En löytänyt erikseen teologisen tiedekunnan matrikkelia, mutta löysin Veli-Matti Aution vuonna 2012 laatiman Ylioppilasmatrikkeli 1900 - 1907
Teologisen tiedekunnan opiskelijat saattavat löytyä Helsingin yliopiston arkistosta. HY-Arkki
Finna-haku löysi muutamia ryhmäkuvia valmistuneista opiskelijoista. Finna
Toivo Kuulan teosluettelosta en etsimääsi laulua löytänyt, mutta hengellinen laulu "En rauhaa löydäkään maan päältä" sisältyy moneen nuottiin vaihtelevin sanoituksin. Alkuperäinen sanoittaja on Nils Adolf Rosenbröijer. "Siionin kanteleeseen" sanoituksen on uudistanut Lauri Thurén. Muiden sanoitusten tekijöistä ei ole tietoa. Säveltäjän nimi ei ole tiedossa. Laululla ei ole nuoteissa varsinaista nimeä, se löytyy hakemistoista alkusanojen mukaan. Laulu sisältyy "Siionin kannel" -laulukirjan lisäksi esimerkiksi seuraaviin nuotteihin:
Kansan virsi kansan suussa : 25 suomalaista hengellistä kansansävelmää pianon tai urkujen säestyksellä / sovittanut L. J. G. Stråhle (alkusanat: En rauhaa löydäkään maan päältä, neljä...
Englanninkielisellä Metoree-hakusivustolla on listattuna 19 eri mikroprosessorien valmistajaa vuonna 2024. Sivuston mukaan kolmen kärjessä listalla ovat 1.Yole Group, 2.TCS Ltd ja 3.Intel Corporation. Voit tarkastella listaa tästä linkistä Metoree.Lähde:Metoree.com. Semiconductor Manufacturing. Microprocessors. https://us.metoree.com/categories/4621/#manufacturers. Luettu 13.12.2024
Mahdat tarkoittaa elokuvaa "Kun tuomi kukkii" vuodelta 1962. Siinä ovat pääosissa Mauno Kuusisto ja Tamara Lund. Tarkistin Suomen elokuva-arkiston tietokannasta, ettei mainitsemillasi nimillä löydy mitään elokuvaa. Vapaatekstihaulla sanalla tuomi löytyi ym elokuva. Maakuntakirjastoissa ei ole saatavissa elokuvaa "Kun tuomi kukkii", mutta voit tiedustella sitä Suomen elokuva-arkistosta.
http://www.elonet.fi/moviesearch
http://www.sea.fi/arkistopalvelut/
http://www.sea.fi/arkistopalvelut.filmi.html
Itsenäisyysjulistusta on pohtinut mm. Ari Helo kirjassaan Yhdysvaltain demokratian synty : unionin idea ja amerikkalainen historiakäsitys : sekä liittovaltion perustamisdokumentit: Itsenäisyysjulistus, Konfederaatioartiklat, tärkeimmät Federalistikirjoitukset ja Yhdysvaltain perustuslaki lisäyksineen. (Gaudeamus 2014).Markku Henriksson on koonnut Yhdysvaltain historian yksiin kansiin teoksessaan Tähtilipun maa : Yhdysvaltain alueen historia. (Tammi 2021). Aiheesta hän kertoo myös kirjassaan Amerikan Yhdysvaltojen historia. (2022)Jeffersonin elämäkerta löytyisi ruotsiksi ja englanniksi. Linkki Helmet hakuun.Suomeksi netissä Linkki Wikipedia.org
Sarjakuva voisi olla Infamyn Vesi oli mustaa (2006). Lastenkirjaa ei valitettavasti kukaan vastaajista tunnistanut. Ehkä joku palstan lukijoista tunnistaisi sen?Kirjasampo: Vesi oli mustaa https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_9243
Toni Nieminen ylitti ensimmäisenä mäkihyppääjänä 200 metrin rajan Sloveniassa Planican lentomäessä maaliskuussa 1994. Hypyn pituus oli 203 metriä.Lähde: Urheilutieto: urheilun vuosikirja [16], Vuosi 1995 (1995)
Ilmeisesti Singerin malli on tuo 15K-88. singersewinginfo.co.uk-sivuilta löytyy tietoa Singerin vanhoista ompelukoneista, mm. eri malleista. Alla olevalta sivulta löytyvät Model 15 -mallit, ja myös omasi. Se on ilmeisestikin 1930-luvulta:
https://www.singersewinginfo.co.uk/15/
https://www.singersewinginfo.co.uk/gallery_machines/
Vanhojen ompelukoneiden keräilijöille (International Sewing Machine Collectors' Society) on myös oma sivustonsa:
http://ismacs.net/index.html
Vanhoja ompelukoneita myydään netissä jonkin verran. Kannattaa tutkia hintapyyntöä sitä kautta.
Aineettomista lahjoista löytyy vastaus Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta parin vuoden takaa.
Esimerkiksi nämä kirjat esittelevät vinkkejä yhteiseen tekemiseen:
Aikuisten leikkikirja
Kotihipat: aikuisten leikkejä
Ruutuvapaata koululaisille
HelMet-kirjastoissa näyttäisi olevan tätä sarjaa ainakin osat 7-10. Ne saat helposti joko varaamalla www.helmet.fi -palvelun kautta tai menemällä johonkin HelMet-kirjastoon tekemään varauksia. Nämä löytyvät sanahaulla "kiljusen herrasväki kasetti".
Osia 1-6 ei HelMet-kirjastoissa näytä olevan. Menemällä johonkin isompaan Helsingin kirjastoon kuten Itäkeskukseen, voit kuitenkin pyytää tekemään kaukolainoja näistä puuttuvista osista. Helsingin kautta pyydetyt kaukolainat ovat maksuttomia.
Kannattaa joka tapauksessa käväistä Itäkeskuksen kirjastossa, siellä musiikkiosastolla osataan varmasti auttaa.
Suomen professorit-matrikkelin mukaan (Professoriliitto 2000) Tatu Vanhasella on vain yksi etunimi. Kaikilla muilla teoksen professoreilla näkyy toinen ja kolmas nimi, jos henkilö sellaisen omistaa.
Valitettavasti emme tunnistaneet tätä kirjaa. Ilmeisesti kyseessä voisi olla lasten tai nuorten kirja, koska äiti on lukenut sitä ääneen. Ottolapsia on usein Anni Swanin kirjoissa, mutta tällaista juonta ei niistä löyty. Tutkiskelin tyttökirjoja Kirjasammosta (https://www.kirjasampo.fi) ja kirjaston hyllyistä, mutta en löytänyt. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa?
Pisimmän koskaan tehdyn taksimatkan määrittämistä hankaloittaa jossakin määrin se, että kirjatut "viralliset" ennätykset ovat enemmänkin taksilla tehtyjä matkoja kuin todellisia taksimatkoja ja näiden matkojen "hinnat" pelkkiä taksamittarin lukemia.
Tämänhetkiset Guinnessin ennätyksenhaltijat ovat britit Paul Archer, Leigh Purnell ja Johno Ellison, jotka lähtivät helmikuussa 2011 15 kuukautta kestäneelle maailmanympärimatkalle vuokraamallaan taksiautolla. Pituutta matkalle tuli 43 319,5 mailia (lähes 70 000 kilometriä) ja taksamittarin mukaiseksi hinnaksi 79 006,80 puntaa (109 954 dollaria). Edellinen ennätys oli vuodelta 1994, Jeremy Levinen, Mark Aylettin ja Carlos Arresen 21 691 mailin ja noin 40 000 punnan (64 645 dollarin...
Tänä syksynä Helsingissä on ollut kielikahviloita seuraavissa kirjastoissa: Itäkeskus, Kallio, Kannelmäki, Keskustakirjasto Oodi, Lauttasaari, Malmi, Malminkartano, Oulunkylä, Pasila, Pitäjänmäki, Töölö, Viikki ja Vuosaari. Viimeistään tällä viikolla pidetään syksyn viimeiset kielikahvilat ennen joulutaukoa. Osa kirjastoista on saattanut jo ilmoittaa Helmet-verkkokirjastossa kevään aikataulun, mutta kaikki eivät sitä ole vielä tehneet. Uskallan siis sanoa, että kielikahviloita on tulossa enemmän kuin tällä hetkellä Helmet-sivuilla näkyy.
John Redlandin säveltämästä ”Den gula paviljongen” -kappaleesta on julkaistu myös suomeksi laulettuja versioita ja nuotteja, joissa on suomenkieliset sanat. Pallen (eli Reino Hirvisepän eli Reino W. Palmrothin) sanoitus, jossa on vain muutama säe, on julkaistu nimellä ”Keltapaviljonki” ”Suuren toivelaulukirjan” osassa 20 ja nuotissa Solistiyhtye Suomi: ”Solistiyhtye Suomi” (Fazer, 1987). Sanoitus sisältyy myös kirjaan Palle: ”Pallen parhaat : ’kulttuurikuplittajan’ kuusi vuosikymmentä” (Alea-kirja, 1986, s. 219). Sanoitus alkaa: ”Jos sitten mentäisiin”. Sanoissa on pieniä eroja eri julkaisuissa.Laulun ovat levyttäneet Pallen sanoin esimerkiksi Matti Louhivuori nimellä ”Pikkupaviljonki” ja ”Keltainen paviljonki” ja Solistiyhtye Suomi...
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa ei ole nauhureita, joita voitaisiin käyttää avokeulanauhojen digitoimisessa. Vaikuttaa siltä, että kelanauhojen digitoimiseen on asiakkaille mahdollisuus ainoastaan Kangasalan ja Kannonkosken kaupunginkirjastoissa.
https://hakemisto.kirjastot.fi/services/service/digitointimahdollisuus
https://www.kangasala.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjasto/kirjasto-tied…
https://www.kannonkoski.fi/kirjasto
Suomalaisen kirjavinkkauksen juuret ovat vuoden 1989 Pietarsaaressa, jossa kirjastonhoitaja Marja-Leena Mäkelä kävi kertomassa koululaisille suomenkielisistä kirjoista. Tehtävän yhteydessä hän sai luettavakseen ruotsinkielisiä artikkeleita bokpratista ja kiinnostui aiheesta niin, että syvensi tietämystään Joni Bodartin teoksesta Booktalk ja suomensi kirjojenesittelijän kirjavinkkariksi. Mäkelä jatkoi ja kehitti bokprat/kirjavinkkaus-työtään kirjastonhoitajana Seinäjoella. Kirjavinkkaus on siis ilmaantunut Suomeen Pohjanmaan kautta ja alueellisena toimintana, mutta levisi Mäkelän opastamana hyvin nopeasti eri puolille Suomea.
Marja-Leena Mäkelän ensimmäinen kirjavinkkaukseen opastava Kirjavinkkarikirja ilmestyi 1995 ja sen ansiosta...
Tällainen juoni on Jonathan Mostow'n ohjaamassa televisioelokuvassa Flight of Black Angel (Black Angel - tuhon enkeli) vuodelta 1991. Ydinpommi varastetaan lentokoneesta myös John Woon elokuvassa Broken Arrow: Operaatio erämaassa vuodelta 1996, mutta siinä asialla on pommikoneen lentäjä.
Kirsti Mannisen on tuottelias kirjailija ja käsikirjoittaja, joka kirjoittaa myös kirjailijanimellä Enni Mustonen. Hänen ensimmäisen kirjansa on vuonna 1984 ilmestynyt Maitotyttö. Samoihin aikoihin hän kirjoitti lastenkirjaa Vanha kissa ja eläinlääkärin apulaiset, joka ilmestyi vuonna 1985.
Kirsti Manninen kertoo kirjoittamisesta ja tuotannostaan tarkemmin Kirjasampo-kirjallisuusverkkopalvelussa https://www.kirjasampo.fi
En löytänyt suomennosta sanalle murri, mutta internetistä selvisi, mitä se on.
Se on mauste, joka esiintyi 1200-luvun islamilaisissa resepteissä, mutta hävisi 1300-luvulla. Mausteen aineksiin kuului mm. mädätettyä (?) ohrajauhoista tehtyä taikinaa. Murrin teko-ohje löytyy tältä sivulta:
http://www.pbm.com/~lindahl/cariadoc/recipes_introduction.html
