Seuraavissa teoksissa on saamelaisten asutushistoriaa, perinnöllisyystiedettä ja suomalaisten geenitutkimusta.
Pohjan poluilla : suomalaisten juuret nykytutkimuksen mukaan, 1999 (tässä esim. artikkeli Saamelaisten esiintyminen Suomessa varhaishistoriallisten lähteiden ja paikannimien valossa)
Etelä-Pohjanmaan historia 1-2 sisältää luvun Lappalaisten jälkiä Etelä-Pohjanmaalla
Karl Nickul: Saamelaiset kansana ja kansalaisina. 1970
Lappi. 4, Saamelaisten ja suomalaisten maa, 1989
Ennen, muinoin : miten menneisyyttämme tutkitaan, 2002 (tässä esim. artikkeli Saamelaisten juuret)
Kalevi Wiik: Suomalaisten juuret, 2004
Kalevi Wiik: Genetiikkaa sukututkijoille ja väestöjen juurtenetsijöille, 2009
Kalevi Wiik: Mistä suomalaiset...
Hei,Cineastin Etusivulla valitse yläpalkista A-Ö, jossa pääset näkemään koko elokuvalistauksen. Tässä näkymässä on yläosassa rajausvaihtoehtoja: lajityyppi, vuosi, imdb-pisteytys, kieli ja ikäraja. Kielivalinta valinta tarkoittaa nimenomaan ääniraidan kieltä. Pudotusvalikossa joutuu valitsemaan "näytä lisää", jolloin sieltä löytyy myös Norja. Näin pitäisi onnistua.
Kyseessä voisi olla Terrence Malickin ohjaus Julma maa (alk. Badlands). Se on vuodelta 1973, mutta esitetty televisiossa useampaankin otteeseen 90-luvulla.
Lisätietoa elokuvasta esim. IMDB:ssa: https://www.imdb.com/title/tt0069762/.
Iida Turpeista ei palkittu yhdestä novellista, vaan kokoelmasta tekstejä. Kilpailun tuomaristo (Siri Kolu, Anne Leinonen, Pirkko Heikkinen) luonnehti perusteluissaan Turpeisen tekstejä mm. seuraavasti: "Viimeiseen asti hiottu ja jäsennelty kokoelma, jonka tekstit hakevat rohkeasti rajaa tiiviin proosailmaisun ja runollisen monimerkityksisyyden välillä. Teksti on kuulasta, ilmavaa, ajatuksia herättävää ja jättää tilaa tulkinnalle. Kirjoittajalla on tunnistettava omaääninen lause. Kokoelma on teoksena punnittu ja täysin julkaisuvalmis."Tietokantoihin tekemieni hakujen perusteella Iida Turpeiselta ei löydy julkaistuja novelleja.JH Erkon kirjoituskilpailu (erkonkilpailu.net)
Linkola puhuu kivikirveestä ainakin kirjoituksessa Tekniikan sietämätön onnettomuus. "Kivijalkaperustelu tekniikalle on, että se helpottaa elämää. Helpottaa ja helpottaa, keksintö keksinnöltä aina vain helpommaksi. Helppo, helpompi, helpoin. Todellisuudessa ihminen on kivikirveestä lähtien ollut maapallolla ylivoimainen olento vailla kilpailua, otus jonka elämä on ollut luonnottoman ja epätoivoisen helppoa. Siitä lähtien ihmisen todellinen ongelma on ollut fyysinen helppous, tarkoituksettomuus, juurettomuus, turhautuneisuus."Alun perin Tekniikan sietämätön onnettomuus julkaistiin Suomen kuvalehden numerossa 3/1994. Se sisältyy myös Linkolan lehtikirjoituksista koottuun kirjaan Voisiko elämä voittaa (Tammi, 2004).
Hieman epäselvä kuva, mutta näyttää kovasti punkilta eli puutiaiselta.Niitä on tänä vuonna tavallistakin enemmän. Linkki YLE uutinen 16.7.2025THL kehottaa hankkimaan puutiaisaivotulehdusrokotteen. Rokotetta tarjotaan suuren riskin alueilla ilmaiseksi. Linkki Rokotustieto sivustolle.
Etunimi ”Meerika” on luultavasti muunnelma nimestä ”Merika” (vrt. esimerkiksi etunimet ”Maria” ja ”Maaria”). Uusi suomalainen nimikirja (Otava, 1988) kertoo, että ”Merika” on virolainen nimi, jonka malli on saatettu ottaa kreikan merellisistä nimistä, esimerkiksi nimestä ”Pelagia” (”pelagos”, ’meri’). Toisaalta se toimii Etelä-Virossa myös paikannimenä.
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan (WSOY, 1999) mukaan nimi voisi olla peräisin suomelle ja virolle yhteisestä sanasta ”meri”, jota käytetään myös etunimenä. Toisaalta Lempiäisen mukaan nimi voi olla myös etunimen ”Meeri” rinnakkaismuoto, jolloin perustana olisi englannin kielen etunimi ”Mary” ja ”Maria”. Ne palautuvat hepreaan ja kreikkaan ja mahdollisesti merkitykseen ’toivottu lapsi...
Akuankka.fi-sivustolla sanotaan, että "muiden käsikirjoittajien sijoittaessa Ankkoja sulavasti nykyajan teknologisten ihmeiden äärelle, halusi Rosa käsikirjoittaa Ankkansa vaappumaan suunnilleen 1950-luvulle. Siis samaan aikakauteen, johon Barksin suuret ankkatarinat osuvat." Tarkemmista vuosista ei löytynyt tietoa. Arvatenkin myös vanhoihin historiallisiin tarinoihin pohjautuvien sarjakuvien "nykyhetki" on 50-luvulla.
Lisää tietoa sivuilta:
https://www.akuankka.fi/piirtaja/15/don-rosa
Laulu on ilmeisesti J. Alfred Tannerin säveltämä ja sanoittama Rasputiini. Se alkaa: "Rasputiini rattoisa rahvaan mies, pyhimysten pylväs ja leikin lies." Jokainen kahdeksan säkeistöä päättyy riimeihin "lystikseen...yksikseen".
Laulu löytyy nuoteista Tanner, J. Alfred: Kuolemattomat kupletit (melodia, sanat) ja Kuplettimestarit ja mestarikupletit (melodia, sanat, sointumerkit).
En löytänyt laulua Tapio Rautavaaran esittämänä, mutta yksi levytys kuitenkin löytyy cd-levyltä Folkswagen: Kyläkaupan rappusilla (Pilfink Records, 2008).
Et kertonut tarvitsetko piirustuskirjaa aikuiselle vaiko lapselle.Alla olevissa linkeistä löytyy piirustusoppaita aikuisille, sekä lapsille ja nuorille, suomen- ja englanninkielisinä.https://tinyurl.com/aikuisillehttps://tinyurl.com/lapsille-ja-nuorilleNäistä kirjoista kannattaa tutustua Piirustustekniikan opas-sarjaan, johon kuuluu mm. Näin opit piirtämään-kirja.https://tinyurl.com/piirustustekniikan-opasPiirtäjän suuri käsikirja on myös hyvä aloittajalle.https://tinyurl.com/Piirtajan-suuri-kasikirja
Kahvilan miehille tiedoksi, että sanalla "pokka" on useita, toisiinsa liittymättömiä merkityksiä ja sen myötä alkuperiä.
Kielitoimiston sanakirja antaa sanalle merkitykset "pokeri" ja "pokerinaama":
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/pokka?searchMode=all
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologinen sanakirja kertoo, että molemmat sanat on mainittu jo Elias Lönnrotin sanakirjassa 1880, mutta Lönnrotin pokeri merkitsi nyrkkeilyä, ja on mahdollisesti lainaa englannin kielen poker-sanasta sanan alkuperäisemmässä merkityksessä. "Pokka" taas on venäläisperäinen ja merkitsee sivua tai kylkeä.
Kolmas "pokka" on kylä Lapissa, Kitisenlatvalla Koillis-Kittilässä. Suomenkielinen nimi on mukaelma pohjoissaamesta, ja sen pohjana on ollut ...
Voisiko laulu olla valssi nimeltä Elämän aalloilla? Sen kertosäkeessä lauletaan "Annoin sydämen / annoin nuoruuden" ... sekä "Annoin suudelman / tunsin, rakastan".
Laulun levytti Reijo Taipale v. 1995 albumilleen Natalie. Sen sävelsi ja sanoitti Reijo Lumisalmi.
Hei,väestön ennakkotilaston mukaan tammikuussa 2025 oli 1179 henkilöä jotka olivat täyttäneet 100 vuotta tai enemmän: https://pxdata.stat.fi:443/PxWeb/sq/92582cee-d49d-4d94-9735-f34e52954d3f. Väestön ennakkotilastossa ei valitettavasti ole yli 100-vuotiaista ikävuosittaisia tietoja.Vuoden 2024 tilastotieto väestöstä iän mukaan julkaistaan 4.4. Tieto päivittyy tällöin väestörakennetilaston (https://stat.fi/tilasto/vaerak) tietokantataulukkoon 11rd -- Väestö iän (1-v. 0-112) ja sukupuolen mukaan, 1972-2023 (https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_v…). Tässä poiminta yli 100-vuotiaasta väestöstä ikävuosittain ajankohdalta 31.12.2023: https://pxdata.stat.fi:443/PxWeb/sq/858f5891-e232-4020-b05e-24ad2f1942a…;
Kävin läpi Einari Vuorelan tuotantoa, mutta aivan noilla sanoilla olevaa runoa en löytänyt. Kokoelmassa Korpien takaa (1948) on kaksikin runoa, joissa on hyvin lähellä kysymääsi oleva kohta. Voisikohan etsimäsi runo olla jompikumpi näistä? Runon Kuoleva äiti viimeinen säe alkaa sanoilla "Katso, perhonen pyrisee ikkunassa. Se on vapautunut kotelostaan."Runo Polku taivaaseen alkaa näin: "Nyt sen tiedän: Olen vain kalkkikuori. Olen vain kotelo, josta perhonen lentää."
Kysymyksessä on ns. haloilmiö, joka syntyy, kun valo heijastuu ilmakehässä leijuvista jääkiteistä. Haloilmiöistä löytyy runsaasti tietoa Tähtitieteellinen yhdistys Ursan halosivuilta osoitteesta
http://www.ursa.fi/ursa/jaostot/halot/ sekä teoksesta Minnaert: Maiseman valot ja värit.
Hieno ajatus.
Käännösohjelma ehdottaa "Paras anteeksipyyntö on muuttunut käyttäytyminen"
Itse sanoisin ehkä " Paras anteeksipyyntö on muuttunut käytös"
Muuta suomennosta en fraasista löytänyt.
Helmet-kirjastojen Sateenkaarihyllyistä löytyy paljon sukupuoli-identiteettiä koskevia lukusuosituksia ja Kallion kirjaston tekemästä jutusta pääsee hyvin alkuun:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kallion_kirjasto/Jutt…
Hakusanalla 'sukupuoli-identiteetti' antaa Helmetin aineistohaku runsaasti luettavaa:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssukupuoli-identiteetti__Or…
