevan laajemmin saatavilla ja niiden käyttö huonommin hallittavissa kuin usein vain pienenä painoksena oman suvun jäsenille julkaistun sukukirjan kautta, joten ao. ihmisillä saattaisi olla erilaisia toiveita sukutietojensa kirja- ja internet-julkaisua koskien.
Tietosuojavaltuutetun toimiston mukaan:
"Jos esimerkiksi jokin yhdistys julkaisee...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Mähönen” on luultavasti peräisin karjalaisesta etunimestä ”Mehvo(i)”, jonka taustalla ovat venäläinen nimi ”Mefodij” ja kreikkalainen nimi ”Methodius”. Toinen vaihtoehto on ”Makarios”, josta lienee syntynyt myös sukunimi ”Mähkönen”.
”Makarios” ja sen kantamuoto ovat merkinneet osoitteesta http://www.behindthename.com/name/macario löytyvän Behind the Name -sivuston mukaan ’siunattua, iloista’ (’blessed, happy’). Nimen ”Methodius” merkitykset taas ovat olleet osoitteesta http://www.behindthename.com/name/methodius löytyvän selityksen mukaan ’pursuit’ ja ’method’ eli ilmeisesti suomeksi jotakin sellaista kuin ’tavoittelu, toiminta, menetelmä,...
Kalevalaseuran vuosikirjassa 45 (1965) kerrotaan Jyväskylän paikannimistä. Tourula oli yksi Jyväskylän alkuperäisistä jakokunnista ja saanut nimensä Touru-nimisestä suvusta. Tourujoki on saanut nimensä vanhan Tourun talon mukaan.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksessa Sukunimet (2000) kerrotaan, että sukunimet Touru, Tourula, Tourunen saattavat olla samaa perua kuin nimi Toura. Tähän nimeen saattaisi sisältyä skandinaavisen Thor-alkuisen miehennimen mukaelma ja se voisi kertoa skandinaavisista vaikutuksista (Thor, ukkosenjumala).
Suomen kielen perussanakirjan, (osa I. 1990, julkaisija Kotimaisten kielten tutkimuskeskus) mukaan kirkua taipuu seuraavasti: minä kirun, sinä kirut, hän kirkuu, me kirumme, te kirutte, he kirkuvat.
Kirjallisuudessa erilaisia pultteja kutsutaan yleensä ruuveiksi. Ruuvien avulla kiinnitetään työkappaleita toisiinsa. Merkityksellistä näissä liitoksissa on se, että ne ovat avattavia. Sekä pinnapultti että vaarnaruuvi ovat erikoisruuveja. Kummassakaan ruuvimuodossa ei ole kantaa, ja sekä pinnapultti että vaarnaruuvi ovat kierteytetyt molemmista päistään. Vaarnaruuvissa kuitenkin toiseen kiinnitettävään kappaleeseen tuleva pää on teroitettu, tai viistetty, jotta se estäisi pinnapulttia paremmin sivusuuntaista liikettä. Friedrich Bendixin Metallialan perustyöt (WSOY 1974) -oppikirjassa kerrotaan vaarnaruuvista seuraavasti sivulla 105: "Vaarnaruuveissa on kierreosa kummassakin päässä ja näiden välillä kierteetön osa....
Kyseessä on Zacharias Topeliuksen opettavainen satu nimeltään Kunnioita isääsi ja äitiäsi. Siinä perheen vanhemmat soimaavat isoisää, joka vapinaltaan läikyttää ruokaansa, ja lopulta asettavat hänet syömään nurkkaan puupurtilon kanssa. Perheen nelivuotias poika vuoleskelee puupalikkaa, ja vanhempien tiedusteltua mainitsee siitä tulevan purtilon. Eikä suinkaan porsaalle, vaan isälle ja äidille, jotka vanhoiksi tultuaan pääsevät siitä syömään nurkkaan, kuten isoisäkin. Tämä saa vanhemmat tajuamaan oman kiittämättömyytensä ja kovasydämisyytensä. Seuraa anteeksipyyntö isoisältä ja lupaus kunniasijasta perheen ruokapöydässä. Sadun lopussa muistutetaan neljännen käskyn merkityksestä. Sama aihe esiintyy myös Grimmin sadussa Vanha vaari ja...
