Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy muutamia kirjoja Finnairista:
Haapavaara, Heikki: Aika lentää--Finnair 75 |.Finnair, [Helsinki], 1998
Hytönen, Yki: Viisi vuosikymmentä lennossa--Finnairin lentoemäntien ja
stuerttien työn historia 1947-1997. Edita, Helsinki, 1997
Aerosta Finnairiin . [Finnair], [Helsinki], 1993
Näiden saatavuuden voit tarkistaa aineistohausta http://www.libplussa.fi
Aleksi-artikkelihaulla löytyy paljon kiinnostavia artikkeleita.
Kilpailukyvystä esim. Jukka Saastamoisen artikkelit
Lentoliikenne ryhmittyi neljään leiriin (Suomen kuvalehti 1999: 22),
Finnair miettii vastavetoa (Suomen kuvalehti 1998:6)
Sinun kannattaa tulla kirjastoon kysymään muistakin viitteistä.
Korkeakoulujen Linda-tietokannasta löytyi myös...
10-vuotias ei ole liian nuori lukemaan Philip Pullmanin Universumien tomu -trilogiaa, jos hän lukee muutenkin paljon. Kirjoista kuitenkin saa hieman enemmän irti, jos lukija on vähän vanhempi kuin 10-vuotias.
Merirosvoista on kirjoitettu paljonkin kirjoja, mutta suuri osa on lasten kirjoja. Aikuisille tarkoitettujakin on. Pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmissa on seuraavat teokset: Pirates, an illustrated history of privateers, buccaneers and pirates from the sixteenth century to the present (1996), Cordinglyn Pirates, fact & fiction (1992), Cochranin Karibian kaapparit ja merirosvot (1973), Exquemelinin Karibian merirosvot (1970) ja Hornborgin Merirosvoja, kuvauksia merirosvouden historiasta (1928). Kirjojen sijainnit ja saatavuuden voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Plussa-tietokannasta.
Kes? Mis? Kus?, joka alkoi ilmestyä vuonna 2000.
http://et.wikipedia.org/wiki/Kes%3F_Mis%3F_Kus%3F
Lisäksi Mitä-missä-milloin on ilmestynyt ainakin seuraavilla kielillä:
tanska: Hvem Hvad Hvor, ensimmäinen kerta vuonna 1933
http://da.wikipedia.org/wiki/Hvem_Hvad_Hvor
ruotsi: När Var Hur, ensimmäinen kerta vuonna 1944
http://sv.wikipedia.org/wiki/N%C3%A4r_Var_Hur
norja: Hvem Hva Hvor, ensimmäinen kerta vuonna 1935
http://no.wikipedia.org/wiki/Hvem_Hva_Hvor
Ensimmäisen suomalaisen laitoksen esipuheessa, joka on päivätty 20.10.1950, mainitaan, että tämänlaatuisia vuosikirjoja on ilmestynyt myös Alankomaissa, Islannissa ja Sveitsissä.
Esitystallenteiden on eräissä tapauksissa katsottu olevan tekijänoikeuksiltaan elokuvan kaltaisia, kuten esimerkiksi Tekijänoikeusneuvoston lausunto vuodelta 2002 osoittaa. Suomen tekijänoikeuslain mukaan tekijällä on oikeus teokseen, ”olkoonpa se kaunokirjallinen tahi selittävä kirjallinen tai suullinen esitys, sävellys- tai näyttämöteos, elokuvateos, valokuvateos tai muu kuvataiteen teos, rakennustaiteen, taidekäsityön tai taideteollisuuden tuote taikka ilmetköönpä se muulla tavalla” (Finlex: Tekijänoikeuslaki 24.3.1995/446).
Tekijänoikeus siis säilyy tekijällä eikä siirry esimerkiksi tallenteen tuottaneelle yritykselle, jolle tallenteen luomisesta kuuluu rahallinen korvaus ja maininta tekijyydestä. Esitetty teos ei myöskään muutu...
Esimerkiksi hakusanoilla eläintiede latinan kieli löytyy Suomen kansallisbibliografia Fennicasta Anna Novitskyn viisiosainen Eläintieteellinen sanasto, jossa kielinä ovat latina, suomi ja venäjä. Sarjan toinen osa on lintutieteen sanasto, joka löytyy Helmetistä hakusanoilla lintutiede latinan kieli.
Sarjan neljättä osaa ei valitettavasti ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta muut neljä kuuluvat Helmet-kirjastojen kokoelmiin.
Eläintieteellinen sanasto 1 : Nisäkkäät
Eläintieteellinen sanasto 2 : Linnut
Eläintieteellinen sanasto 3 : Matelijat ja sammakkoeläimet
Eläintieteellinen sanasto 5 : Selkärangattomat
Sarjan neljättä osaa ei valitettavasti ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta se kuuluu esimerkiksi...
Ilta-Sanomissa on julkaistu 6.2.1975 uutinen, jonka mukaan "Suomen kuvalehdessä julkaistiin viime viikolla Salaman nimissä jo vuonna 1945 painettu Tauno Penttisen runo". Vuonna 1975 helmikuun 6. päivä on ollut viikon 6 torstai. Oletettavasti siis kyseinen Kuvalehden numero on siis numero 5/1975, joka on ilmestynyt 31.1.1975. Kannessa ainakin luvataan "Neljä Hannu Salaman runoa".
Suomen kuvalehden sivuilta (https://suomenkuvalehti.fi/) löytyvät digitaalisessa muodossa kaikki lehden numerot vuodesta 1916, mutta niihin on käyttöoikeus vain lehden Digipalvelun tilaajilla.
Suomen kuvalehden vanhat vuosikerrat löytyvät Varastokirjastosta (http://www.varastokirjasto.fi/fi/), joka toimittaa artikkelikopiota kaukopalveluna kirjastoille....
Kirjassa Rinne, Allan: Käytännön merenkulkuoppi (1963) annetaan seuraava aakkosnimistö:
a=Aarne
b=Bertta
c=Celsius
d=Daavid
e=Eemeli
f=Faarao
g=Gideon
H=Heikki
i=Iivari
j=Jussi
k=Kalle
l=Lauri
m=Matti
n=Niilo
o=Otto
p=Paavo
q=Kuu
r=Risto
s=Sakari
t=Tyyne
u=Urho
v=Vihtori
w=kaksinkertainen v.
x=Äksä
y=Yrjö
z=Tseta
ä=Äiti
ö=Öljy
ü=saksalainen y.
å=ruotsalainen o
Lisäksi kirjassa annetaan ohje numeroiden lausumiseen:
1=ykkönen
2=kaksi
3=kolmonen
4=nelonen
5=viisi
6=kuutonen
7=seitsemän
8=kahdeksan
9=yhdeksikkö
0=nolla
Englanninkieliset vastaavat nimistöt löytyvät kirjasta: Kiiski, Timo: Meriradio-oppi (1990). Tätä kirjaa näyttää olevan useissa Helsingin kirjastoissa paikalla (www.helmet.fi).
HelMet-kirjastoista on mahdollista lainata kirjoja myös ulkomaille. Vantaan kaupunginkirjaston ylläpitämä HelMa-palvelu (eli HelMet Maailmalla) mahdollistaa kirjastonkäytön myös ulkosuomalaisille.
Kirjaston ja asiakkaan välille laaditaan sopimus, jossa määritellään palvelun laajuus ja ehdot. Palvelun käyttöön tarvitset kirjastokortin. Kirjat toimitetaan postipakettina, max 20 nidettä/paketti. Kirjasto veloittaa asiakkaalta palvelumaksuna 30 euroa/paketti. Asiakas vastaa postimaksuista.
Tarkempaa tietoa palvelusta löytyy oheisen linkin kautta.
http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;135;137;217;395;52241
HelMet-kirjastoilla ei ole virallista yhteistyötä Zürichin Fennica-kirjaston kanssa.
Verbillä "solmia" on kaksi merkitystä. Se voi tarkoittaa kirjaimellisesti solmun tekoa: yhdistää langan tms. päät t. erillisiä lankoja tms. panemalla ne keskenään solmuun; tehdä lankaan tms. solmu(ja). Solmia yhteen kaksi köyttä. Solmia kengännauhat. Solmion solmiminen.
Toisaalta sillä voidaan tarkoittaa: sopimuksen, liiton tms. tekemisestä, lopullisesta päättämisestä, ystävyys-, kauppa- tm. suhteiden aikaansaamisesta, alullepanosta. Solmia rauha(nsopimus). Solmia salaliitto. Solmia kauppa-, diplomaattisuhteet jhk maahan, jnk maan kanssa. Avioliiton solmiminen. Solmia uusia tuttavuuksia.
Kielitoimiston sanakirja ...
Vuonna 1942 Suomi jaettiin työvoimapiireihin ja käytännön työttömyyden torjuntaa hoitivat työvoimalautakunnat. Myöhemmin 1970-luvulla perustettiin valtiollinen Työnvälitystoimisto, nimi muuttui sittemminTyövoimatoimistoksi. 2000-luvulla tuli käyttöön nimi TE-toimistot ja nykyiset TE-toimistot perustetiin 2013, jolloin ne liitettiin ELY-keskusten yhteyteen. Jokaisen muutoksen yhteydessä uudistettiin nimen lisäksi palveluitakin.
https://www.ely-keskus.fi/web/suomi-100-taustat-ja-tarinat/mista-ely-ke…
Nykyisin Varsinais-Suomen TE-toimiston toimipaikat sijaitsevat Turussa, Salossa, Loimaalla ja Uudessakaupungissa, joten voi olettaa, että Loimaan työvoimapiiri on kuulunut jo alusta lähtien Varsinais-Suomen alueeseen. https://toimistot.te-...
Internettiä tutkiessa tulee vastaan tietoa, että ainakin toukkia ja siis varmaan myös matoja tai niiden munia voi kyllä ilmetä myös sitrushedelmissä tai banaaneissa. Aina välillähän tulee lehdissäkin vastaan juttuja, missä banaanitertusta on löytynyt jonkinlainen elävä toukka tai hämähäkki. Näyttäisi siltä, että samaan tapaan kuin muitakin hedelmiä, myös sitrushedelmissä ja banaaneissa käytetään hyönteisten torjunta-aineita. Eu on kieltänyt joidenkin aineiden käytön, kun muualla maailmassa esimerkiksi Israelissa (sitrushedelmien tuottaja) voi olla toisenlaiset säädökset torjunta-aineiden käyttöön. Kuluttajat voivat kysyä elintarvikelainsäädännöstä oman kuntansa elintarvikevalvonnasta. Yhteystiedot löytyvät tästä alta.https://www....
Lempi Jääskeläisen tuotanto on listattu Kirjasammon verkkosivulla: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176028229183Voit tarkistaa Helmet-verkkokirjastosta, mitkä Jääskeläisen kirjoista ovat lainattavissa Helmet-kirjastoista. Kirjoita Helmet.fi-sivuston teoshakukenttään "Lempi Jääskeläinen", niin saat hakutuloksena seuraavaa: https://helmet.finna.fi/Search/Results?lookfor=lempi+j%C3%A4%C3%A4skel%C3%A4inen&type=AllFields
Vieraan sivilisaation asuinpaikassa olisi oltava ainakin paperikirjan valmistukseen tarvittavia valmistusaineita kuten puumassaa tai muita kasvikuituja, jotta minkäänlainen tieto voitaisiin niihin säilyttämistä varten painaa. Tietoa on täällä meidän planeetallamme ennen paperikirjaakin säilytetty, ja lukuisia tapoja säilyttää sitä muulla tavoin on kehitetty paperille painamisen jälkeen.
Meidänkin planeetallamme on siis keksitty monia tapoja säilyttää tietoa. Paperikirjan tai jonkin vaihtoehtoisen tiedon säilytystavan keksiminen jossakin muuallakin maailmankaikkeudessa on varmaankin mahdollista, mutta todennäköisyydestä on vaikea sanoa mitään...
Siirtolaisiksi lähteneiden sukulaisten jäljittäminen on kiintoisaa, mutta haastavaa. Vapaasti verkossa käytettävissä olevista tietokannoista ei yksityiskohtaisia tietoja siirtolaisista löydy, mutta sekä Siirtolaisuusinstituutti että Suomen sukututkimusseura osaavat varmasti ohjata oikeiden lähteiden pariin:
http://www.migrationinstitute.fi/
http://www.genealogia.fi/siirtolaisuus
Ulkoasiainministeriö ylläpiti ulkomailla vuosina 1918–1950 kuolleiden Suomen kansalaisten tietokantaa: Ulkomailla kuolleita suomalaisia koskeva kirjeistö löytyy fyysisenä kappaleena Kansallisarkistosta Turusta. Kansallisarkistolla on myös asiakirja- ja tietopyyntöpalvelu.
Lisätietoa:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/...
Hei,
Hyvä kysymys. Käytäntö vaihtelee varmasti jonkin verran eri kirjastoissa. Pienissä kirjastoissa valinnan tekee useimmiten kirjastonjohtaja, mutta monesti valintaa on jaettu eri osaamisalueiden mukaan. Suuremmissa kirjastoissa on siirrytty enemmän keskitettyyyn hankintaan, jossa valinnat tehdään - kuten termi kertoo - keskitetysti isommassa yksikössä. Näissä tapauksissa aineisto yleensä kelluu, eli siirtyy kirjastosta toiseen pitkälti tarpeen mukaan. Osa hankintatoiveista tulee asiakkailta. Näitä toteutetaan sen mukaan miten aineistoa on saatavilla, soveltuuko se kirjastoon ja onko sillä riittävästi kysyntää.
Suurten kustantajien mainonta tottakai vaikuttaa, koska paljon mainostettuja kirjoja myös kysytään eniten kirjastosta....
Lakko ajoittuu aikaan, jolloin työehtosopimus on umpeutunut ja uudesta neuvotellaan. Tällöin lakkoja voidaan käyttää vauhdittamaan neuvotteluja tai painostaa työnantajaa esimerkiksi korottamaan palkkoja enemmän tai parantamaan työoloja työehtosopimuskirjauksilla. Kun työehtosopimus on astunut voimaan (on voimassa), vallitsee ns. työrauha, jolloin lakkoilu ei ole laillista.
Tukilakot ja poliittiset lakot ovat tällä hetkellä laillisia. Ulosmarssit eivät ole laillisia, joten voi olla, että ulosmarsseista joudutaan maksamaan työtuomioistuimessa sakkoja.
Runo, jossa "eräs kundeista kertoo Arskalle miten ihmiset ennen viettivät juhannusta" sisältyy kokoelmaan Minä paljasjalkainen. Sisällysluettelosta se löytyy alkusanojen mukaan: "Ne meni johonkin strantsuun".
