Helena Paparizou (oik. Elena Paparizou, kreikaksi Έλενα Παπαρίζου, s. 31. tammikuuta 1982, Göteborg) on kreikkalais-ruotsalainen laulaja. Hän syntyi Ruotsin Göteborgissa kreikkalaisille maahanmuuttajavanhemmille. Hän on siis 26-vuotias.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Helena_Paparizou
Tältä sivulta löytyy myös luettelo hänen levyistään. Helsingin kaupunginkirjastossa hänen soololevyistään on valitettavasti vain My number one. CD-levyn The game of love voi tilata Espoon kirjastoista. Helena Paparizouta on myös mukana muutamalla kokoomalevyllä, joita löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista. Levyjen saataavuuden voi katsoa HelMet-tietokannasta. http://www.helmet.fi/
Hänen kotisivujensa osoite on http://www.helenapaparizou.com/eng/news/
Ylen verkkouutisoinnin mukaan aiheeseen perehtynyt tutkija Ilona Kuusi arvioi, että Suomi on tukenut Afganistania 21 vuodessa karkeasti noin 850 miljoonalla eurolla. Tähän on laskettu kriisinhallinnan, kehitysavun ja humanitaarisen avun kustannukset kansainvälisesti vertailukelpoisella, OECD-järjestön käyttämällä tavalla. Pari vuotta sitten MOT-ohjelmassa puhuttiin jopa miljardin euron kokonaismenoista.https://yle.fi/uutiset/3-11965705Afganistanissa menehtyi kaksi suomalaista sotilasta ja 15 haavoittui. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/jarjettomia-rahasummia-suomi-kaytta…
Kyseessä on Paavo Haavikon nimeämätön runo kokoelmasta Tuuliöinä (1953), sikerämästä Leikit.Runo alkaa riveillä "Tyhjä talo, viljelty, puutarhain / omistajan kartoittama..."
Ottamatta kantaa yksittäisiin tapauksiin, mikä on lääkärien tehtävä, sanottakoon että korkea ikä (tässä tapauksessa yli 65 vuotta) ja hapoton maha ravintoaineiden imeytymisongelmineen ovat kumpikin riskitekijöitä B 12 -vitamiinin imeytymishäiriölle, mikä puolestaan aiheuttaa perniisiöösiä anemiaa. Ravintolisän ottaminen voi olla tarpeen tilan ehkäisemiseksi tai hoitamiseksi.
https://www.tevafinland.fi/b12-vitamiinin-puutostila/b12-vitamiinipuuto…
https://seura.fi/terveys/narastysta-ja-kiusallisia-vatsavaivoja-erikois…
B12-vitamiinin puute voi aiheuttaa anemiaa ja hermoston oireita.
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk0…
lle
Kyseessä on Juho Lahtisen säveltämä laulu" Kevät on!". Laulu on sävelletty Klaus U. Suomelan runoon. Sanat sisältyvät muun muassa teokseen Suomalaista urheilurunoa (toimittanut Klaus U. Suomela, Helsinki : Valistus, 1958).
Saatte runon sähköpostiinne.
Lärän om Staten on alkukielisten koottujen teosten osassa 3. Tässä linkki teostietoihin: https://keski.finna.fi/Record/keski.252179. Voit varata kirjan kirjastokortillasi ja pin-koodillasi.
Yleisten kirjastojen pätevyysvaatimukset löytyvät osoitteesta http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi
ja lisätietoa kirjastoalan pätevyysvaatimuksista löytyy aiemmasta tämän palstan vastauksesta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=bf171e89-d75…
Helsingin yliopisto järjestää avoimena yliopistokoulutuksena informaatiotutkimuksen perusopinnot (25 op) keväällä 2009. Lisätietoja saa osoitteesta
http://www.avoinyliopisto.fi/urlhaku.aspx?queryid=f99c35c4-0bd6-4391-ac…
Tampereen yliopiston avoimessa yliopistossa voi suorittaa informaatiotutkimuksen perusopinnot verkko-opintoina. http://www.uta.fi/tyt/avoin/opetustarjonta.html
Tampereelle voi hakea suorittamaan myös erillisiä opintoja ylimääräisenä...
Kirjan kirjastoluokka ei riipu siitä, onko kyseessä lasten vai aikuisten kirja. Eli kirja saa kirjastoluokan aiheen mukaan. Helsingin kaupunginkirjastolla on ainoana Suomen kuntien kirjastona käytössään luokitusjärjestelmä nimeltä HKLJ (Helsingin kaupunginkirjaston luokitusjärjestelmä), muiden kuntien kirjastot käyttävät Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää (YKL).
https://finto.fi/hklj/fi/
https://finto.fi/ykl/fi/
Elämäkertoja löytyy monista luokista. Esim. kirja Minä, Mauri Kunnas (tekijä Mauri Kunnas, muistiin merkitsi Lotta Sonninen) on HKLJ:n luokituksen mukaan luokassa 811 (Suomenkielisen kirjallisuuden historia ja tutkimus). Kirjojen Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille) / Taru Anttonen & Milla Karppinen (...
Hei,
Kiitos kysymyksestäsi. Tiedustelin hieman asiaa ja sain seuraavanlaisia vinkkejä.
Varkausmäki Könönpellossa on varmaan paras paikka kerätä marjoja ja sieniä.
Kämärin aluetta hieman epäilimme. Siellä on kyllä muuten mukava liikkua lähiluonnossa,
mm. mukavia luontoreittejä ja uimaranta sekä hienoja siltoja kosken yli.
Vattuvuori on myös yksi mahdollinen ulkoilualue lähellä kaupungin keskustaa, jossa on
myös metsää ja hyviä reittejä liikkujalle ja frisbeegolfratakin.
Myös Pieksämäen ja Jäppilän suuntaan mennessä, läheltä tietä, voi löytää marjapaikkoja,
näin täällä meillä arveltiin. Hyviä hetkiä luonnossa!
Yst. terv.
Virpi Naumanen
Kiitos-sana on johdos verbistä kiittää. Kiittää-verbillä on vastineita kaikissa lähisukukielissämme (esim. karjalan kiitteä, viron kiita). Verbin etäisempi alkuperä on epäselvä, mutta se vaikuttaa johdokselta, jonka kantasanaksi on arveltu samaa vanhaa vartaloa, josta on muodostettu myös verbi kiehua. Toisaalta merkityssuhteet eivät tule tätä selitystä. Kiittää-verbi saattaa olla myös vanha balttilainen laina, joka olisi samaa juurta kuin liettuan giedoti ’laulaa’.Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
Kielenhuollon kirjoista ei selvinnyt onko ajatusviivan lukeminen viivaksi virheellistä. Sitä pitäisi kysyä Kielitoimistosta http://www.kotus.fi/index.phtml?s=110 . Kielitoimiston sanakirjan mukaan pitkäjännitteinen on rinnakkainen ilmaisu pitkäjänteisen kanssa, joten molemmat ovat oikein.
Sellaisia kirjoja tai muuta aineistoa, joka ei kuulu PIKI-kirjastojen kokoelmiin, voi tilata kaukolainaksi muista kirjastoista. Kaukolainapyynnön voi tehdä omassa kirjastossa, joka hoitaa kirjan tilaamisen muualta.
Tilaavalla kirjastolla on yleensä kaukopalvelumaksu, jonka lisäksi asiakkaalta peritään mahdolliset lähettävän kirjaston maksut. Kaukolainan hinta saattaa siis vaihdella eri tapauksissa. Maakuntakirjastot ja esim. Varastokirjasto eivät peri mitään maksua, jolloin maksettavaksi tulee vain oman kirjaston kaukopalvelumaksu. Toisaalta esim. yliopistojen kirjastot perivät usein tuntuvan maksun. Aineisto pyritään toki tilaamaan asiakkaan kannalta edullisimmasta paikasta silloin, kun vaihtoehtoja on tarjolla.
Suomessa on erityyppisiä säätiöitä. Itsenäisten säätiöiden lisäksi on paljon ns. epäitsenäisiä säätiöitä ja rahastoja. Säätiöt rekisteröidään patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään säätiörekisteriin. Säätiöiden enemmistö on pieniä säätiöitä, joiden hallituksessa saattaa olla usein vain lain vaatimat kolme henkilöä. Pienten säätiöiden hallinto perustuu usein täysin vapaaehtoisuuteen ja muun muassa hallituksen jäsenyydet ovat tavallisesti luottamustoimia, joista ei makseta palkkiota.
Suuri osa säätiöistä hoitaa varainhankintansa itse, osa taas on julkisen viranomaisen perustamia ja/tai rahoittamia. Säätiön vuosittaiset tulot voivat koostua sijoitusten tuotoista kuten koroista ja osingoista, vuokrista, lahjoituksista sekä...
Kyseessä on varmaankin kirja Valeria karnevaaleissa. Finna.fi-palvelusta löytyvät seuraavat bibliografiset tiedot:
Valeria : tarina nukesta, joka kiersi maailmaa. C, (Valeria karnevaaleissa)
Alkuteos: Valériane au Grand hôtel é Rio
Ulkoasu: [54] sivua : kuvitettu ; 16:o
Kieli: suomi
Alkuteoksen kieli: ranska
Julkaisija: [Porvoo] : WSOY [1961]
Lisätiedot: [Madeleine Grize] ; [kuv. Ariane Chatel] ; [Madeleine Grizen tekstin mukaan suomeksi kertoneet Martta Tynni ja L. Aro]
Lähde: https://www.finna.fi/Record/fikka.3551542
Nimimerkki Rouva Huu on lastenkirjablogissaan kirjoittanut Valeria-sarjasta: https://lastenkirjahylly.blogspot.com/2010/03/muistaako-kukaan-valeriaa.html
Löysin Kansallisdiskografiasta seuraavan tietueen, https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Record/fikka…. Siinä kappaleen nimi on Tuntematon lehdenjakaja, säveltäjä Orvo, E., sanoittaja Puhtila, Sauvo (Saukkinakin tunnettu), sovittaja Virtanen, Eino ja esittäjät Nieminen, Siiri sekä Virtanen, Eino.
Kyseessä on vuonna 1959 ilmestynyt lastenkirja Kiis kiis kippurahäntä. Kirjan on toimittanut Elli-Kaija Köngäs ja kuvittanut Pirkko Koski.
Kiis kiis kippurahäntä Helmetissä
Näyttää tosiaan olevan niin, että tästä Järnefeltin Onnellisista löytyy Helmet-kirjastoista vain kuoropartituureja. Monihaun (http://monihaku.kirjastot.fi/ )mukaan maakuntakirjastoistakaan ei löydy kuin kuoronuotinnoksia. Ehdottaisin, että otat yhteyttä Sibelius-akatemian kirjastoon, http://lib.siba.fi/fin/ . Heidän aineistotietokantansa on Internetissäkin, mutta tällä hetkellä poissa käytöstä (http://finna.fi ).
Ns. opistoinsinöörejä valmistui teknillisistä oppilaitoksista. Riihimäen teknillisessä oppilaitoksessa koulutettiin insinöörejä 1960-luvulla. Esimerkiksi Helsingin Sanomissa 21.7.1968 julkaistun ilmoituksen mukaan Riihimäelle otettiin uusia oppilaita koneosaston valmistustekniikan ja sähköosaston puhelintekniikan insinööriopintoihin. Kolme vuotta kestäneen koulutuksen edellytyksenä oli ylioppilastutkinto.
http://oulun1.blogspot.com/2010/02/insinoorien-heikentynyt-arvostus.html
Helsingin Sanomat, arkistohaku
Listoja suomalaisista kirjankustantamoista löytyy esimerkiksi täältä:
https://www.kirjastot.fi/kirjallisuus/kustantajat?language_content_enti…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomalaiset_kirjankustantamot
Oheinen blogiteksti valottaa hieman sitä, millainen kirjallisuus minkäkin kustantamon julkaisulinjassa painottuu:
https://www.kirjailija.blog/2018/09/suomen-suurimmat-kustantajat-2018.h…
Mikäli kustantamot eivät tartu tarjottuun teokseen, kannattaa harkita kirjan painattamista omakustanteena:
https://www.akkustannus.com/luova-kustantaminen/nain-julkaiset-omakusta…
https://www.taloustaito.fi/vapaalla/omat-tekstit-julki--mita-omakustann…
Vinkkejä kirjan julkaisemiseen voi hakea esimerkiksi Saara Henrikssonin teoksesta Sinä julkaiset...
