Mirkka Rekolan teosta Kohtaamispaikka vuosi (1977) ei ole käännetty kokonaisuudessaan ruotsiksi, mutta mainitsemasi runo löytyy Bo Carpelanin kääntämänä, Carpelanin kokoamasta runoantologiasta Modern finsk lyrik (1984, sivu 230).https://vaski.finna.fi/Record/vaski.76250?sid=5066479278
Pirkko-Liisa Perttulan kirjassaan Tyttöjen jutut tästä ennustusvälineestä (yksinkertainen origami) käyttämän nimen kirppu ohella lasten on kuultu käyttävän nimeä ennustuskirppu.
Waldemar Bühlerin kirjassa Paperi- ja pahvityöt sekä kirjansidonta (WSOY 1961) ja Anja Bühlerin kirjassa Tyttöjen suuri askartelukirja (WSOY 1971) samanlaisesta paperitaitoksesta käytetään nimitystä "taivas ja kadotuksen kuilu".
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Kielitoimisto ei tunne virallista suomenkielistä vastinetta "paper fortune teller" - ennustusvälineelle.
Aika on tosiaan suhteessa mm. liikkeeseen, eli mitä nopeammin avaruusalus liikkuu, sitä hitaammin aika kuluu. Tiedon saaminen (maahan?) voidaan laskea avaruusaluksen nopeudesta. Monesta näkökulmasta aikaa käsittelevä artikkeli löytyy Ylen sivuilta: https://yle.fi/aihe/a/20-302244 Aikaa, avaruutta ja aikamatkustamista käsitellään myös esim. seuraavissa teoksissa: Rovelli, Carlo: Ajan luonne (Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 2022)Hawking, Stephen: Ajan lyhyempi historia (WSOY, 2008)Al-Khalili, Jim: Mustia aukkoja, madonreikiä ja aikakoneita (Art House, 2001)Greene, Brian: Kosmoksen rakenne : avaruus, aika ja todellisuus (Terra Cognita, 2005)Valtaoja, Esko: Maailmankaikkeudesta (Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 2025)
Hei!
Kysymykseesi vastaaminen vaatisi laajat tiedot solubiologiasta ja genetiikasta. Koulun biologian kirja Lukio 1 kertoo ytimekkäästi(s. 9), että elämän pituus on yleensä perimän määräämä. Näin eri eliölajeilla on jo geneettisesti valtavan erilaiset elinajanodotteet.
Raamatussa kerrotaan ihmisten elinajan olleen joskus jopa satoja vuosia. Asiaa voi tietysti epäillä, mutta nykyaikana ihmisen elämänkaari on taas pitenemässä, kun hyvissä olosuhteissa pystytään ravinteilla ja lääkkeillä hidastamaan solujen pilaantumista. Ihmisen DNA:ssa on selkeästi elämän pituutta rajoittavia tekijöitä, mm. informaatiota siitä, kuinka monta kertaa suunnilleen jokin solutyyppi voi jakautua ennen kuolemaa. Tieteellisellä tutkimuksella on kuitenkin löydetty...
Kainuun sanomien mikrofilmejä voi lukea Kajaanin kaupunginkirjaston pääkirjastossa. Niistä voi ottaa oheisella tulostimella kopioita. Kopioiden laatu vaihtelee ja voi vanhemmissa lehdissä olla melko huono. Kopioiden hinta on 30 senttiä/kappale.
Kyseessä on varmaankin Irja Askolan runo, joka alkaa rivillä Vaikeimpia ovat perjantait. Runo sisältyy Irja Askolan ja Anja Porion yhteisteokseen Mikä nainen (1985, useita painoksia, Kirjapaja, s. 104 -105).
https://finna.fi/
Etsitty kirja lienee Aili Somersalon Mestaritontun seikkailut.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au4d41493d-e3ca-4c00-bad6-7556e08cef14
Kirjaan perustuva fantasiamusikaali sai ensi-iltansa Tampereen Työväen Teatterissa joulukuussa 2015. Teatteri yritti saada kirjaa myytäväksi lippumyymäläänsä, mutta siitä oli painos loppu. Tämä inspiroi TTT:tä järjestämään kirjakeräyksen: jokainen Mestaritontun seikkailujen lahjoittaja sai vastalahjaksi lipun teatteriin. Lahjoituskirjat oli tarkoitus lahjoittaa "sopiviin kohteisiin, joissa ne pääsevät lasten luettavaksi". (Moro 19.11.2015)
Kysymyksen sitaatti ei ole runosta eikä se ilmeisesti ole Coleridgeakaan, vaikka se runoilijan nimeen on totuttu liittämäänkin. Quote Investigator -verkkosivun mukaan aforismi "Advice is like snow - the softer it falls, the longer it dwells upon, and the deeper it sinks into the mind" on todennäköisesti parafraasi 1700-luvulla eläneen brittiläisen pappismiehen Jeremiah Seedin saarnatekstistä: "We must consult the gentlest Manner and softest Seasons of Address: Our Advice must not fall, like a violent Storm, bearing down and making that to droop, which it was meant to cherish and refresh: It must descend, as the Dew upon the tender Herb; or like melting Flakes of Snow; the softer it falls, the longer it dwells upon, and...
Goodreads.com-sivuston mukaan kyseessä on George R. R. Martinin kirjoittama lause, jonka lausuu hahmo Tyrion Lannister Tulen ja jään laulu -kirjasarjassa. Kirjasarjan on suomentanut Satu Hlinovsky. Kollegani muisti, että lause saattaisi esiintyä ensimmäisessä osassa Miekkamyrsky. Kirjan voit lainata Helmet-kirjastosta.Kirjasarjaan perustuva televisiosarja Game of thrones puolestaan on esitetty suomeksi tekstitettynä. Hypable-sivuston mukaan sama asia on muotoiltu tv-sarjassa (S01E01, Winter is Coming) näin: “Let me give you some advice, bastard. Never forget what you are. The rest of the world will not. Wear it like armor, and it can never be used to hurt you.”Lähteet:Goodreads.com. https://www.goodreads.com/quotes/tag/tyrion-...
Kyseisen Salovaaran teoksen sivulla 42 kirjoittaja toteaa, että
"[Loppiaisaaton] uhreista oli...viisi ilmeisesti ulkovallan palveluksessa ollutta miestä".
Teoksen lähteissä viitataan Mikkelin kaupunginarkistossa olevaan asiakirjaan "Tappio- ja vaurioluettelot Mikkelin ilmapommituksissa 1940".
Kyseinen asiakirja on edelleen saatavissa, ja siinä todetaan 5.1.1940 pommituksessa kuolleen selkeästi nimettyjen henkilöiden lisäksi myös "5 valvontaosaston pidättämää henkilöä, joiden henkilötietoja ei ole vielä saatu valvontaosastosta".
Salovaara viitannee teoksessaan juuri näihin valvontaosaston pidättämiin henkilöihin. Mahdollisten vakoilijoiden lisäksihän talvisodan aikana Valtiollinen Poliisi sekä Päämajan Valvontaosasto ottivat turvasäilöön...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjassa mainitaan Loikala- sukunimestä seuraavaa: "Sukunimi Loikala perustuu Valkealan ja Sippolan Loikala-talonnimiin. Enimmät Loikala-nimiset asuvat edelleen esi-isiensä elinsijojen tuntumasaa. Jos talonnimen perustana on liikkumista kuvaava lisänimi Loikas, Loikkaaja, on talonnimenkin alkuperäisempi muoto ollut Loikkaala".
Tämän mukaan Loikala-sanan perustana ei ole liikkumista merkitsevä loikka tai loikata. En löytänyt tietoa siitä mikä Loikala-sanan merkitys on.
Tietoa sukunimistä: Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala, Sukunimet (2000)
Sukunimistä tietoa myös Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivulla http://www.kotus.fi/index.phtml?s=408
Kysymyksessä siteeratun tekstin laatija on Aaro Löf, "henkisen valmennuksen pioneeri ja @hidasta elämää -sivuston kirjoittaja". Vuonna 2019 Löfiltä ilmestyi itsensä löytämistä käsittelevä kirja Rohkea elämä : 7 askelta todelliseen muutokseen.
https://hidastaelamaa.fi/2015/10/enta-jos-antaisit-itsesi-olla/#47737fa3
Hei,
visuaalisen alan taiteilijoiden tekijänoikeusjärjestö Kuvasto ylläpitää taiteilijaluetteloa. http://kuvasto.fi/taiteilijaluettelo/
Sieltä löytyneiden Dixon - nimisten taiteilijoiden joukosta ei löytynyt vastaavaa signeerausta. Myöskään google-haut eivät vastaavuuksia tuoneet vaikka Dixon aika yleinen sukunimi onkin ja sen nimisiä taiteilijoita on paljon. Esimerkiksi Maynard Dixon. https://www.maynarddixon.org/
Arvelen maalauksen olevan kuvan perusteella ns sisustustaulu etenkin sen romanttisen ja aika stereotypisen aiheen valossa. Nätti se on ja voinet hyvällä omallatunnolla lahjoittaa tai myydä sen siitä pitävälle - onhan se kuitenkin oikea öljymaalaus.
Ystävällisin terveisin,
Selvittäessään ja kerätessään tietoja työnhakijasta rekrytoivan työnantajan on noudatettava lakia yksityisyyden suojasta työelämässä, jossa on säädelty seikkaperäisesti, millä perusteella ja minkälaisia tietoja työnhakijasta voi kerätä ja tallentaa, sekä miten ne tulee hankkia.
Lähtökohtaisesti rekrytointiin liittyen työnantaja voi kerätä ja tallentaa työnhakijasta vain työnhakuun ja työhön suoranaisesti liittyviä tarpeellisia asioita. Samoin työhaastattelutilanteessakin työnhakijalta voidaan kysyä vain suoranaisesti työnhakuun ja työhön liittyviä tarpeellisia kysymyksiä.Työnantajan on kerättävä henkilötiedot ensi sijassa työnhakijalta itseltään. Jos työnantaja kerää tietoja muualta, on hänen hankittava...
Paljon toistettu "If you live to be a hundred, I want to live to be a hundred minus one day, so I never have to live without you" on yksi niistä Nalle Puh -sitaateista, jotka eivät ole A. A. Milnen kirjoittamia, vaan ainoastaan hänen kirjojensa ja hahmojensa inspiroimia. Se ei ole peräisin Milnen teoksista, vaan Joan Powersin kirjasta Pooh's little instruction book.
Sitaatin inspiraationlähteenä lienee ollut Risto Reippaan ja Nalle Puhin välinen loppukohtaus kirjasta Nalle Puh rakentaa talon (Annikki Saarikiven suomennos):
– Ja Puh, lupaa ettet unohda minua. Et koskaan. Et vaikka minä olisin satavuotias.
Puh mietti hetken.
– Kuinka vanha minä olen silloin?
– Yhdeksänkymmentäyhdeksän.
Puh nyökkäsi.
– Minä lupaan, sanoi hän...
Anne Ricen kirjoista on suomennettu seuraavat kolme:
1)Veren vangit. Otava,1992. ISBN 951-1-12334-3. Alkuteos:Interview with the vampire.
2)Vampyyri Lestat. Otava, 1993. ISBN 951-1-12733-0
Alkuteos: The vampire Lestat.
3)Kadotettujen kuningatar. Otava,1994. ISBN 951-1-13095-1. Alkuteos: The queen of the damned.
Englanniksi ovat ilmestyneet ainakin seuraavat:
"The Vampire Chronicles"-sarja:
1) Interview with the Vampire
2) The Vampire Lestat
3) The Queen of the Damned
4) The Tale of the Body Thief
5) Memnoch the Devil
6) Merrick
7) Blood and gold, or, The story of Marius
8) Blackwood farm
9) Blood canticle
Omana vampyyrisarjanaan "New Tales of the Vampires" ilmestyivät:
1)Pandora
2)Vittorio the Vampire
3)Vampire Armand
The Mayfair...
Aiheesta löytyy paljonkin kirjoja, joita voi hakea HelMet tietokannasta esim. hakusanoilla sukupuoli-identiteetti ja homoseksuaalisuus. Tässä muutamia esimerkkejä aihetta käsittelevistä tietokirjoista: Saanko olla totta: sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus ( Gaudeamus, 2011), Juhani E. Lehto: Homoseksuaalisuus tieteen näkökulmasta ja miesten kertomana ( Yliopistopaino, 2010), Homo, lesbo; tositarinoita 2000-luvun Suomesta ( Minerva, 2009), Ulos kaapista; tositarinoita homoseksuaalisuuden kohtaamisesta ( Gaudeamus, 2006) , Hanna Vilkka: Sukupuolen ja seksuaalisuuden kohtaaminen ( PS-kustannus, 2010) ja Tiia Aarnipuu: Trans, sukupuolen muunnelmia ( Like, 2008)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target&suite=def&...
Rion julistus löytyy suomeksi Ympäristöministeriön ja Ulkoasiainministeriön julkaisusta ”UNCED: YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssi Rio de Janeiro 3. – 14.6.1992” (v. 1993, ISBN 951-47-7293-8). 27 periaatetta sisältävä julistus on kirjassa liitteenä nro 1. Kirjan saatavuuden voi tarkistaa HelMet-verkkokirjastosta.
http://www.helmet.fi/
