Kysyjäkin ehkä arvaa, ettei tällaiseen kysymykseen ole kenelläkään täsmällistä tai varmaa tietoa siitä yksinkertaisesta syystä, ettei kukaan pidä (eikä mitenkään voi pitää) kansainvälisesti kirjaa myydyistä "tuoteartikkeleista" hamasta menneisyydestä nykyhetkeen - ja lukuhan muuttuu koko ajan. Myös tuon "tuoteartikkelin" määrittely voisi olla visainen tehtävä. Olisiko "ruuvi" mielekäs määritelmä, kun erilaisia ruuveja on maailma satoja tai tuhansia. En usko, että pääsisimme edes teoreettisen laskutoimituksen äärelle kovin helpolla.
Mutta se lienee selvää, ettei kyseessä voi olla uusi (Kånken-reppu putoaa pelistä jo tässä vaiheessa), kallis, pitkäikäinen tai vain paikallisesti valmistettu esine. Jos haluaa olla "myydyin", täytyy olla...
I made a Google picture search and the pipes look a lot like some kind of water pipes. If you are more interested in finding what the pipes are, I recommend to contact the city of Helsinki. Ala-Tikkurila is part of Helsinki. https://www.hel.fi/en
Ernst Odert Reuterin Interinsaaren tyttö on julkaistu jo vuonna 1855. Näyttää siltä, että useimmista kirjastoista, jonka kokoelmiin teos kuuluu, sitä ei saa kotilainaan. Teos on lainattavissa esimerkiksi Kuopion Varastokirjastosta. Voit tehdä kaukopalvelupyynnön teoksesta oman lähikirjastosi kautta.
Interinsaaren tyttö Vaarissa https://vaari.finna.fi/Record/vaari.1854440
Interinsaaren tyttö Kirjasammossa https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_19397
Kyseinen elokuva saattaisi olla Tahraton mieli (Eternal sunshine). Elokuvan hahmot Joel ja Clementine tapaavat toisensa ensimmäistä kertaa yhteisen ystävän kautta rannalla Montaukissa. Joel ja Clementine pyyhkivät toisensa muististaan, mutta päätyvät myöhemmin tapaamaan toisensa uudestaan samalla rannalla, ja lopulta heille selviää, että he ovat tutustuneet jo aiemmin.
Toinen vaihtoehto on Leonardo DiCaprion tähdittämä The Beach.
Ison suomen kieliopin mukaan kyseessä on optatiivi eli sanottu lausutaan toivottuna, yksikön 2. persoona, vanhalta suomenkieliseltä nimeltään toivotapa. Erona on siis se, että imperatiivi on käskytapa ja tuo optatiivi ikäänkuin lievempi käskymuoto. Kielikello artikkelissa analysoidaan optatiivia ja imperatiivia perusteellisesti.
Itse en keksi muuta tapaa muodostaa optatiivia o-päätteisistä vartaloista kuin "sano'os" ja "katso'os".
VISK § 115 : Modustaivutus: https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=115
VISK § 1659 : Nukkuisit nyt; jospa aloittaisimme: https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=1659
Mielikäinen, Aila, Olkoot, hoitakoovat itse! Kolmannen persoonan imperatiivi, Kielikello 4/2008: https://www.kielikello...
Lähetin kysymyksen Fingridille palautelomakkeella ja sieltä ystävällisesti vastasi Pasi Turunen Maankäyttö ja Ympäristö -osastosta. Hän toteaa, että heijastinlevyt eivät liity käyttötarkoitukseltaan suoraan voimajohtoihin tai voimajohtopylväisiin ja että on itse saanut maanmittausalan koulutuksen, joten on aika varma vastauksen oikeellisuudesta: "---Kuvauksen perusteella uskon kyseessä olevan maanmittauksessa Takymetri -nimisellä mittalaitteella käytettävästä heijastinlevystä.--- Näitä heijastinlevyjä käytetään yleisesti maanmittaustöissä, joissa takymetrilaitteen sijaintikoordinaatit saadaan tarkasti selville tällaisten ennakkoon johonkin kiinteään alustaa asetettujen ja mitattujen heijastinlevyjen avulla. Tässä tapauksessa maanmittaaja...
Onhan se lähettäminen teknisesti mahdollista, sillä kaikkien julkisten kirjastojemme sähköpostiosoitteet löytyvt mm. kirjastot.fi-palvelun kautta. Iso työ kaikkien keräämisessä on, sillä mitään valmista e-listaa ei tietääkseni ole olemassa.
Kokonaan eri asia on, mitä tällaisesta postituksesta seuraa. Jokaisen kirjaston johtaja päättää itsenäisesti, miten hän reagoi pyyntöihin laittaa jokin tiedote kirjaston ilmoitustaululle. Jotkut epäilemättä lämpenevät tällaiselle esitykselle ja saattavat tulostaa vetoomuksen esille. Joku toinen taas voi pitää ehdotusta huonona ja jättää viestin huomiotta. Missään tapauksessa ei kannata olettaa, että tällaisella sähköpostittelulla olisi kovinkaan suuri vaikutus. Kirjastoihin tulee koko ajan paljon...
Tässä muutama ehdotus ruotsinkielisistä lasten ja nuorten kirjoista, jotka ovat helppolukuisia ja sopivat myös kielitaidon kehittämiseen.
Fantasiaa ja seikkailua:
Michael Dahl: Drakblod-sarja (1. osa: Drakduellen)
Kazu Kibuishi: Amulett-sarja (1. osa: Stenväktaren)
Jan Kjær: Häxboken
Niklas Krog: Draksvärdet
Jo Salmson: Drakriddare-sarja (1. osa: Tam tiggarpojken)
Maria Turtschaninoff: Maresi (Jolin Slotten selkokielinen versio)
Rakkautta:
Cecilia Borgkvist: Kattvinter
Kerstin Lundberg Hahn: Pank och kär
Eva Salqvist: MSN - Maja söker Noa
Alla englanninkielisiä lasten ja nuorten kirjoja, jotka ovat helposti lähestyttäviä joko lyhyiden lauseidensa tai sanavarastonsa puolesta.
Joe Todd-Stanton: Brownstone...
Alla olevasta linkistä löytyi Leninin 11.7.1919 Sverdlovin yliopistossa pitämä puhe, jonka otsikko on "Valtiosta". Puheesta löytyi tällainen virke: "Valtio on kone, jolla luokka sortaa toista luokkaa, kone, jolla yhden luokan alaisuudessa pidetään muut alistetut luokat." Käsittääkseni kyseessä on sitaatin suomennos.
Karjalais-suomalaisen SNT:n valtion kustannusliike julkaisi puheen vuonna 1945 erillisenä niteenä.
https://www.marxists.org/suomi/lenin/1919/7/11.htm
https://finna.fi
Liikennevirasto on tutkinut asiaa. Asia ei ole kuitenkaan yksiselitteinen. Vuonna 2011 julkaistun tutkimuksen nimi on Tien ja radanpidon hiilijalanjälki. Tutkimus on verkossa luettavissa. Vaikka tutkimus on vanha, se antaa kuitenkin pohjatietoa tien- ja radanrakentamisen hiilidioksidipäästöistä. Tutkimuksessa käsitellään rakentamisen lisäksi myös teiden ja ratojen käytön hiilidioksidipäästöjä.
https://julkaisut.vayla.fi/pdf3/lts_2011-38_tien_ja_radanpidon_web.pdf
Vuonna 2009 Julkaistu tutkimus selvittää Ympäristönäkökohtien huomioimista päällystevalinnoissa https://julkaisut.vayla.fi/pdf8/lts_2018-61_ymparistonakokohtien_huomioiminen_web.pdf. Tutkimuksesta selviää, että päällystevalinta vaikuttaa...
Voisiko kyse olla BBC:n sarjasta Matkalla dinosaurusten kanssa? Tässä on joitakin kaloja myös. Yle on esittänyt sarjaa 2000-2001. https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Matkalla_dinosaurusten_kanssa
Tähän liittyvä kirja löytyy myös Vaski-kirjastoista https://vaski.finna.fi/Record/vaski.360676
Hei,
Kiitos kysymyksestäsi. Saamenkielen omatoimiseen opiskeluun löytyy tietoa ja materiaalia alempana olevista linkeistä.
Pohjoissaamen opiskelun voisi aloittaa esimerkiksi GEA 1 oppikirjasta, josta löytyy myös digiversio, jota
voi selailla verkossa. Siihen kannattaa ehkä tutustua aluksi. Helppo GEA-kirjasarja on tarkoitettu alakoululaisille.
Muitakin kirjasarjoja löytyy kuten esimerkiksi Cealkke dearvvuođaid kirjasarja, joka on tarkoitettu lukioon ja
aikuisopetukseen.
Lisää oppimateriaalia löytyy linkeistä:
https://www.samediggi.fi/tuote-osasto/pohjoissaamenkieliset-oppimateria…
https://www.samediggi.fi/toiminta/koulutus-ja-oppimateriaali/
Saamen kielien opiskelun työkaluja löytyy osoitteesta:
https://...
Runo Vanhalla vintillä kummittelee on julkaistu ensimmäisen kerran Kiannon (tuolloin vielä Calamnius) kokoelmassa Lauluja ja runoelmia (1900). Voit lukea runon teoksen Gutenberg-projektiin digitoidusta versiosta:https://www.gutenberg.org/cache/epub/74396/pg74396.txtRuno on luettavissa myös Pohjola-lehden digitoidusta numerosta 5/1901. Lehti löytyy Kansalliskirjaston digitoimista aineistoista:https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/703862?term=Vanhalla%20vintill%C3%A4%20kummittelee&term=Vanhalla%20vintill%C3%A4%20kummitteleepi&page=3Vanhalla vintillä kummittelee -runo sisältyy myös esimerkiksi teokseen Ilmari Kiannon kauneimmat runot : valikoima (toim. Uolevi Kianto, 1964).https://finna.fi/Record/satakirjastot.287197?...
Tuntea sanalle löytyy vastine kaikista lähisukukielistä sekä useista etäsukukielistä. Verbivartalon alkuperäinen asu *tumte-. Suomen kirjakielessä sana on esiintynyt Uppsalan evankeliumikirjasta ja Agricolasta alkaen.
Lisätietoja: Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja
Kielitoimiston sanakirja: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?ListWord=tuntea&Searc…
Seija Tuovila tutkimustyö : Kun on tunteet, Suomen kielen tunnesanojen semantiikkaa http://jultika.oulu.fi/files/isbn9514278070.pdf
Yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisistä ammattiryhmistä löytyy luettelo Valtioneuvoston sivuilta: https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/yhteiskunnan-toiminnan-kannalta-kriittisten-alojen-henkilosto.
Etymologinen verkkosanakirja Etymonline https://www.etymonline.com/search?q=Austria kertoo asiasta seuraavaa:
central European nation, from Medieval Latin Marchia austriaca "eastern borderland." German Österreich is "eastern kingdom," from Old High German ostar "eastern" (from Proto-Germanic *aust- "east," literally "toward the sunrise," from PIE root *aus- (1) "to shine," especially of the dawn) + reich "kingdom, realm, state" (from Proto-Germanic *rikja"rule," from PIE root *reg- "move in a straight line," with derivatives meaning "to direct in a straight line," thus "to lead, rule"). So called for being on the eastern edge of Charlemagne's empire....
Nimitys "Vanha Suomi" viittaa Venäjään Uudenkaupungin rauhassa 1721 ja Turun rauhassa 1743 liitettyihin Suomen kaakkoisiin osiin. Kun ne liitettiin muuhun Suomeen vuonna 1812, ne olivat ikään kuin "vanhaa" Suomea suhteessa "uuteen", Venäjään 1809 liitettyyn Suomeen.
Lähde:
Kaisu-Maija Nenonen & Ilkka Teerijoki, Historian suursanakirja
Roy Anderssonia on tituleerattu "ruotsin Aki Kaurismäeksi", joten kyseessä voisi olla joku hänen elokuvistaan. Kyseessä voisi olla Eräs rakkaustarina (1970) tai Toisen kerroksen lauluja (2000).
Lähteet ja lisätietoa
IMDb Roy Andersson: https://www.imdb.com/name/nm0027815/
YLE: Kumpi on melankolisempi - ruotsalainen vai suomalainen, Roy Andersson? https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/02/27/kumpi-melankolisempi-ruotsalai…
Nerudan Runoja-kokoelman esipuheessa on muutama tekstikatkelma sekä espanjaksi että suomeksi, mutta ainoa teos, josta löysin kokonaisia Nerudan runoja rinnakkain alkukielisinä ja suomennoksina, on antologia Tuhat laulujen vuotta. Valikoima sisältää runoja yli kahdeltasadalta runoilijalta, joten otos kunkin lyyrikon tuotannosta on teoksessa väistämättä näytteenomainen. Nerudalta mukana on kolme runoa: Ercilla, Jinete en la lluvia (Ratsumies sateessa) ja Walking around (Kävelyllä).
Löytämistäni lähteistä löytyi mainintoja kirjastojen omatoimikäytöstä Pohjoismaissa, Saksassa, Irlannissa ja Iso-Britanniassa sekä Kanadassa, Yhdysvalloissa ja Singaporessa. Itäisen Euroopan maista ei löytynyt mainintoja.Lähteet: Public Libraries News: https://www.publiclibrariesnews.com/about-public-libraries-news/unstaffed-librariesKaija Asukas: Omatoimikirjastoja meillekin. Opinnäytetyö, Oulun ammattikorkeakoulu 2020.
