Merikalojen kidukset, munuaiset ja ruoansulatuskanava poistavat niiden juoman meriveden liian suolan. Tästä syystä merikalat eivät ole suolaisia. Tällaista säätelyä kutsutaan osmoregulaatioksi.
Asiaa on avattu Helsingin Sanomien lasten tiedekysymyksissä vuonna 2021 seuraavasti:
Se, juovatko kalat vettä, riippuu elinympäristöstä. Kalat, kuten kaikki muutkin selkärankaiset eläimet, nimittäin säätelevät tarkasti elimistönsä kudosten vesi- ja suolapitoisuutta. Tuota säätelyä kutsutaan osmoregulaatioksi.
Makeassa vedessä, kuten järvissä ja joissa, elävien kalojen kudosten suolapitoisuus on ympäröivää vettä suurempi. Vettä tunkeutuu tällöin jatkuvasti kalojen sisälle, ja niiden täytyy erittää liika vesi pois munuaistensa...
Entisinä aikoina, joina synnyttäminen tapahtui lähes aina kotona, syntymäpaikaksi merkittiin enemmittä pohtimisitta kirkonkirjoihin äidin kotiseurakunnan nimi. Kun maaseudun äidit joissakin tapauksissa 1900-luvun alkupuolella synnyttivät läheisen kaupungin sairaalassa, merkittiin kaupunki lapsen syntymäpaikaksi, mutta edelleen seurakunnan nimeä käyttäen. Kaupunkiseurakunnan syntyneiden luetteloon ei lapsesta kuitenkaan tullut merkintää, mikä saattaa haitata vielä nykypäivänkin sukututkijaa, kun etsittyä henkilöä ei lainkaan löydy sen seurakunnan kirjoista, joka on merkitty hänen syntymäseurakunnakseen. Vähitellen monet papit alkoivatkin merkitä syntymäpaikaksi sen seurakunnan, jonka kirjoihin lapsi ensimmäisen kerran merkittiin.Vuonna 1945...
Kuluvana vuonna on ilmestynyt Aku Aittokallion kirja Tehtaan talossa : Emil Aaltosen perintö Tampereen Tammelan kaupunginosan asuntorakentamisessa ja asumiskulttuurissa, joka käsittelee Akolinnaa sekä Pikilinnaa ja Pitsnoukkaa. Kirjaa on tilattu Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmaan ja siihen voi jo jättää varauksen.
Lauri Silvander, Isokyrö mainitsee artikkelissa Lammen vesi värjäytyi punaiseksi ja sieltä nousi ihmisten luita – Levänluhdan vainajia ympäröi mysteeri (Julkaistu: 13.11.2017 18:23 Iltalehti):
Levänluhdasta käytetään myös kirjoitusasua Leväluhta. Levänluhta on kirjoitusmuotona vanhempi ja tutkijoiden käytössä. Levänluhta-projektin yhteydessä tehdyn paikannimistötutkimuksen perusteella kummatkin ovat oikein.
Seinäjoen sukututkijoiden vastaus:
Paikalliset lausuvat “Levälluhta”. Vieraspaikkaaset tiedemiehet ovat luulleet, että kirjoitetaan Levänluhta, mutta kyllä tienviitoissa lukee Leväluhta. Ei oo ennen vanhaan ollut niin tarkkaa tuon oikeinkirjoituksen kaas.
Lammen vesi värjäytyi punaiseksi ja sieltä nousi ihmisten luita https...
Pekka Simojoen säveltämä ja sanoittama laulu Tosi kuin vesi sisältyy seuraaviin nuottijulkaisuihin:
Laulukirja (toim. Pentti Airaksinen, Anna-Liisa Haunio, Samu Laaksonen, Jari-Pekka Niskanen, Laura Markkanen, Risto Jii, Espoon tuomikirkkoseurakunta, 2006)
Laulutuuli (toim. Jari Kovalainen, Kirkon nuorisotyön keskus, Suomen poikien ja tyttöjen keskus-PTK ry., Lastenkeskus, 2003)
Ystävyyden talo : Pekka Simojoen parhaat lastenlaulut. Suomen lähetysseura, 1999
Nuottinaru. 1 : 25 lastenlaulua sanoin, soinnuin, sävelin (toim. Heli Ahvenainen, Prisma, 1996)
Viola https://finna.fi
Tšernobylin kolmesta vahingoittumattomasta reaktorista kaksi ensimmäistä, jotka sijaitsivat kauimpana räjähtäneestä nelosreaktorista, otettiin uudelleen käyttöön jo vuoden 1986 puolella, syyskuun lopun ja marraskuun alun välisenä aikana. Täsmällinen ajankohta vaihtelee hieman lähteestä riippuen. Commercial Nuclear Power 1987 -luettelon mukaan ykkösreaktori käynnistettiin 1.10., kakkonen 6.11. - Reaktorit poistettiin käytöstä vuosina 1991 (2.), 1996 (1.) ja 2000 (3.).
Reaktorit sijaitsivat vieretysten varsin lähellä toisiaan: ykkös- ja nelosreaktorin välillä ei ole etäisyyttä paljon puolta kilometriä enempää. Hyvän havainnollistuksen reaktorien keskinäisestä sijainnista saa satelliittikuvasarjan Nuclear - 25 years...
Valitettavasti en onnistunut löytämään suomeksi Bedlamista juurikaan mitään. Finnasta tuli pari osumaa, mutta nekään eivät olleet tietokirjoja, vaan pari pienkustantamon 70-luvulla julkaisemaa salapoliisiromaania:
bedlam | Hakutulokset | Finna.fi
Englanniksi taas tietokirjallisuutta Bedlamista löytyisi.
Frans Lehdon "Äidin kyyneleet" -niminen runo on julkaistu lehdessä ”Joulun ilosanoma” (01.12.1918). Runo alkaa: ”Kun lapsuuden päiväni muistan”. ”Sanansaattaja”-lehdestä (01.03.1919) löytyy Rikhard Mäkisen sävellys tähän runoon.
Verkosta löysin esityksen laulusta nimellä ”Kun lapsuuden päiväni muistan”. Siinä sanat ovat suunnilleen samanlaiset kuin Mäkisen sävellyksessä, mutta melodia on erilainen. Esityksen tietojen mukaan laulu on peräisin ”Uusi veisu” -nimisestä laulukirjasta. Tästä laulukirjasta on useita painoksia, joissa kaikissa ei ole nuotteja mukana, mutta kollegani avulla tarkistin, että tämä sävelmä sisältyy ainakin nuottiin ”Uusi veisu : yksiääninen nuottipainos” (Evankelisluterilainen todistajaseura, 1984)....
Missään ei liene täsmällisesti määritelty, mistä taivas alkaa. Sanakirjamääritelmä "taivaalle" on sekin valitettavan tulkinnanvarainen "korkealla maan yllä oleva ilmatila". Mitä lentokoneisiin tai muihin ilma-aluksiin tulee, niiden on ainakin parasta olla puiden ja korkeimpien maastonkohtien yläpuolella, tai voi käydä niin, etteivät ne ole taivaalla kovin kauan.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/taivas
Hei, kirjoituskoneesi on valmistettu syyskuussa vuonna 1928.
Kirjoituskonetietokannasta voi hakea tietoa merkin, mallin ja sarjanumeron perusteella. Linkki vie suoraan Remington Standard No. 30 tietoihin:
Remington Typewriter Model Serial Number Database (typewriterdatabase.com)
Hän on Martti Tiuri (1925-2016). Hän toimi kansanedustajana 1983-2003.
https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/279.aspx
Luettelo Suomen eduskunnan ikäpuhemiehistä
https://fi.wikipedia.org/wiki/Eduskunnan_ik%C3%A4puhemies#Vanhin_elossa…
Tarkoitatko ehkä kappaletta "Keltaiset banaanit", joka alkaa: "Hei Hondurassa rannalla sen puhtahalla sannalla"? Laulussa lauletaan myös: "He paljon banaaneita syö, ja siinä onkin päivän työ, sen päälle banjojaan he lyö". Sen ovat säveltäneet ja sanoittaneet Valto Tynnilä ja Martti Jäppilä. Sen on levyttänyt esimerkiksi Dallapé-orkesteri solistinaan Veli Lehto (eli Viljo Lehtinen). Tämä levytys on vuodelta 1931.Keltaiset banaanit Yle Soiva arkisto:https://areena.yle.fi/podcastit/1-63858870
Puutarhamansikka on Amerikasta kotoisin olevan virginianmansikan (Fragaria virginiana) ja chilenmansikan (Fragaria chiloënsis) risteytys. Sitä voi Suomessakin tavata luonnosta villiytyneenä, mutta sen alkuperä on aina tarhassa. Hoidettujen tarhojen ulkopuolella sen marjojen koko pienenee.
Ennen nykyistä puutarhamansikkaa Suomessa on viljelty eurooppalaista alkuperää olevaa ukkomansikkaa (Fragaria moschata), jota sitäkin voi edelleen tavata luonnosta vanhojen puutarhojen liepeiltä.
Pienimarjainen ahomansikka (Fragaria vesca) on Suomessa luonnonvarainen laji.
Lähteet:
Luontoportti: https://luontoportti.com/t/2657/virginianmansikka, https://luontoportti.com/t/252/ahomansikka, https://luontoportti.com/t/1198/ukkomansikka
Suomen...
"Ei liiku"-merkintä Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmatietokannassa tarkoittaa, että kirja on ollut kirjastossa "hyllyssä"-tilassa, mutta sitä ei enää ole löytynyt hyllystä ja lisäksi edellinen palautuspäivä on ollut niin vanha, että on päätelty kirjan kadonneen. Kirja, joka ei liiku, ei todennäköisesti enää palaudu kokoelmaan, vaan on kokonaan hävinnyt.
Tässä ajankohtaisessa kyberturvallisuusasiassa pyydämme teitä kääntymään Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin puoleen ks.
SolarWinds Orion Platform -hallintatyökalusta löydetty takaovi | Kyberturvallisuuskeskus
Kysymistäsi kirjoista Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmiin kuuluu vain
Anttila: Rikosoikeus ja kriminaalipolitiikka, jonka saatavuuden voit tarkistaa Plussa-tietokannasta (www.libplussa.fi). Tieteellisten kirjastojen yhteisluettelon Lindan mukaan em. kirja, Pitkäsen Tullirikokset, niiden
selvittäminen ja käsittely sekä Vesterbackan Vero- ja tullirikoksista löytyvät Helsingin yliopiston Oikeustieteellisen tiedekunnan kirjastosta.
Jos haluat lisää materiaalia aiheestasi, sitä voi etsiä kaupunginkirjaston
asiakastyöasemilta internetin kautta Linda-tietokannasta (Suomen tieteelliset kirjastot) tai ottamalla yhteyttä Eduskunnan kirjaston tietopalveluun
puh. 4323432
Sukunimet Haitto ja Heitto ovat peräisin Suomeen kulkeutuneesta saksalaisesta henkilönimestä, joka on vaihdellut asuissa Hait, Heit, Heite, Haito, Haitto ja Heitto. Talonnimen kautta sukunimeksi vakiintui myös nimi Heittola. Ainakin kerran sukunimi Heitto on myös valittu uudeksi sukunimeksi nimenmuuton myötä.
(Lähde: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala, Sukunimet, 2000)
Jean Estorilin (Mabel Esther Allan) Anne-sarjaa on ilmestynyt alkukielellä kaiken kaikkiaan 11 osaa. Alkukielisessä teoksessa päähenkilö on nimeltään Drina. Sarjasta on suomennettu vain viisi osaa ja mainitsemasi Anne Skotlannissa (Drina dances again, 1960) on siis sarjan viides ja viimeinen suomennettu osa.
https://www.fantasticfiction.com/a/mabel-esther-allan/
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au40141acd-7b91-49cf-99c9-d…
Fine Woodworking lehteä tulee tosiaan vain kolmeen Helmet kirjastoon: Itäkeskukseen, Käpylään ja Selloon.
Huomasin, että uusimman lehden videot näkyvät Helmet sivuilla olevan linkin kautta. Valitettavasti arkistoa ei ole käytössä.
Poistettavat lehdet yleensä myydään. Sinun kannattaa ottaa yhteyttä suoraan noihin kolmeen kirjastoon, jos poistomyyntien seuraaminen ei ole Sinulle mahdollista.
Zinio lehdistä löytyy Woodcraft Magazine. Olisiko se sopiva?
Melinda tietokannan mukaan Woodturning-lehteä olisi saatavilla kaukolainana varastokirjastosta.
Aalto yliopiston kirjastosta taas löytyy Fine Woodworking-lehteä myös pidemmältä ajalta.
Välitän toiveesi Woodturning-lehden tilaamisesta kaupunkien lehtivastaaville. Saattaa kuitenkin olla, että...
Heikin kesämuistoja -runo löytyy sivulta 16 Valistuksen vuonna 1963 julkaisemasta kansakoulun 2. luokalle tarkoitetusta Lukutunnin kirja -sarjan lukemisen oppikirjasta.
https://finna.fi
