Pitkäikäisin nisäkäs on nykytiedon mukaan grönlanninvalas (Balaena mysticetus), joka voi elää jopa yli 200-vuotiaaksi. Lähteet:https://tieku.fi/luonto/gronlanninvalaan-salaisuus-supervoima-suojelee-maailman-pitkaikaisinta-nisakasta-syovalta https://www.apu.fi/artikkelit/maailman-vanhimmat-elaimet-tama-asia-niita-yhdistaahttps://www.atlasobscura.com/articles/what-mammal-lives-the-longest https://www.discoverwildlife.com/animal-facts/mammals/which-mammal-lives-the-longest
"Hei Kollega kävi arkiston kortistojen äärellä ja löysi oheiset toisinnot:
Ensimmäisestä löytyi neljä toisintoa: ”Missä nauriit kasvaa puussa taikka maassa” Uskela, 1909. (Varsinais-Suomi) ”(Kaupunkilaisen hienostumista pilkataan:) Ei enää tiär mis nakrik kasva puus vai maas vai katotem pääl.” Yläne, 1914. (Varsinais-Suomi) ”Miss nakrit kasvaa puuss’ vai maass’ vai kattoten pääll’?” Kokkola (Hämeenlinnan alakansakouluseminaari), 1943. (Etelä-Pohjanmaa) ”Miss nauriit kasvaa puuss’ vai maass’ vai kattoiten pääll’ko?” Huittinen (Hämeenlinnan alakansakouluseminaari), 1944. (Satakunta)
Toisesta kaksi: ”Niin kauan kun me elämme täällä, pitää olla paita housujen päällä.” Laukaa, 1938 ”Nii kauvan kuin me eläm tääl pitäkää paita housujen pääl,...
Vaski-kirjastoissa ei valitettavasti ole mahdollista varata teoksia ennalta määritellyksi ajanjaksoksi. Et esimerkiksi pysty varaamaan sähköturvallisuustutkinnon kirjoja itsellesi juuri marraskuuksi. Varattu teos toimitetaan asiakkaan valitsemaan kirjastoon heti, kun teosta on saatavilla jostakin Vaski-kirjastosta tai olet varausjonossa ensimmäisenä. Kirjojen laina-aika on pääsääntöisesti 28 vuorokautta. Voit uusia lainasi korkeintaan viisi kertaa, mikäli teokseen ei kohdistu varauksia.
Nykyisin Vaskin verkkokirjastossa on myös mahdolista keskeyttää oma varaus hetkellisesti. Tämä tarkoittaa, että voit esimerkiksi lomamatkan ajaksi laittaa varauksesi tauolle. Jos olet ensimmäisenä varausjonossa ja keskeytät varauksesi, teoksen vapautuvia...
Kysymyksesi on varsin laaja eikä yhtä suoraa lähdettä siihen voi antaa. Pukeutumisesta on tehty monia kirjoja, jotka kattavat varsin pitkiäkin ajanjaksoja pukeutumisen historiasta, mutta eivät aina täsmällisesti tietystä aikakaudesta.
Apua voisi löytyä mm.
Hansen, Henry: Muotipuku kautta aikojen; Kopisto: Puku Suomessa 1750-1900; Kuitunen, Arja-Liisa: Länsimaisen muodin historia, Lehtinen, Ildiko: Rahwaan puku : näkökulmia Suomen kansallismuseon kansanpukukokoelmiin; Lappalainen, Mare: Vaatteet ennen ja nyt; Suomalaisen arjen historia -sarja, osat 2 ja 3; Utrio: Kaari: Bella Donna, kaunis nainen kautta aikojen; Utrio: Familia-sarja sekä Utrion muut perhettä käsittelevät historiankirjat.
Lisäksi...
Lahden pääkirjastossa on edelleen asianajajapäivystys Ellilä-huoneessa (2.kerros) tiistaisin klo 17-19.
Päijät-Hämeen asianajajat antavat maksutonta neuvontaa oikeudellisissa asioissa. Asianajaja antaa asiakkaalle tietoa siitä, onko asiassa tarpeen hakea oikeudellista asiantuntija-apua tai ohjaa hänet oikean viranomaisen tai asiaan perehtyneen asianajajan puoleen.
Päivystyksen aikana ei voida laatia asiakirjoja eikä hoitaa laajempia toimeksiantoja. Päivystyspaikassa on mahdollisuus keskustella luottamuksellisesti.
Ajanvarausta päivystykseen ei voi tehdä eikä puhelinneuvontaa voida antaa.
Kouvolan kirjastoissa on itsepalvelukopiokoneita ja ainakin pääkirjaston kopiokoneella on ollut mahdollista tulostaa myös muistitikulta. Tällä hetkellä kopiokone on valitettavasti huollossa. Muistitikulta voi tulostaa myös kirjaston tietokoneilta.
Hei,
yhteisomistuksesta toki on puhuttu paljon jo antiikin aikana. Moderni käsitys sosialismista syntyi kuitenkin alunperin Ranskan vallankumouksen aikana ja sen seurauksena. Erityisen merkittävä oli kreivi Henri de Saint - Simon, filosofi ja taloustieteilijä, joka seuraajiensa kanssa alkoi 1820-luvulla puhua ranskankielellä sosialismista, socialisme.
Suomen kieleen sana sosialismi tuli myös Ranskasta, mutta ruotsinkielen kautta. 1800 - luvun alussa ei edes ollut täsmällistä suomenkielistä poliittista käsitteistöä vaan se syntyi vasta 1860 -luvulta lähtien. Ensimmäisen kerran suomalaisessa lehdistössä mainittiin sosialismi Peter Widerholmin kirjoittamassa artikkelissa, joka julkaistiin Borgå Tidning: ssa 1.1. 1840....
Eino Kettusen sanoittamassa "Sortavalan laulussa" toinen säkeistö alkaa: "Unissani istui[n?] Sortavalan kirkossa akkojen parvella". Laulun melodia on kansansävelmä. Laulun ensimmäinen säkeistö alkaa: "Tänäkin iltana olen minä aikonut pistää lauluksi." Laulu sisältyy nuottiin Kettunen, Eino: "Eino Kettusen ikkuna maailmaan : humoristi sanoittaja, esittäjä ja säveltäjä" (koonnut: Kauko Ratilainen; [Kauko Ratilainen], 1996). Nuotin nimiösivulla lukee: "Eino Kettusen savo-karjalaisia y.m. humoristisia lauluja". Voit tarkistaa nuotin saatavuuden Finna-hakupalvelusta.Eino Kettusesta ja hänen tuotannostaan on kirjoittanut Jaakko Kotimäki Suomen historian Pro gradu -tutkielmassaan (2008).Finna-hakupalvelu:https://finna.fiKotimäki, Jaakko: "Terve...
Kirjastonhoitaja ei ole sienten ja kasvien asiantuntija, mutta kuvan perusteella sanoisin, että möykky voisi olla tryffelisieni tai jänönmukula. Suomessa kasvaa mm. pohjantryffeleitä. Luontoportista löytyy kuvia sekä jänönmukuloista että tryffeleistä (https://lehti.luontoportti.fi/hakutulokset/?q=tryffeli). Jänönmukulan tuoksu on voimakas ja epämiellyttävä. Tryffeleiden puolestaan sanotaan tuoksuvan.
https://www.kaleva.fi/pienen-perunan-nakoisia-tryffelisienia-voi-loytaa…
https://yle.fi/uutiset/3-9255594
Verkko-Kaunokki on kaunokirjallisuuden virallinen asiasanasto, jonka mukaan kaunokirjallisuus kirjaston aineistotietokantaan asiasanoitetaan ja josta voit tarkistaa viralliset asiasanat: http://kaunokki.kirjastot.fi/
Kaunokirjallisuuden etsimistä tietystä aiheesta vaikeuttaa se, että usein vanhempaa kaunokirjallisuutta ei ole ollenkaan asiasanoitettu ja haulla löydät vain uudemman kaunokirjallisuuden. Tämä johtuu siitä, että kirjastojärjestelmää ei nykyisessä sähköisessä muodossaan ole ollut olemassa montakaan vuosikymmentä.
Leo Pesosen kirjan kaukokuvastin lienee jonkinmoinen tulevaisuuteen heijastava tai tulevaisuutta kuvastava vempele. Aikansa aikakone?
Kimmo Laine kuvailee Hannu Salmelan onnittelukirjassa nimeltä Historian aikakoneessa Kaukokuvastimen tapahtumia seuraavasti:
"Jostakin syystä Puustinen ajautuu tarkemmin määri elemä ömään mu a kaukaiseen tulevaisuuteen. Siellä häntä aluksi luullaan säilötyksi tutkimuskohteeksi, joka on tarkoitettu ”obduseera avaksi” tieteellisistä syistä. Kuulusteluissa ja muissa keskusteluissa Puustinen kertoo omasta ajastaan, kuulustelijat omastaan, molemmat osapuolet yhtä epäuskoisina. Mukana on kuitenkin yksi henkilöhahmo, Majuri Vakio, joka historiaa innokkaasti harrastavana – ja kirjailijan ilmeisenä alter egona –...
Kysyin tätä Kirjastokaistalta, sieltä vastattiin näin:
Ruotsissa ei ole meidän tietojemme mukaan Kirjastokaistan kaltaista valtakunnallista toimijaa. Kirjastokaista tuottaa osana Kirjastot.fi-kokonaisuutta videoita ja podcasteja kirjallisuudesta ja kirjailijoista sekä kirjastoista ja niiden palveluista. Kirjastokaista osallistuu ohjelmillaan lukemisen edistämiseen sekä kirjastojen palveluiden ja ajankohtaisten teemojen esittelyyn, viestintään ja markkinointiin. Lisäksi Kirjastokaista toimii koulutuskanavana mm. kirjastoammattilaisille, alan opiskelijoille ja opettajille.
Useat kirjastot tuottavat toki Ruotsissakin videoita, mutta ne ovat tyypillisesti paikallisia tapahtumataltiointeja ja kirjavinkkauksia. Suomen Kansalliskirjastoa...
Ansiot vaihtelevat riippuen mm. työpaikasta, toimenkuvasta ja työkokemuksesta. Tilastokeskuksella on tilastoja keskimääräisistä palkoista ammateittan.
Tilastokeskuksen sivuilta voi katsella kyseisiä tietoja. Tilastoja palkoista löytyy nettiosoitteessa http://www.stat.fi/tk/hp/palkkatilastot_julsektorikk.html Tuoreimmat Kuntasektorin palkkatilastot löytyvät Tilastokeskuksen internet-sivuilta StatFin - tilastopalvelusta, johon on linkki samalla sivulla. (Palkat-otsikon alta voi katsella tietoja myös valtion ja yksityisen sektorin palkoista.)
Mia Kankimäen käsittelemä Sei Shōnagonin ”Tyynynaluskirja” (tulossa suomeksi) on tietysti se klassikko. En tiedä voidaanko kaikkia numeroituina eteneviä tekstejä pitää varsinaisesti listoina, mutta Sontagilla ainakin ”Muistiinpanoja campista” on tällainen: https://nuorivoima.fi/lue/kesaklassikko/muistiinpanoja-campista
Nick Hornbyn romaanissa ”Uskollinen äänentoisto” päähenkilö tekee erilaisia top-listoja. Lyhyemmästä suomennetusta proosasta tulee mieleen Georges Perecin ”Suuntaa-antava luettelo nestemäisestä ja kiinteästä ravinnosta, jonka olen niellyt vuoden tuhatyhdeksänsataaseitsemänkymmentäneljä aikana” (Granta 1, 2013).
Muilla kielillä Natalia Ginzburgin tekstissä He and I (italiasta englanniksi kokoelmassa The Little Virtues...
Varsinaista muistelmateosta Teuvalta ei vaikuttaisi olevan. Teuvan tapahtumia sisällissodassa käsitellään esimerkiksi seuraavissa kirjoissa, artikkeleissa ja opinnäytteissä:
Alanen, A. J. (1980). Eteläpohjalaisia taisteluissa: 1, Nuijasodasta vapaussotiin. Helsingissä [Hki]: Otava.
Kallioinen, S. (2009). Kestämättömät sopimukset: Muuramen, Savonlinnan ja Teuvan rauhallisuuteen vaikuttaneiden tekijöiden vertailua kesästä 1917 sisällissotaan 1918.
http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-2004953273 <http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-2004953273>
Lantto, J. (1997). Kytösavun mailta: Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntapiirin historia 1917-1944. [Ilmajoki]: [Etelä-Pohjanmaan maakuntasäätiö].
Niinistö, J. (2006). Eteläpohjalaiset ja Suomen...
Kirjaston henkilökunta ei näe aiempia lainojasi.
Voit kuitenkin itse tarkastella niitä, jos kirjaudut Helmet-sivuille ja otat käyttöön Lainaushistoria toiminnon.
Kirjautuminen tapahtuu kirjastokortin numerolla ja nelinumeroisella tunnusluvulla. Kirjautumiskohta löytyy Helmet-sivun oikeasta yläkulmasta.
Kirjauduttuasi omat tietosi löytyvät kun klikkaat nimeäsi sivun yläosassa.
Omissa tiedoissa näkyvät ensin lainasi. Sivun vasemmasta palkista löytyy sana Lainaushistoria. Klikkaa sitä.
Klikkaa Tallenna lainaushistoria -painiketta.
Lainaamasi kirjat tallentuvat seuraavasta lainauskerrasta alkaen.
Etäisyyden voi mitata Hubble teleskoopin kuvista tutkimalla punasiirtymää. Mitä kauempana kuvattu kohde on sitä suurempi punasiirtymä sillä on. Punasiirtymä aiheutuu Dopplerin ilmiöstä, jossa kohteen etääntyessä siitä lähtöisin olevan valon spektriviivat siirtyvät kohti punaista, pitempää aaltopituutta.
Lähde: Astronomica : galaksit, planeetat, tähdet, tähtikartat, avaruustutkimus. 2008
Helsingin kadunnimet 1 -julkaisussa kerrotaan: "Toivonkatu [...] 1840- luvulla muodostettuihin kaupungin vuokra-alueisiin kuuluneen huvilatontin nimestä Toivo. Nyk. suom. nimiasu vahvistettu 1909, sitä ennen Toivokatu".
