Helmet-chat ponnahtaa esiin Helmet-palvelusivuston oikeasta alalaidasta aina silloin, kun chat-palvelu on auki, ts. vastaaja on paikalla ja ottamaan keskustelun vastaan. Vastaajalla on keskusteluja auki kerrallaan rajoitettu määrä.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kyseessä on Arvid Lydeckenin laulu Iloinen kirahvi. Se sisältyy esimerkiksi nuottijulkaisuun:
KARUSELLI: pienen koululaisen musiikkikirja. toim. Ritva-Leena Pitkäpaasi, Matti Rautio, Liisa Tenkku
Musiikki Fazer, 1972
Kappale on Alwari Tuohitorven Jytämimmi. Sanat siihen on julkaistu ainakin vuonna 1975 ilmestyneessä Toivelauluja-vihkosessa numero 101.
https://www.youtube.com/watch?v=J9aKOfQhWak
Helsingin kaupungin karttapalvelu kartta.hel.fi kertoo nimen taustoista seuraavasti:
Nuijasodan talonpoikaispäällikön Hans Kranckin eli Hannu Krankan (k. n. 1630, syntymäaika ei tiedossa) mukaan.
Linna-kirjallisuudesta en onnistunut löytämään lisävalaistusta Kivivuoren Jannen repliikille. Perusteellisimmin Linnan käyttämiin sitaatteihin perehtynyt Jyrki Nummikaan ei tähän kohtaan puutu teoksessaan Jalon kansan parhaat voimat : kansalliset kuvat ja Väinö Linnan romaanit Tuntematon sotilas ja Täällä Pohjantähden alla (WSOY, 1993). Taru Mäkinen mainitsee sen pro gradu -työssään "Mitä hyödymme vaikka voittaisimme koko maailman jos saamme vahinkon seläällemme" : Täällä Pohjantähden alla -romaanitrilogian raamatulliset viittaukset ja uskonnollinen kontrapunkti (Tampereen yliopisto, 2008), mutta ei tee selkoa katkelman alkuperästä: "Kivivuoren Janne hyräileekin -- lakkokohun keskellä laulua, jossa muutamaan sanaan tiivistyvät kysymykset...
Pohjoismaisen tontun perushahmon loi ruotsalainen taiteilija Jenny Nyström. Nyströmin tontut olivat pukeutuneet pohjoismaalaisen talonpojan perinteelliseen kansanasuun. Ensimmäisissä värillisissä tonttukuvissa hiippalakki oli punainen ja puku harmaa tai vihertävä.
Varmimmin tontun tuntee päähineestä. Pitkä, suippopäinen myssy eli hiippa on tonttujen - ja katolisten piispojen - virkalakki. Hiippa on vanha myssyn malli. Antiikin Roomassa suippenevaa fryygialaismyssyä käyttivät vapautetut orjat. Keskiaikainen porvarin hiippa muistutti pikkulapsen kypärämyssyä, 1300-luvun aatelismies kietaisi pitkän myssynkärjen leukansa alta pään päälle. Ranskan vallankumouksen tunnusvaatteeksi nousi fryygialaismyssy, joka somistettiin...
Jaakko Stenroos on ilmeisesti säveltänyt Valtosen Vaimoke -romaaniin pohjautuvan laulunäytelmän vuosina 1967-68 (ks. Pohjoissavolaisen kaunokirjallisuuden bibliografia, hakusana "Valtonen, Hilja" http://bibliografia.kuopio.fi/kirjailijat/v/valtonen_hilja/ ). Harry Bergström puolestaan on säveltänyt musiikin Valenin Vaalan ohjaamaan Vaimoke-elokuvaan.
Ilmeisesti ainoastaan Bergströmin säveltämä ja Eine Laineen sanoittama laulu 'Vaimoke' on julkaistu nuottina. Kappale sisältyy mm. seuraaviin nuottijulkaisuihin:
Kauas pilvet karkaavat : Suomifilmin säveliä 1933-2003 / Toimitus Virpi Kari. Helsinki : F Kustannus, 2004
Suuri toivelaulukirja 9. Toim. Aapeli Vuoristo. Warner/Chappell Music 1991.
20 suomalaista ikivihreätä 2. 2. Helsinki : Scandia...
19.4.1964 klo 12.30 Tukon keskusvaraston toisen kerroksen banaanikypsyttämössä tapahtui räjähdys, joka aiheutti yhden henkilön kuoleman ja 11 loukkaantumisen. Räjähdys romautti välikaton osittaisesti, osa ulkoseinää kaatui kadulle ja kaikki rakennuksen ikkunat särkyivät. Räjähdyksen arveltiin alustavissa tutkimuksissa johtuneen banaanivaraston tuulettimien tai sähkövalojen aiheuttamasta kipinästä, joka sai banaanien kypsyttämisessä käytetyn asetyleenin räjähtämään. Tukon keskusvarasto sijaitsi tuolloin Helsingin Sörnäisissä Panimokatu 1:ssä.
Autoja Tukon keskusvaraston pihalla, Panimokatu 1. Pietinen, valokuvaaja 1960-1963, Helsingin kaupunginmuseo.
Laatikoita puretaan autosta Tukon keskusvarastolla. Panimokatu 1....
Käsikirjasto/mediateekki on tosiaan Turun kaupunginkirjaston pääkirjastorakennuksen toisessa kerroksessa ja sen aukioloajat ovat samat kuin aikuistenosaston - ma-to 10-20, pe 10-18 ja la 10-15. Käsikirjastoaineistoa ei lainata (poikkeuksena lehtien vanhat vuosikerrat), mutta meillä on lukusali, jossa voi rauhassa keskittyä lukemiseen. Käsikirjastossa voi myös käyttää tietokoneita ja mikrofilminlukulaitteita ja lukea lehtiä. Asiakkaiden käytössä on myös kaksi kopiokonetta. Tervetuloa tutustumaan paikan päälle ja kysymään lisää!
Kyseessä ei liene mikään kovin yleinen sanonta, sillä Internetistä löytyy vain joitakin osumia, eikä mikään tutkimistani fraasisanakirjoista tunnista sitä. Sen sijaan sanonta esiintyy muodossa ”Pietari Pekan poika varasti vangilta voita, meni saksan saunaan, pani säkin naulaan, voi suli säkkiin” Teuvo Pakkalan romaanissa ”Oulua soutamassa” (1885), joka löytyy digitoituna Gutenberg-projektista osoitteesta http://www.gutenberg.org/ebooks/14570. Sanonta saattaisi siis olla peräisin Pakkalan teoksesta, joskin mahdollista on sekin, että se on elänyt kansan suussa jo aikaisemmin ja että Pakkala on hyödyntänyt sitä.
Jos sanonnalla on ollut joku todellinen alkuperä, se lienee häipynyt historian hämärään. Se saattaa hyvin olla pelkkä rallatus tai...
Aaron on alkujaan hepreankielinen nimi, jonka lähtökohta lienee muinaisegyptistä saatu sana aharon. Tämä tarkoittaa vuorta tai vuorella asuvaa. Toisen tulkinnan mukaan nimi merkitsee valaistua.
Ilaria on kysytty tällä palstalla ennenkin. Nimi on karjalainen versio ortodoksisen kirkon pyhittäjän Ilarionin nimestä. Kantanimi on latinan Hilarius, joka tulee sanasta hilaris ja tarkoittaa hyväntuulista ja reipasta.
(Lähde: Lempiäinen: Suuri etunimikirja).
Aaronin nimipäivä on 1.7. ja Ilarin 13.7. (Lähde: Almanakka 2017).
Kollegat ympäri Suomen vinkkasivat vielä näitä kotimaisia romaaneja, joissa käsitellään yksinäisyyttä:
Bargum, Johan: Syyspurjehdus
Carpelan, Bo: Benjamin
Haahtela, Joel: Perhoskerääjä ja Elena
Hietamies, Eve: Niin paljon kuuluu rakkauteen
Huovi, Hannele: Pesula
Jalonen, Riitta: Hula-hula
Kaipainen, Anu: Vihreiksi poltetut puut
Karumo, Antti: Männyt
Kilpi, Eeva: Unta vain ja Kuolinsiivous
Kummu, Essi: Karhun kuolema
Kälkäjä, Mirjam: Umpistaival
Lehtolainen, Leena: Tappava säde
Liehu, Rakel: Helene
Lundberg, Ulla-Lena: Kökarin Anna
Lönnroth, Helena: Murhaaja tulee netistä
Melender, Tommi: Ranskalainen ystävä
Nevanlinna, Arne: Hjalmar, Marie ja Varma
Nuotio, Eppu: Onnellinen loppu
Onkeli, Kreeta: Beige
Pakkanen, Outi: Pelistä pois
Parkkinen...
Autovuokraamo Hertzin kotisivun http://www.hertz.fi/rentacar/location/index.jsp?targetPage=locationTabV… mukaan Kokkolassa on kaksi heidän autovuokraamoaan. Toinen on Kruunupyyssä, Kokkola-Pietarsaaren lentoasemalla (osoite Lentäjäntie 162) ja toinen on Kokkolassa, Ykspihlajassa, osoitteessa Sammonkatu 1 B.
Muita autovuokraamoja Kokkolassa löydät esim. sivulta https://www.kokkola.fi/matkailu_2/tekemista/fi_FI/autovuokraamot/ tai Googlesta hakemalla sanoilla autovuokraamot kokkola.
Etsimäsi kirja lienee Anja Laineen vuonna 1982 julkaistu kirja Rautamadonna. Teos löytyy Lahden kaupunginkirjastosta luokasta 84.2.
Teoksen tiedot:
Laine, Anja
Rautamadonna / Anja Laine. - [Lahti] : [A. Laine], 1982 ( : Gummerus). - 455, [2] s. ; 22 cm
ISBN 951-99394-7-4 (sid.)
YKL: 84.2
Suvi Teräsniska selvitteli sukunsa ja sukunimensä taustoja "Sukuni salat"-televisio-ohjelmassa. Ohjelmassa selvisi, että nimi on alunperin ollut Ståhlnacke, mikä tarkoittaa teräskaulaa. Suvin isoisä oli suomentanut nimen Teräsniskaksi 1930-luvulla:
https://www.is.fi/tv-ja-elokuvat/art-2000007852971.html
Teräsniskoja on Suomessa tällä hetkellä vain 30 kappaletta.
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/nimipalvelu_sukunimihaku.asp?L…
Ainakin teoksessa
Isotaito 1. - Otava, 1977
löytyy ohje artikkelista 'Joulukoristeet' sivulta 314
Sama ohje löytyy myös kirjasta: Joulukoristeet, kynttilät(1982)
-Suomen ensimmäinen hampurilaisravintola Wimpy avattiin huhtikuussa 1973 Helsingissä osoitteessa Simonkatu 10. Ravintolassa oli pöytiintarjoilu.-Suomen ensimmäinen kebabravintola Giros-grilli avattiin 1982. Sen perustivat ravintoloitsijat Veikko ja Tuula Huhtakangas Poriin Otavankadulle.-Suomen ensimmäinen pizzeria Bar Giovanni avattiin Haminassa vappuna 1961. Perustaja oli italialainen keittiömestari ja merimies Giovanni Tedeschi. https://www.iltalehti.fi/pippuri/a/201707052200246304https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/3099754https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/4766642
