Ymmärrän, että asia tuntuu harmilliselta. Näin elämässä usein käytännössä käy. Valitettavasti kirjasto ei voi perua aineiston korvausta. Kirjastot eivät kirjanpidollisista syistä johtuen voi toimia kuten kirjakaupat, jotka pystyvät perumaan kaupan kuittia vastaan. Meillä ei ole erillistä tiliä, jolta voisimme maksaa korvauksen peruutuksen. Aineiston korvaus paitsi palauttaa asiakkaan lainausoikeuden myös poistaa aineiston kirjaston kokoelmasta ja muuttaa korvatun aineiston asiakkaan omaisuudeksi. Kirjaston tulisi siis käytännössä ostaa korvattu kirja takaisin, mutta hankintaohjeet yleensä estävät aineiston ostamisen yksityisiltä henkilöiltä. Kirjastot voivat ostaa aineistoa vain kilpailutuksen perusteella valituilta...
Näitä nimiä on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta –palvelusta, tässä vastaukset:
Linda-nimi on tullut Suomeen eri teitä. Viron kansalliseepoksessa Kalevipoeg (1861) Linda on päähenkilön äiti. Tallinnassa on Lindan patsas Toompean mäen läntisellä rinteellä. Virolaisen nimenä Linda otettiin Kansanvalistusseuran kalenteriin 1883 ja siitä suomalaiseen almanakkaan vuosiksi 1908-1928. Nimi on otettu uudelleen Suomen almanakkaan vuonna 1984.
Suomessa on kuitenkin ollut jo 1850-luvulla syntyneitä Lindoja. Silloin nimeä teki tunnetuksi Helsingissä vuonna 1857 esitetty ooppera nimeltä Linda di Chamonix, jonka jälkeen kutsuilla laulettiin Linda-aarioita. Linda on muinaissaksalaisen naisennimen loppuosa, joka merkitsee...
Elintarviketaulukoiden mukaan ruisnäkkileivässä on rautaa ja muita ravintoaineita jopa enemmän kuin tavallisessa ruisleivässä, mikä johtuu kuitenkin siitä, että ravintoaineet ilmoitetaan 100 grammassa ruoka-ainetta, ja näkkileipä on ruisleipää kevyempää. Eli ravintoarvoltaan leivät vastaavat toisiaan.
Molemmat ovat terveellistä syötävää. Paljon tietoa leivästä esim. Leipätiedotuksen sivuilta:
http://www.leipatiedotus.fi/
Alkuperäisellä tekijällä tai hänen oikeuksiensa haltijalla (kuten Disney-yhtiöllä) on oikeus tiettyyn taiteelliseen lopputulokseen, joka ilmenee kaikkien tunnistettavissa olevana muumina tai mikkihiirenä. Rajanveto on hankalaa, mutta esimerkiksi Kaj Stenvall on Suomessa tehnyt suuren määrän itsenäisiä maalauksia, joiden hahmossa joku voi nähdä Aku Ankan. Hän on käyttänyt ideaa, mutta ei kopioinut sellaisenaan. Se on sallittua, vaikka usein tulkinnanvaraista.
Suuret kansainväliset viihdeyhtiöt valvovat oikeuksiaan tiukasti, joten en suosittele kokeilemaan rajoja. Ainakin Yhdysvalloissa Disney & Co suojelevat näitä asioita tekijänoikeuden lisäksi myös tavaramerkkioikeudella, joka saattaa kattaa fontteja ja hahmoja.
Olennaista on myös se...
T.S. Eliotin runoelma "The Hollow Men" on suomennettu nimellä "Ontot miehet" ja kokonaisuudessaan se sisältyy teokseen "Autio maa : neljä kvartettia ja muita runoja" (Otava, 1949 ja 1988).
Runon viimeiset säkeet kuuluvat suomennoksessa näin:
"Tällä tavoin maailma loppuu
ei paukahtaen vaan kitisten."
(suom. Kai Mäkinen)
Lähteet:
https://finna.fi
https://www.helmet.fi/
Helsingin kaupunginkirjaston kysy.fi-palvelussa on vastattu kysymykseen 2007:'
Kerkko Hakulisen kirjassa Paikannimet (WSOY 2006) Ahvenanmaan nimen alkuperästä kerrotaan seuraavaa:
”Nimen alkuperää ei ole tyhjentävästi selvitetty. Erään arvelun mukaan sekä ruotsin- että suomenkielisen lyhyen nimen merkitys on ´vesimaa´ tai ´vesisaari´, sanasta å (muinaisskandinaavin ahva) ´vesi´ (nykyruotsissa joki) ja land ´maa´ tai ´saari´. Toisen arvelun mukaan suomenkielisen nimen alkuosa ahvena olisi peräisin muinaisskandinaavista ja sen merkitys olisi ´ahven´ (1500-luvulla saaristolaiset maksoivat veroja ahvenina). Kolmannen arvelun mukaan ruotsinkielisen nimen alkuosa johtuisi sanasta ål ´soraharju´. Ruotsissa olevan Ålandin pitäjän nimen on...
HelMet-kirjastoista lainatun aineiston voi palauttaa mihin tahansa toiseen HelMet-kirjastoon. Sinun ei siis tarvitse palauttaa lainaamiasi kirjoja siihen kirjastoon, josta olet ne lainannut.
http://www.helmet.fi/fi-FI
”Suomen kielen perussanakirja” (2. osa; Valtion painatuskeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992) kertoo, että sanan ”rahkeet” merkitys on ’aisoja länkiin yhdistävät valjaiden hihnat’. Kuvainnollisessa mielessä ja nykykielessä rahkeilla viitataan taitoihin, voimiin, voimavaroihin tai vastaaviin, joiden avulla voidaan tehdä jotakin. Jos sellaista ei ole tarpeeksi, sanotaan, etteivät rahkeet riitä eli johonkin ei pystytä.
Alkuperäisen version kappaleesta "Oi tuntematon" laulaa Irja Kuusela. Levytys on vuodelta 1967.
http://yle.fi/aanilevysto/firs2/kappale.php?Id=Oi+Tuntematon
ja
Suomen kansallisdiskografia https://finna.fi
Fredi lauloi samana vuonna laulun Suomen euroviisukarsinnoissa, sijoittuen kolmanneksi. http://www.viisukuppila.fi/phpBB3/viisuhistoria/topic2360.html?sid=d21e…
"Oi tuntematon löytyy HelMet-kirjastoista Taneli Mäkelän laulamana CD-levyltä "20 suosikkia : Vanhan veräjän luona" ja Eino Grönin laulamana CD-levyltä "Musiikin tähtihetkiä". HelMet-kirjaston musiikkihaku: http://www.helmet.fi/search~S3*fin/X
Sanoituksen ja nuotit löydät esim. Suuri Toivelaulukirja 14:stä. Myös "Ikivihreitä lauluja : Taneli Mäkelän ohjelmistoa" sisältää etsimäsi...
Valitettavasti Lahden Puutyöstä tuntuu löytyvän hyvin vähän tietoa. Yhtiöstä löytyy kyllä lyhyitä mainintoja useastakin kirjasta, mutta siitä ei ole omaa historiikkia. Seuraavissa kirjoissa Lahden Puutyöstä on kerrottu jotakin:
Sarantola-Weiss, Minna: Kalusteita kaikille: suomalaisen puusepänteollisuuden historia. Puusepänteollisuuden liitto, 1995.
Vesikansa, Jyrki: Puuseppää aina tarvitaan: Iskun historia 1928-1998. Isku, 1998.
Lahden historia 3: Lahden talouselämän historia. Lahden kaupunki, 1996.
Halila, Aimo: Lahden historia. Lahden kaupunki, 1958.
Sarantola-Weissin kirjassa yhtiö mainitaan muutamalla sivulla. Kirjassa on myös muutama aika pieni kuva yhtiön tuotteista. Vesikansan kirjassa kerrotaan yrityksestä vajaa sivu. Lahden...
Sirje on vanha virolainen nimi, joka on saatu kansanrunon sanonnan "sinisirje linnukene", sinisulkainen lintu, pohjalta. Samasta sanonnasta on peräisin rinnakkaismuoto Sirja, joka löytyy myös suomalaisesta almanakasta 30.9. (lähde: Lempiäinen, Pertti: Suuri etunimikirja. WSOY, 1999)
'Rokote' on johdettu sanasta 'rokko', millä tarkoitetaan rokkotautia, rakkoa, rakkulaa, rokkotaudin nostamaa näppylää.
Lähde:
"Suomen sanojan alkuperä - Etymologinen sanakirja R-Ö" (SKS, 2000)
Nuotti Petri Laaksosen lauluun "Hyvää matkaa" löytyy esimerkiksi Suuren toivelaulukirjan osasta 14, sekä teoksista Juhlien toivelaulut (toim. Virpi Kari, F-Kustannus, 2009), Parhaat hengelliset laulut (Kirjapaja, 2001) ja Pieni toivelaulukirja / toimituskunta Virpi Kari, Ari Leskelä (F-Kustannus, 2011).
"Pidä minusta kiinni" on itseasiassa Jaakko Löytyn laulu, jonka Petri Laaksonen on sovittanut. Laulun nuotti löytyy mm. teoksista Jaakko Löytty: Kootut laulut. 1 (Kotimaa, 2011), Nuoren seurakunnan veisukirja 2005 (Lasten Keskus, 2005), Suuri toivelaulukirja : Hengellisiä lauluja, Parhaat hengelliset laulut (Kirjapaja, 2001) ja Kodin juhlien laulukirja (valikoinut Laura Voipio, (Kirjapaja, 1998).
"Ota hänet vastaan" sisältyy teoksiin Suuri...
Seteleitä voi periaatteessa suoristaa silitysraudalla, kunhan lämpö ei ole kovin korkea. Rahoja voi laittaa myös painon alle, jotta ne suoristuisivat. Linkki Oulun numismaattisen kerhon artikkeliin "Rahojen puhdistaminen": http://www.oulunnumismaatikot.fi/rahojen_puhdistus.htm
Runoja Lapista löytyy ihan mukavasti. Tässä vain muutamia nimiä ja teoksia. Mm. Arvolalta löytyy lukuisia muitakin teoksia kuin tässä mainitut
1. Arvola, Oiva
Lapin Saagoja
2. Haakana, Veikko
Lauluja Lapista - Runoja Ruijasta
3. Mikko Kilpi : Lapinmaa
4. LAPIN runot (kokoelma)
5. MORON siruja : lappilaisia runoja
6. SIINTÄVÄT kaukaiset metsät : runoja metsistä, eränkäynnistä ja erämaista
7. SUIKKARI, Raimo : Runokuvia Suomen Lapista
8. VALKEAPÄÄ, Nils-Aslak : Kevään yöt niin valoisat
9. VALKEAPÄÄ, Nils-Aslak : Aurinko, isäni
10. ARVOLA, OIVA Kampsuherrain saagat
11. ARVOLA, OIVA : Linnustajan maa
12. ARVOLA, Oiva : Neljän tuulen saagat
Lisäksi yksittäisiä runoja, lauluja jne löytyy mm. seuraavilta kirjailijoilta :
Uuno Kailas : Lapin-...
Radioteatterin 1990-luvulla tuottama Linnunradan käsikirja liftareille -kuunnelmasarja on julkaistu tallenteina cd-levyillä ja lainattavissa monista kirjastoista. Sarja on julkaistu viidessä osassa, jotka on nimetty alkuperäisen kirjasarjan osien mukaan: Linnunradan käsikirja liftareille (jaksot 1-4), Maailmanlopun ravintola (5-12), Elämä, maailmankaikkeus ja kaikki (13-18), Terve ja kiitos kaloista (19-21) ja Enimmäkseen harmiton (22-25).
Silmien värin periytyvyyteen vaikuttaa useampi geeni, joten asia ei ole aivan yksinkertainen:
https://peda.net/vierema/vierem%C3%A4nlukio/oppiaineet2/biologia/biologia/symbioosi2-2015/symbioosi2-090115/1uop
Seuraavan kaavion mukaan ruskeasilmäinen ja sinisilmäinen voivat saada vihreäsilmäisen lapsen:
https://www.quora.com/How-can-blue-and-brown-eyed-parents-create-a-green-eyed-child
Muumithan eivät ole ihmisiä, joten ei oikeastaan voida sanoa, että perinnöllisyys muumeilla toimisi samoilla lainalaisuuksilla kuin ihmisillä. Toisaalta minusta näyttää, että suuressa osassa alkuperäisiä Tove Janssonin kuvituksissa alunperin muumeilla on kaikilla mustat silmät, tosin Vaarallinen matka -kirjan kuvituksissa sekä Muumipapalla että...
Kun vielä elävien ihmisten sukututkimustietoja siirretään avoimeen internet-verkkoon, kyseessä on henkilötietojen sähköinen luovuttaminen, jolloin henkilötietolain ja julkisuuslain perustella jokaiselta ao. henkilöltä olisi pyrittävä pyytämään suostumus tietojensa internet-julkaisulle.
Vaikka tiedot olisi jo aiemmin julkaistu sukukirjassa, avoimessa verkkoympäristössä tietojen voisi katsoa olevan laajemmin saatavilla ja niiden käyttö huonommin hallittavissa kuin usein vain pienenä painoksena oman suvun jäsenille julkaistun sukukirjan kautta, joten ao. ihmisillä saattaisi olla erilaisia toiveita sukutietojensa kirja- ja internet-julkaisua koskien.
Tietosuojavaltuutetun toimiston mukaan:
"Jos esimerkiksi jokin yhdistys julkaisee...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Mähönen” on luultavasti peräisin karjalaisesta etunimestä ”Mehvo(i)”, jonka taustalla ovat venäläinen nimi ”Mefodij” ja kreikkalainen nimi ”Methodius”. Toinen vaihtoehto on ”Makarios”, josta lienee syntynyt myös sukunimi ”Mähkönen”.
”Makarios” ja sen kantamuoto ovat merkinneet osoitteesta http://www.behindthename.com/name/macario löytyvän Behind the Name -sivuston mukaan ’siunattua, iloista’ (’blessed, happy’). Nimen ”Methodius” merkitykset taas ovat olleet osoitteesta http://www.behindthename.com/name/methodius löytyvän selityksen mukaan ’pursuit’ ja ’method’ eli ilmeisesti suomeksi jotakin sellaista kuin ’tavoittelu, toiminta, menetelmä,...
