"Oikean siiderin" käsite vaihtelee maittain. Suomen laki määrittelee siiderin varsin väljästi. Asetuksessa alkoholijuomista ja väkiviinasta (1344/1994) siideri tarkoittaa "[...] hedelmäviiniä, joka on valmistettu tuoreista tai kuivatuista omenoista tai päärynöistä tai niistä valmistetuista täysmehuista taikka täysmehutiivisteistä ja jonka alkoholipitoisuus on enintään 8,5 tilavuusprosenttia."
Mehutiivisteestä valmistettujen siiderien sokeripitoisuus vaihtelee suuresti. Jos lisättyä sokeria ei ole käytetty, tuotteen sokeripitoisuus voi olla erittäin alhainen, jopa alle yhden prosentin. Makeassa siiderissä sokeria voi olla jopa 8 %.
Huomattavasti tiukemmin on määritelty sellaiset siiderityypit, jotka ovat saaneet Euroopan unionin...
Ydinjäte on ydinenergian käytössä syntynyttä radioaktiivista jätettä. Se jaetaan korkea-, keski- ja matala-aktiiviseen jätteisiin. Näistä korkea-aktiivinen jäte on käytettyä ydinpolttoainetta. [1]
Ydinpolttoaine koostuu uraanioksidista, joka on puristettu noin sentin korkuisiksi, tiiviiksi ja vakiokokoisiksi napeiksi. Napit pakataan ohuisiin metalliputkiin eli polttoainesauvoihin. Sauvojen sisään jäävä tyhjä tila täytetään heliumilla ja sauvat sinetöidään. Sauvat kootaan tukirakenteiden koossapitämiksi nipuiksi ja niput ladataan reaktoriin. [2] [3]
Kun niput poistetaan reaktorista, ne ovat ulkoisesti samannnäköisiä kuin käyttämättöminä, mutta nyt ne on hyvin radioaktiivisia. Niitä jäähdytetään vuosia vesialtaissa...
Aihetta on tietysti käsitelty kaikissa historiankirjoissa, joissa käsitellään Suomen historiaa 1800-luvulta.
Toissa vuonna ilmestyi teos Tunteiden palo : Turku liekeissä 1827 , tekijänä Hannu Salmi. Kirja on erittäin perusteellinen ja käsittelee myös palon synnyttämiä tunteita ja siihen liittyviä tarinoita, mutta ennen kaikkea tosiasioita.
Ensimmäinen tiedustelemasi loru, "Sikin sokin sukkaset...", on kansanruno, ja se löytyy mm. teoksesta "Västäräkki vääräsääri ja yli 600 muuta suomalaista lastenlorua, kansanrunoa ja hokemaa" (Karisto 2004).
Toisen lorun "Kintaan kitaan kädet käy.." alkuperää en onnistunut selvittämään, mutta todennäköisesti kyseessä on myös kansanruno.
Tässä muutama linkki käyttökelpoisiin suomalaisen runouden tietokantoihin:
http://www.tampere.fi/kirjasto/sni/haku.html
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Tupakan nauttiminen on todistetusti hengenvaarallista sekä tupakoitseville itselleen että joskus huonolla onnella jopa muitten käryjä hengittämään joutuneelle. Myös tupakoivan naisen sikiölle aiheutuu vakavia vaaroja. Yleisluonteinen listaus tupakan terveysvaikutuksista löytyy mm, Wikipedian artikkelista tai Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivuilta, https://thl.fi/fi/web/alkoholi-tupakka-ja-riippuvuudet/tupakka/tupakka-…. Tupakkakasvi itsessään ei ole sen vaarallisempi kuin muutkaan myrkkyjä sisältävät kasvit.
Heikki Poroila
Kyseisen runon nimi on Dos Patrias. Alkukielisen runon ja sen englanninkielisen käännöksen löydät esimerkiksi täältä: https://allpoetry.com/Dos-Patrias#orig_8531741,%20.otitle_8531741.
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on muutama José Martín teos: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smarti%20jose__Orightresult….
Tämän keskustelun mukaan kyse olisi Maan magneettikentän aiheuttamasta häiriöstä. Elektronitykkien lähettämät suihkut poikkeutetaan magneettikentän avulla, ja laite on kalibroitu alueen keskimääräisen magneettikentän mukaan. Äkillinen muutos asennossa magneettikenttään nähden saa aikaan häiriöitä suihkujen ohjautumisessa ja siten kuvassa. Ilmeisesti demagnetointi auttaisi palauttamaan oikeat värit kääntämisen jälkeen.
Monokromaattisen putken kohdalla mainitaan, että laitetta käännettäessä kuvan sijainti näytöllä siirtyisi, joskin kuva itse ei vääristyisi.
Trinitron-putkessa poikkeutetaan myös elektronisuihkuja magneettisesti, joten magneettikenttien häiriöiden luulisi vaikuttavan myös niiden väripuhtauteen. Saman foorumin toinen...
Kansaneläkelaki säädettiin tosiaan vuonna 1937 punamultahallituksessa meluisien soraäänien saattelemana, kuten tuon ajan poliittiselle kulttuurille oli ominaista. Valitettavasti en pystynyt paikantamaan muistelmateosta, jossa kyseinen ajatus olisi ilmaistu. Tutkittuani ajan lehtikirjoittelua sekä eduskunnassa käytyjä keskusteluja tulin siihen tulokseen, että lakiesityksen suurin kritiikki koski kansaneläkkeen taloudellista vaikutusta: mikä taho maksaisi kulut ja kuka hyötyisi laista eniten. Lisäksi tulevan Kansaneläkelaitoksen valta-asema ja eläkkeiden keskittäminen herätti epäilyjä poliittisissa piireissä, varsinkin oikeistossa. En törmännyt maalaisliiton taka-ajatukseen Suomen asekuntoisen miesväestön kirjanpidosta, mikä ei tosin...
Seuraavista teoksista löytynee aiheeseen liittyvää tietoa. Tarkista myös näiden teosten (uusimpien) lähdeluettelot, niistä saa yleensä hyvin tietoa materiaalista, joka on keskeistä. Saatavuus sinun täytyy tarkistaa läheisestä kirjastostasi. Kirjastojen aineistotietokannoista on myös hyvä etsiä lisää kirjallisuusviitteitä, Internetin hakukoneilla niitä ei vielä löydy yhtä hyvin.
-Innes, Hammond, The Conquistoadors, London 1969.
-Prescott, William H., History of the conquest of Mexico and history of the conquest of Peru. New York, Modern Libary, [1950].
-Coe, Michael D., Mexico. London, Thames and Hudson, [n.1960]. (Ancient peoples and places ; 29).
-Bosworth, A. B., Alexander and the East : the tragedy of triumph. Oxford, Clarendon, 1996.
-...
Internetistä löytämieni tietojen mukaan laulun on ranskaksi levyttänyt ainakin Mike Shannon (levyllä Mike Shannon Anthologie) ja Laurent Voulzy (levyllä La septieme vague). Kappaleen nimi ranskaksi on Derniers baisers ja sen sanat löytyvät osoitteesta
http://www.paroles.net/chansons/13757.htm
Hajuvesien hiilijalanjälki ei ole aivan vähäinen. Hajuvesiin käytettävät ainesosat voivat olla petrokemikaaleja ja myös hajuvesien pullolla voi huomattava hiilijalanjälki. Yksittäisten ainesosien hiilijalanjäljistä en valitettavasti löytänyt tietoa.
Hajuvesialalla on kuitenkin nykyisin pyrkimystä vähentää tuotteiden hiilijalanjälkeä. Tällaisia toimia ovat esimerkiksi hajuvesipullojen kierrätys, uudelleen täytettävät pullot ja hajuvesiin käytettävien ainesosien tiukempi valvonta.
https://www.theforwardlab.com/2021/03/19/inside-the-fragrance-industrys-shift-in-sustainability
https://www.euronews.com/living/2019/04/04/the-perfume-industry-is-moving-towards-sustainable-fragrances
Kyseessä voisi olla Myös todellisuus on uskonto -kokoelman runo Juoksuhiekka: "Jossakin elämänsä vaiheessa / -- alkaa miettiä / missä on mennyt vikaan, / minkä olisi voinut tehdä paremmin, / valita toisin, / huomaamatta että mahdollisuuksia on aina ollut vain yksi ainoa, / ja että vaikka niitä olisi ollut useampiakin, / -- "
Hospitantti oli opiskelija, joka oli ns. kuunteluoppilaana eli ei varsinaisesti kirjoilla oppilaitoksessa. Kansakoulunopettajien hospitanttiopintojen sisällöt ilmeisesti hieman vaihtelivat, mutta saattoivat itseopiskelun lisäksi sisältää säännöllisenä opetuksena esim. kasvatusoppia ja opetusoppia, lisäksi opintoihin saattoi sisältyä opetusharjoittelu. Ks. Kansakoulun lehti 30.11.1928.Seminaareihin perustettiin hospitanttiluokkia ilmeisesti siksi, että pätevistä opettajista tai opettajaopiskelijoista oli pulaa, ks. esim. Kainuun sanomat 6.9.1924 ja Uusi Suomi 27.4.1921.
Kysymäsi kirja voisi olla Kornei Tsukovskin Tohtori Kipula.
Kirjassa tohtori Kipulan mukana Afrikkaan matkustaa liuta eläimiä mm. porsas, koira, papukaija, lehmä, pöllö ja krokotiili. Afrikassa joukko tapaa myös kaksipäisen eläimen ( ei siis yksisarvista).
Kirjan saatavuuden voit tarkistaa HelMet-aineistohausta,http://www.helmet.fi .
Jos tämä ei ole kaipaamasi kirja, muistaisitko koska olet kirjaa lukenut ja hieman lisää yksityiskohtia.
Nuoruustango, joka kuuluu Peter von Bagh'in ohjaaman elokuvan "Kreivi" musiikkiin, on Kaj Chydeniuksen säveltämä. Nuotit löytyvät mm. seuraavista nuottijulkaisuista: "Suuri toivelaulukirja" osa 5, "Sininen ja valkoinen -suomalaisten rakkaimmat sävelmät 1917-1992", Chydenius: "Opera omnia -Rakkauslauluja" ja Chydenius: "Sinua, sinua rakastan". Netistä en nuotteja tähän kappaleeseen löytänyt.
Tietosuojavaltuutettu on sivuillaan ottanut asiaan kantaa
http://www.tietosuoja.fi/fi/index/ratkaisut/henkilotietojenkeraaminenin… . Laissa yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004) (työelämän tietosuojalaki) sanotaan, että työnantajan tulee kerätä tiedot ensisijaisesti työntekijältä/työnhakijalta itseltään. Kyseisen lain 4 § koskee myös tietoverkoista kerättyjä tietoja.
Laki yksityisyyden suojasta työelämässä löytyy esimerkiksi Finlexistä :http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040759 .
Työsuojeluhallinon sivuilla on myös tietoa työelämän tietosuojasta http://www.tyosuojelu.fi/fi/tietosuoja . Tämänkin mukaan: "Muualta kuin työntekijältä itseltään kerätyistä tiedoista ja niiden sisällöstä työnantajan on kerrottava työntekijälle...
Valaat ja merenelävät:
Merenelävistä löytyy monenlaista tietokirjaa lapsille. Tässä niistä muutamia:
Claybourne, Anna: Eläinten jännä maailma (merenelävien lisäksi nisäkkäitä)
Cruz, Carlos da: Kalojen mitalla
Dods, Emma: Ihmeelliset eläimet (merenelävien lisäksi nisäkkäitä)
Jenkins, Martin: Eläinten palkintogaala (merenelävien lisäksi nisäkkäitä)
Rheene, Barbara van: Valtavat valaat
Myös paksulehtisissä kirjoissa on kivoja, värikkäitä kuvia sisältäviä kirjoja merenelävistä, kuten:
Ng, Neiko: Meren eläviä
The Boy Fitz hammond: Kaikenlaisia asioita!
Kivilajit:
Kivilajeista löytyi melko vähän pienille lapsille suunnattuja kirjoja. Seuraavat tietokirjat saattavat löytyä niin lasten-, nuorten kuin aikuistenkin osastoilta,...
Iivo Härkösen suomennos Heinrich Heinen Die Lorelei -runosta sisältyy teokseen Maailmankirjallisuuden kultainen kirja. 1 : Saksan kirjallisuuden kultainen kirja (toim. Rafael Koskimies, WSOY, 1930, s. 551- 552).
Teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa HelMet-haulla. Voit tilata teoksen omaan lähikirjastoosi.
https://www.helmet.fi/fi-FI
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Sinun kannattaa ottaa yhteyttä Seinäjoen ammattikorkeakoulun hakijapalveluihin ja tiedustella, onko vanhoja pääsykoekysymyksiä saatavana jostain.
hakijapalvelut (at) seamk.fi
