Yksinomaan koulumummoihin tai -vaareihin paneutunutta tutkimusta ei haaviini osunut, lehtijuttuja ja haastatteluja kylläkin:
Merja Forsman, Antilla on aina aikaa lapsille. - Martat 4/2017 [haastattelussa kouluvaari Antti Airisto]
Stina Haaso, Kouluvaari kuuntelee ja on läsnä. - Maaseudun tulevaisuus, 30.3.2012 [haastattelussa Turun Sirkkalan koulun kouluvaari Göran Wikstedt]
Anna Leena Högbacka, Mummot ja vaarit arjen apuna. - Opettaja 44-45/2010
Jukka Koivula, Kylävaarina ei sammaloidu : vaarin homma on Hannu Gustafssonille lomaa eläkeläisen arjesta [haastattelussa Mynämäellä kylävaarina toimiva Hannu Gustafsson]. - Kantri : Maaseudun tulevaisuuden kuukausiliite, 9/2012
Ulla-Maija Lammi-Ketoja, Kouluvaari ei anna jälkkää. - Lapsen...
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Francis Baconin kirjoituksia (1561-1626) on aiemmin suomennettu kahdessa itsenäisessä teoksessa: Filosofiset mietelmät (Essays, suom. 1910) ja Totuus ja kuolema : suuren filosofin puheita yleisölle (suom. 1917). Molemmat on suomentanut Elof Kristianson.
Vuonna 2002 ilmestynyt teos Matkoja utopiaan (toim. Mikko Lahtinen, Vastapaino) sisältää suomennoksen Francis Baconin teoksesta New Atlantis (1627), suom. Uusi Atlantis. Tämä on siis ainoa uudempi suomennos Baconin kirjoituksista.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3954087
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Kiitos Kirjasta -palkintoa ei jaettu vuosina 1999 ja 2000 koska jatkoa ajatellen tarvittiin rahoituksen selvittämistä. Lehtiartikkeli: Raili Tammilehto: Kiitämmekö kirjasta? Kirjakauppalehti 6/2000, sivu 71.
Ylen verkkouutisen mukaan kasteen suosio on ollut pitkään laskussa, perinne ei ole enää itsestään selvä. Helsinkiläisistä lapsista kasteen saa runsaat 40 prosenttia. Pienemmillä paikkakunnilla kastetraditio on selvästi yleisempi.
https://yle.fi/uutiset/3-10742711
"Powdered peanut butter" on tuote, jossa maapähkinät on paahdettu ja niistä on puristettu pois suurin osa niiden sisältämästä rasvasta ennen kuin ne on jauhettu. Varsinaiseen maapähkinävoihin verrattuna sen energiasisältö on siis pienempi. Jauheeseen on saatettu lisätä sokeria ja suolaa. Jauhetta voidaan käyttää sellaisenaan esim. smoothiehin tai leivontaan, tai siitä voidaan vettä lisäämällä tehdä levitettä.
Lähde: Consumer reports -sivusto: https://www.consumerreports.org/healthy-snacks/is-powdered-peanut-butte…
Suomeksi osumia näyttää löytyvän hakusanalla "maapähkinävoijauhe".
Kaikkiin ammatillisiin perustutkintoihin kuuluu Suomessa "Yhteiset tutkinnon osat (YTO)". YTO sisältää kokonaisuuden "Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen"; se pitää sisällään osion "Matematiikka ja matematiikan soveltaminen" (4 osp) ja osion "Fysikaaliset ja kemialliset ilmiöt ja niiden soveltaminen" (2 osp). Varsinaista matematiikan opiskelua on siis pakollista 4 osp verran, mutta matemaattis-luonnontieteellistä opiskelua on pakollista yhteensä 6 osp verran.Siitä, mitä nämä opinnot tarkalleen pitävät sisällään, voi lukea lisää opetushallituksen sivuilta: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/matemaattis-luonnontieteellinen-osaaminen
Tietoja Googlesta löytyy sivuilta Kaikki Googlesta http://www.google.fi/intl/fi/about.html
Siellä kerrotaan, että Googlen hakemisto käsittää yli miljardi url:ia,
http://www.google.fi/intl/fi/why_use.html
Googlelle voi esittää myös lisäkysymyksiä, yhteystiedot http://www.google.fi/intl/fi/contact/index.html .
Sitä, miten paljon maailman informaatiosta löytyy Internetistä on mahdoton arvioida. Googlen indeksoimien sivujen määrä on todella suuri, mutta en usko, että kukaan pystyy laskemaan, kuinka paljon maailmassa on yhteensä informaatiota yleensä painetussa, suullisessa taikka muussa muodossa.
Saimme vastauksen Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta.
Nilsiän ja Lempäälän lisäksi Mongan-alkuisia nimiä on Nimiarkiston paikannimikokoelmien mukaan Leppävirralla, Kihniössä, Rovaniemellä, Kurussa ja Oulussa. Viljakkalassa on lisäksi Monkala-niminen tila. Paikkakuntalaiset eivät ole osanneet selittää nimien taustaa. - Monka ja Monkala ovat käytössä myös harvinaisina sukuniminä.
Iisalmesta on lisäksi merkitty muistiin Monkajärvi, jonka tutkija T. I. Itkonen on yhdistänyt saamen sanaan moaggi 'käyrä puu'.
Nimistön alalta tehdyissä opinnäytteissä on yritetty selittää Kurun ja Viljakkalan Monka- ja Mongan-nimiä. Kurun nimi yhdistetään Viljakkalan vuoden 1571 asiakirjamerkintään, jossa mainitaan Oluff Mongoij (Monkoinen?) -niminen henkilö...
Ekologisen jalanjäljen käsite on kehitetty nimenomaisesti ihmisyksilöiden tai -yhteisöjen noudattamien elämäntyylien ekologisten seurausten havainnollistamiseksi. Niinpä eläinten ekologisen jalanjäljen mittaaminen on mielekästä oikeastaan vain ihmisen lemmikki- ja tuotantoeläimistä puhuttaessa. Ulkomaisten tutkimusten mukaan keskikokoisen koiran ylläpito aiheuttaa lähes kaksi kertaa katumaasturia suuremman ekologisen jalanjäljen. Luonnonmukaisesti elävät villieläimet eivät ole tässä mielessä merkittäviä maapallon resurssien kuluttajia.
Lähteet ja kirjallisuutta:
Hanna Kokko, Ekologinen jalanjälki. - Teoksessa Suomen luontotieto. 1, A-Kar. Weilin+Göös, 2005
Brenda & Robert Vale, Time to eat the dog : the real guide to sustainable...
Etunimi Luukas voidaan taivuttaa joissakin sijamuodoissa kahdella tavalla. Yksikön genetiivi voi siis olla joko Luukaksen tai Luukkaan.
Vierasperäiset s-loppuiset nimet taivutetaan yleensä käyttämällä i-sidevokaalia. Genetiivimuoto nimestä Thomas on siis Thomasin, silloin kun on kyse vieraskielisestä nimestä (samoin kuin esimerkiksi Charles - Charlesin). Jos kyse on suomalaisen Thomaksen nimestä, genetiivimuoto on Thomaksen.
https://kaino.kotus.fi/etunimientaivutus/index.php?s=hae
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/nimien%20taivutus/ohje/632
https://www.kotus.fi/kielitieto/yleiskieli_ja_sen_huoltaminen/nostoja_k…
Monikon genetiivi sanasta puolustusvoimat on puolustusvoimien tai puolustusvoimain....
Kirjan kirjastoluokka ei riipu siitä, onko kyseessä lasten vai aikuisten kirja. Eli kirja saa kirjastoluokan aiheen mukaan. Helsingin kaupunginkirjastolla on ainoana Suomen kuntien kirjastona käytössään luokitusjärjestelmä nimeltä HKLJ (Helsingin kaupunginkirjaston luokitusjärjestelmä), muiden kuntien kirjastot käyttävät Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää (YKL).
https://finto.fi/hklj/fi/
https://finto.fi/ykl/fi/
Elämäkertoja löytyy monista luokista. Esim. kirja Minä, Mauri Kunnas (tekijä Mauri Kunnas, muistiin merkitsi Lotta Sonninen) on HKLJ:n luokituksen mukaan luokassa 811 (Suomenkielisen kirjallisuuden historia ja tutkimus). Kirjojen Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille) / Taru Anttonen & Milla Karppinen (...
Hei,
Kiitos kysymyksestäsi. Tiedustelin hieman asiaa ja sain seuraavanlaisia vinkkejä.
Varkausmäki Könönpellossa on varmaan paras paikka kerätä marjoja ja sieniä.
Kämärin aluetta hieman epäilimme. Siellä on kyllä muuten mukava liikkua lähiluonnossa,
mm. mukavia luontoreittejä ja uimaranta sekä hienoja siltoja kosken yli.
Vattuvuori on myös yksi mahdollinen ulkoilualue lähellä kaupungin keskustaa, jossa on
myös metsää ja hyviä reittejä liikkujalle ja frisbeegolfratakin.
Myös Pieksämäen ja Jäppilän suuntaan mennessä, läheltä tietä, voi löytää marjapaikkoja,
näin täällä meillä arveltiin. Hyviä hetkiä luonnossa!
Yst. terv.
Virpi Naumanen
Kiitos-sana on johdos verbistä kiittää. Kiittää-verbillä on vastineita kaikissa lähisukukielissämme (esim. karjalan kiitteä, viron kiita). Verbin etäisempi alkuperä on epäselvä, mutta se vaikuttaa johdokselta, jonka kantasanaksi on arveltu samaa vanhaa vartaloa, josta on muodostettu myös verbi kiehua. Toisaalta merkityssuhteet eivät tule tätä selitystä. Kiittää-verbi saattaa olla myös vanha balttilainen laina, joka olisi samaa juurta kuin liettuan giedoti ’laulaa’.Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
Kielenhuollon kirjoista ei selvinnyt onko ajatusviivan lukeminen viivaksi virheellistä. Sitä pitäisi kysyä Kielitoimistosta http://www.kotus.fi/index.phtml?s=110 . Kielitoimiston sanakirjan mukaan pitkäjännitteinen on rinnakkainen ilmaisu pitkäjänteisen kanssa, joten molemmat ovat oikein.
Sellaisia kirjoja tai muuta aineistoa, joka ei kuulu PIKI-kirjastojen kokoelmiin, voi tilata kaukolainaksi muista kirjastoista. Kaukolainapyynnön voi tehdä omassa kirjastossa, joka hoitaa kirjan tilaamisen muualta.
Tilaavalla kirjastolla on yleensä kaukopalvelumaksu, jonka lisäksi asiakkaalta peritään mahdolliset lähettävän kirjaston maksut. Kaukolainan hinta saattaa siis vaihdella eri tapauksissa. Maakuntakirjastot ja esim. Varastokirjasto eivät peri mitään maksua, jolloin maksettavaksi tulee vain oman kirjaston kaukopalvelumaksu. Toisaalta esim. yliopistojen kirjastot perivät usein tuntuvan maksun. Aineisto pyritään toki tilaamaan asiakkaan kannalta edullisimmasta paikasta silloin, kun vaihtoehtoja on tarjolla.
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmassa on kirja Elämän maku- tietoja ja kertomuksia hydrokefaliasta ja MMC:stä (MMC, meningomyelocele = selkäydinkohju), toim. Pirjo Toivonen, Suomen CP-liitto ry ja Edita, 1998. Kirjaan sisältyy luku seksuaalisuudesta.
Artikkeliviitetietokanta Aleksista löytyi useita viitteitä hakusanalla selkäydinvammaiset. Ainakin seuraava käsittelee myös seksuaalisuutta
Hovatta, Outi: Selkäydinvammaisen naisen seksuaalisuus ja raskaus. Duodecim 1996 ; (112) ; 8 ; 669-673 Suomenkielinen tiivistelmä
Duodecim-lehti tulee pääkirjastoon Pasilassa (joka säilyttää sitä pysyvästi), Rikhardinkadulle ja Töölöön (joissa lehteä säilytetään kuluva + 5 edellistä vuotta).
Seuraava teos löytyi korkeakoulukirjastojen yhteistietokanta...
Suomessa on erityyppisiä säätiöitä. Itsenäisten säätiöiden lisäksi on paljon ns. epäitsenäisiä säätiöitä ja rahastoja. Säätiöt rekisteröidään patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään säätiörekisteriin. Säätiöiden enemmistö on pieniä säätiöitä, joiden hallituksessa saattaa olla usein vain lain vaatimat kolme henkilöä. Pienten säätiöiden hallinto perustuu usein täysin vapaaehtoisuuteen ja muun muassa hallituksen jäsenyydet ovat tavallisesti luottamustoimia, joista ei makseta palkkiota.
Suuri osa säätiöistä hoitaa varainhankintansa itse, osa taas on julkisen viranomaisen perustamia ja/tai rahoittamia. Säätiön vuosittaiset tulot voivat koostua sijoitusten tuotoista kuten koroista ja osingoista, vuokrista, lahjoituksista sekä...
Kyseessä on varmaankin kirja Valeria karnevaaleissa. Finna.fi-palvelusta löytyvät seuraavat bibliografiset tiedot:
Valeria : tarina nukesta, joka kiersi maailmaa. C, (Valeria karnevaaleissa)
Alkuteos: Valériane au Grand hôtel é Rio
Ulkoasu: [54] sivua : kuvitettu ; 16:o
Kieli: suomi
Alkuteoksen kieli: ranska
Julkaisija: [Porvoo] : WSOY [1961]
Lisätiedot: [Madeleine Grize] ; [kuv. Ariane Chatel] ; [Madeleine Grizen tekstin mukaan suomeksi kertoneet Martta Tynni ja L. Aro]
Lähde: https://www.finna.fi/Record/fikka.3551542
Nimimerkki Rouva Huu on lastenkirjablogissaan kirjoittanut Valeria-sarjasta: https://lastenkirjahylly.blogspot.com/2010/03/muistaako-kukaan-valeriaa.html
