Pilvet ovat näkyvää vesihöyryä ja ne voivat syntyä monin eri tavoin. "Esimerkiksi konvektio, orografinen noste tai säärintamat voivat laukaista pilvien kehityksen." https://www.foreca.fi/s%C3%A4%C3%A4pedia/s2hxn63m https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/06/20/miten-pilvet-syntyvat
"Ulkoilma on talvisin Suomessa lähes aina kuivaa, koska kylmään ilmaan mahtuu vain vähän vesihöyryä." https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/miksi_talvi_ilma_on_kuivaa Siksi pakkasilmassa ei muodostu kovinkaan helposti pilviä.
Pilviä voi kyllä kulkeutua muualta ja muodostua kylmän ja lämpimän ilmamassan kohdatessa. https://blogi.foreca.fi/author/kristian/page/4/
Tähän kysymykseen saa varmasti paljon asiantuntevamman...
Mahtaisikohan kyseessä olla J. Alfred Tannerin vanha kupletti Haloska ja ne toiset muijat. Sen kertosäkeessä toistuvat säkeet Ma luulen vaan, että johdossa, ei muussa, jos ei siin'! Niin sitähän minäkin oon tuumannut, että vika se on justiin siin'.
Teksti ja nuotit löytyvät kokoelmista :
Kuplettimestarit ja mestarikupletit / [Toimittanut] Lauri Jauhiainen. Musiikki Fazer, 1985.
Tanner, J. Alfred (säv.) : Kuolemattomat kupletit : sata ja kolme humoristista ja muutakin laulua. Kanervan Kustannusliike, 1966.
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmassa on kirja Elämän maku- tietoja ja kertomuksia hydrokefaliasta ja MMC:stä (MMC, meningomyelocele = selkäydinkohju), toim. Pirjo Toivonen, Suomen CP-liitto ry ja Edita, 1998. Kirjaan sisältyy luku seksuaalisuudesta.
Artikkeliviitetietokanta Aleksista löytyi useita viitteitä hakusanalla selkäydinvammaiset. Ainakin seuraava käsittelee myös seksuaalisuutta
Hovatta, Outi: Selkäydinvammaisen naisen seksuaalisuus ja raskaus. Duodecim 1996 ; (112) ; 8 ; 669-673 Suomenkielinen tiivistelmä
Duodecim-lehti tulee pääkirjastoon Pasilassa (joka säilyttää sitä pysyvästi), Rikhardinkadulle ja Töölöön (joissa lehteä säilytetään kuluva + 5 edellistä vuotta).
Seuraava teos löytyi korkeakoulukirjastojen yhteistietokanta...
Emme löytäneet kattavaa selitystä nimelle. Suomen kielen etymologisessa sanakirjassa IV (1979)sana taana liitetään mm. sanoihin mökki, tönö, maja, asumus. Sana on liitetty myös vakavuuteen, hitauteen ja verkkaisuuteen; esim. sanonta käydä taanaan t. taanaasti on tarkoittanut paikallisessa murteessa hidasta ja verkkaista. Kannattaa katsoa itse tarkemmin esim.Etymologisen sanakirjan IV osasta.
Oulun yliopiston maantieteen laitoksella on tehty vuonna 1986 Pro gradu -tutkielma Vesajoki, Anne: Kylätutkimus Sievin kunnan asemakylän ja Kukonkylän kylissä. Tutkielma löytyy Sievin kunnankirjastosta sekä Oulun kaupunginkirjastosta.
Kokkolan kaupunginkirjastosta löytyy seuraavat Sieviä käsittelevät teokset, joissa on mainittu Kukonkylä muutamassa yhteydessä.
Sievistä sommaan näkköön: Sievin historiaa sekä
Perinnealbumi: Keski-Pohjanmaa 2.
Nimenomaan patjoissa käytettävistä palonestoaineista emme löytäneet tietoja. Turvallisuus ja kemikaalivirasto Tukesin sivuilta löytyy tietoa palonestoaineista ja mm. verkossa luettavissa oleva Kodin kemikaalit -opas, jossa on tietoa mm. kodin tekstiilien palonestoaineista:
http://www.tukes.fi/fi/Kuluttajille/Kemikaalit-kayttokohteittain/Palonestoaineet/
Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n sivuilla on aiheesta tietoa ja esimerkkejä kuluttajatuotteissa olevista palonestoaineista:
https://www.thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/ymparistomyrkyt/tarkempaa-tietoa-ymparistomyrkyista/palonestoaineet
Maanmittauslaitoksen Paikkatietoikkuna-palvelusta löytyy paljon tietoa, hakuehtona ovat myös nopeusrajoitukset. Valitse karttatasot > liikenneverkot > nopeusrajoitus (Digiroad) https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/?lang=fi&ver=1.17&zoomLevel=1&coord=441748.469_7005532.876&mapLayers=base_35#
Vasemmalla olevista karttaselitteistä näkyy värien merkitykset.Tämän kartan mukaan nopeusrajoitus näyttäisi olevan 50 km/h.
https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/?zoomLevel=11&coord=240661.4814117097_6715484.19686978&mapLayers=801+100+default,2128+100+digiroad:DR_Nopeusrajoitus&uuid=90246d84-3958-fd8c-cb2c-2510cccca1d3&showIntro=false
Tietysti voi olla esimerkiksi joitakin tilapäisiä tietyömaita, jotka...
Tässä vaihtoehtoja: Kuopiosta junalla Hämeenlinnaan (osassa matkoja junanvaihto), Lahteen tai Helsinkiin, ja näistä vaihto bussiin, ja paluu toisinpäin. VR:n aikatauluhaku löytyy alta:
https://www.vr.fi/cs/vr/fi/aikatauluhaku
Kaukoliikenteen bussien aikatauluja löytyy esim. Perille- tai Matkakeisari-palveluista:
https://www.perille.fi/?lng=fi
https://www.matkakeisari.fi/?lng=fi
Onkohan kyseessä laulu C'est si bon (Hyvä on olla luonasi)? YouTubesta löytyy Henry Theelin levytys vuodelta 1950. Laulun nuotit ja sanat löytyvät esimerkiksi Suuresta toivelaulukirjasta 8.
Kes? Mis? Kus?, joka alkoi ilmestyä vuonna 2000.
http://et.wikipedia.org/wiki/Kes%3F_Mis%3F_Kus%3F
Lisäksi Mitä-missä-milloin on ilmestynyt ainakin seuraavilla kielillä:
tanska: Hvem Hvad Hvor, ensimmäinen kerta vuonna 1933
http://da.wikipedia.org/wiki/Hvem_Hvad_Hvor
ruotsi: När Var Hur, ensimmäinen kerta vuonna 1944
http://sv.wikipedia.org/wiki/N%C3%A4r_Var_Hur
norja: Hvem Hva Hvor, ensimmäinen kerta vuonna 1935
http://no.wikipedia.org/wiki/Hvem_Hva_Hvor
Ensimmäisen suomalaisen laitoksen esipuheessa, joka on päivätty 20.10.1950, mainitaan, että tämänlaatuisia vuosikirjoja on ilmestynyt myös Alankomaissa, Islannissa ja Sveitsissä.
YouTubella on kappale "I can't make you happy anymore", jonka esittäjänä on Michael Hall. Kappale on albumilta Day (1996). https://www.youtube.com/watch?v=4Oo2robGHG0 Olisikohan se etsitty kappale.
Kysymyksessä siteerattu säe on peräisin Larkinin runosta Next, please, joka löytyy Pekka Saurin suomentamana nimellä Seuraava, olkaa hyvä antologiasta Mies joka luki runon : suomalaisten miesten valitsemia runoja (Otava, 1995).
Suositeltavia yleisteoksia liittyen viime sotien ylimmän johdon tiedustelutoimintaan ovat esimerkiksi:
Heiskanen, Raimo: Saadun tiedon mukaan...: Päämajan johtaman tiedustelu 1939-1945 (1989)
Palokangas, Marko: Hankitun tiedon varassa: yhtymätason tiedustelutoiminnan kehitys Suomessa itsenäisyytemme aikana (2018), myös verkkoversiona: www.urn.fi/URN:ISBN:978-951-25-3005-2
Salaisen sodan sivut: tiedustelua, vakoilua ja salatoimintaa jatkosodassa (2003)
Emme löytäneet suomenkielistä käännöstä tai vaihtoehtoista nimeä tuotteelle. Wikipedia-artikkelin mukaan sattu-jauho valmistetaan erilaisista jyvistä tai palkokasveista kuten ohrasta ja kikherneistä. Toisaalla voidaan käyttää myös cashew-pähkinää, mantelia ja hirssiä.
https://en.wikipedia.org/wiki/Sattu
Emme omaa pätevyyttä lääketieteellisiin vastauksiin, mutta tässä suora lainaus Terveyskirjastosta.
Kohonneeseen verenpaineeseen liittyy lisääntynyt sydän- ja verisuonisairauksien vaara. Tehokkaalla verenpainetaudin hoidolla vaaraa voidaan pienentää.
Verenpainelääkkeiden vaikutus perustuu pääasiassa kolmeen seikkaan: ne poistavat elimistöstä suolaa ja nestettä, vähentävät tahdosta riippumattoman sympaattisen hermoston toimintaa ja laajentavat verisuonia. Nämä tekijät johtavat kiertävän verimäärän vähenemiseen, sydämen kuormituksen ja syketiheyden alenemiseen ja ääreisverenkierron vastuksen vähenemiseen. Näiden vaikutusten seurauksena verenpaine alenee.
Lääkärikirja Duodecim
28.9.2020
Lääkealan asiantuntijalääkäri Pirkko Paakkari...
Kansallismaisemat-sarja on saatavissa kirjastoista YLEn Tallennemyynnin julkaisemana DVD:nä. Sen mahdollisesta televisiouusinnasta ei ole tietoa, mutta YLE Areenaan pitäisi olla tulossa jaksoja katsottavaksi 31.7.2022 (https://areena.yle.fi/1-4206003).
Sarjan jokaisen jakson alussa ja yhden lopussa kuultavan tunnusmusiikin säveltäjää ei ole mainittu. Jaksojen lopputeksteissä mainittuna musiikkina kuullaan kappaleita Lenni-Kalle Taipale Triolta (Fadin' storm, First peace, Hääpari, Invisible beauty of my flower, Kohkaus, Taivas on sininen ja valkoinen) ja Samuli Mikkoselta (Ilman pitkillä pihoilla, Keijonlahden stalker, Pilvi puhuu, Syys, Taivasalla, Virta vie).
Tapani Kuninkaan kirjassa Ufoja Suomen taivaalla on maininta ufohavainnosta Helsingin keskustassa vuonna 1967, mutta siinä ei kylläkään puhuta bussipysäkistä vaan havainto on tehty kerrostalon ikkunasta ja kohde on nähty rautatieaseman yläpuolella.
Vaara-kirjastoista löytyy myös Suomen ufotutkijoiden Uforaportti- kirjoja vuodesta 1995 vuoteen 2023, niihin on kerätty havaintoja paitsi julkaisuvuodelta myös aikaisemmilta vuosilta. Niitäkin voisi halutessaan selata.
Tutustumisen arvoinen voisi olla niin ikään Tapani Kuninkaan 100 ufoa Suomessa - kirja.
Asiaa voi tiedustella myös suoraan Suomen ufotutkijoilta, täällä yhteystiedot.
Suutarilasta saat tietoa mm. Helsingin kaupungin tietokeskuksen Helsinki
alueittain -sivuilta http://www.hel.fi/tietokeskus/Alkusivu.htm, siellä Suutarilan peruspiiri.
Historiasta löydät tietoa esim. teoksesta Helsingin pitäjän historia I-III,
kasvillisuudesta uudesta Helsingin kasvit -kirjasta (Kurtto- Helynranta, 1998).
Pääkirjaston Helsinki-kokoelmassa on käytettävissäsi Helsingin geoteknillinen /kallioperäkartta, joka kertoo pinnanmuodostuksesta. Ilmatieteen laitos julkaisee kuukausittaista ilmastokatsausta, mutta siinä ei ole tietoja sadevesimääristä ja lämpötiloista Helsingissä kaupunginosittain vaan kolmen havaintoaseman osalta, jotka ovat Kaisaniemi, Hki-Vantaan lentoasema ja Isosaari.
Voit tietysti vielä ottaa yhteyttä Ilmatieteen...
