Risto Suikkarin lisensiaatintyössä 2007 ,PALOTURVALLISUUS JA KAUPUNKIPALOT SUOMEN PUUKAUPUNGEISSA – HISTORIASTA NYKYPÄIVÄÄN,
on sivulta 78 lähtien hyvin kattava luettelo Suomen kaupunkipaloista 1300-luvulta alkaen. http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789514286995.pdf
Sivulla 41 hän kertoo palojen leviämisestä ja ainakin esimerkkeinä olevat Turku ja Viipuri ovat palaneet useita kertoja. Listassakin Turku näyttäisi palaneen useimmin.
Olet oikeassa! Oiva Lohtander esitti todellakin Rehtori Rummukaista Hannu Kahakorven erinomaisessa televisiota varten tehdyssä minisarjassa. Sarja valmistui vuonna 1979 ja sitä on esitetty Suomen televisiokanavilla useampaan otteeseen sen jälkeenkin. Varsinaista teatterilevitykseen tarkoitettua elokuvaa ei siis ole tehty tästä Arto Paasilinnan kirjoittamasta kirjasta. Lisätietoja minisarjasta, näyttelijöistä ja ohjaajista löytyy mm. seuraavasta linkistä:
http://www.imdb.com/title/tt0079670/
Sivut ovat englanninkieliset.
Kyseinen katkelma on Thomas Stearns Eliotin (1888 - 1965) runosta Little Gidding (1942), sen viidennestä osasata. Runosta löytyy kolme suomennosta.
Ensimmäinen suomennos on Sinikka Kallio-Visapään suomennos vuodelta 1949. Se ilmestyi teoksessa T. S. Eliot: Autio maa : neljä kvartettia ja muita runoja (Otava, useita painoksia).
Seuraavan kerran runon suomensi Ville Repo antologiaan Tähtien väri : valikoima amerikkalaista runoutta (WSOY, 1992).
Juha Silvon suomennos ilmestyi vuonna 2007 WSOY:n kustantamana kaksikielisessä teoksessa Neljä kvartettoa / Four Quartets.
Anja Haglundin suomennosta kyseisestä runosta ei löytynyt.
Saatte runokatkelman suomennokset sähköpostiinne.
http://www.columbia.edu/itc/history/winter/w3206/edit/...
Nimenmuutoksen voit tehdä ainoastaan käymällä missä tahansa HelMet-kirjastossa. Varaa mukaasi voimassa oleva henkilötodistus.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Hei!Valitettavasti kaikkia kriteerejä täyttäviä kirjoja ei oikein löydy. Yksissä kansissa julkaistut, yli tuhatsivuiset teokset ovat jo lähtökohtaisesti harvinaisia. Sivumäärällä hakeminen kirjastojärjestelmästämme ei harmillisesti myöskään onnistu, ainakaan "suurempi kuin" -menetelmällä, jota tämä kysymys vaatisi. Yksi kaikki kriteerit nähdäkseni täyttävä kirja kuitenkin osui silmään hyllyjä selatessa: Norman Mailer, Porton haamu, julkaistu alun perin 1991, 1073 sivua.
Molemmat kysymäsi runot löytyvät Gunnar Ekelöfin suomennetusta runokokoelmasta ”Runoja” (Karisto, 1968). Kokoelman runot ovat Väinö Kirstinän ja Tarmo Maneliuksen suomentamia. ”Eufori” on julkaistu nimellä ”Euforia”, kun taas ”När de slipper ut” on saanut suomenkieliseksi nimekseen nimen ”Kun he pääsevät ulos”.
”När de slipper ut” löytyy suomeksi myös Ekelöfin kokoelmasta ”Epätasaiset runot” (Otava, 1981). Siihen runon on suomentanut Pentti Saarikoski nimellä ”Kun ne pääsee ulos”.
Muita suomennosversioita kyseisistä runoista en löytänyt tietokannoista enkä tutkimistani runokirjoista.
Paavo Cajander on suomentanut kyseisen katkelman ja koko virkkeen seuraavasti: ”Urhoollisuuden parempi puoli on varovaisuus, ja sillä paremmalla puolella minä olen pelastanut henkeni.” Suomennoskatkelma on otettu ”William Shakespearen koottujen draamojen” osasta VI (WSOY, 1958). Koska Cajanderin kuolemasta on kulunut yli 70 vuotta, sitä voi käyttää vapaasti. ”Henrik IV” (WSOY, 2004) löytyy myös Matti Rossin suomentamana, jos haluat muuta kuin Cajanderia.
Tampereen seudun museoiden Siiri-tietokannasta löytyy haulla mattolaituri yhdeksän valokuvaa ja haulla mattopyykillä kymmenen valokuvaa.
http://siiri.tampere.fi/
Suomen museot online –hausta löytyy aiheella pyykinpesu 118 kuvaa, mutta mattopyykistä kuvia ei näyttäisi olevan.
http://suomenmuseotonline.fi/fi
Kuva pyykinpesulaiturista ja huuhteluhuoneesta Munkkisaaren salmessa vuonna 1907 löytyy valokuvateoksesta Signe Brander : 1869-1942 : Helsingin valokuvaaja = Helsingfors fotograf / Jan Alanco http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1705656?lang=fin
Kuva naisista mattopyykillä Tampereen Alarannassa kesällä 1957.
http://www.uta.fi/yky/arkisto/koskivoimaa/kaupunki/1940-60/sukupuolijak…
Teoksessa Emännän tietokirja. II : L-Ö kerrotaan...
Retkeilijän kiviopasta ei ole enää myynnissä kirjakaupoissa. Antikvariaatti.net -antikvariaatissa on tällä hetkellä myytävänä muutama kappale kirjan ensimmäistä painosta (2004). Kirjan toisen painoksen vuodelta 2006 voi ladata ilmaiseksi seuraavista osoitteista:
https://docplayer.fi/8512229-Retkeilijan-kiviopas.html
http://www.e-julkaisu.fi/gtk/retkeilijan-kiviopas/pdf/Kiviopas.pdf
Yle Areenasta löytyy Rölli-sarjan jakso 38: Rölli ja kevätlaulu. Jaksossa esiintyy rölli nimeltään Iso Rölli. Roolitustietojen mukaan Isoa Rölliä näyttelee Jussi Lampi. Jakson loppupuolella hän laulaa: ”Suuri rölli olen minä hirmuinen.”. Iso Rölli ja suuri rölli siis viittaavat ainakin tässä tapauksessa samaan hahmoon.
Toinen henkilö voi noutaa varauksen puolestasi. Voit valtuuttaa hänet lainaamaan aineiston kortillesi. Tällöin hänellä pitää olla valtakirja, josta käy ilmi hänen koko nimensä ja henkilötunnuksensa. Muistuta häntä siitä, että hänellä pitää olla henkilötodistus mukana. Voit mainita valtakirjassa myös lainattavan teoksen (tai teosten) nimen.
Varauksen noutava henkilö voi myös lainata aineiston omalle kortilleen. Tällöin ei siis tarvita valtakirjaa.Tässä tapauksessa lainaus ei ole mahdollista automaatilla, vaan lainaus tapahtuu palvelutiskillä. Kerro tässä tapauksessa, mikä on varauksen viimeinen noutopäivä ja mistä teoksesta on kyse, jotta varaus löytyy varaushyllystä.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Erkki Väliniemi on koonnut Laajasalon historiaa koskevan nettijulkaisunsa yhteydessä artikkelin Jatkosotaa Laajasalossa. Linkki artikkeliin . http://ykh.mbnet.fi/ykh_historia_uusin/kertomuksia.html#valonheitinlotat (2015). Artikkelin lopussa on lähdeluettelo, jonka avulla pääsee eteenpäin.
Urho Myllyniemen kirja Vain valioita joukossamme on - lottien 14. valonheitinpatteri Helsingin ilmatorjunnassa (Ilmatorjuntasäätiö, 2014) kertoo ilmatorjuntalotista Helsingissä ja ainakin esittelytekstin mukaan se keskittyy nimenomaan naisylioppilaisiin, jotka keskeyttivät opintonsa ilmatorjuntatyön vuoksi. Helmet-linkki: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2185814?lang=fin
Espoon kaupunginarkistosta voit pyytää koulutodistuksia. Voit ottaa kaupunginarkistoon yhteyttä esimerkiksi sähköpostitse tai puhelimitse. https://www.suomi.fi/palvelut/palvelupiste/kaupunginarkisto-espoon-kaupunki/f4ef657e-d00d-44ae-ae5c-fb43c117d953Neuvolatietoja voit tiedustella Länsi-Uudenmaan Hyvinvointialueelta. https://www.luvn.fi/fiTiedoksi vielä, että Espoo-infosta saat yleisneuvontaa Espoon kaupungin palveluista ja tukea palveluihin hakeutumisessa. https://www.espoo.fi/fi/kaupunki-ja-paatoksenteko/asiakaspalvelu-ja-asiointi/espoo-info
Hei!
Pääkaupunkiseudun kirjastoilla ei ole olemassa yhteistä poistettavien kirjojen listaa. Lastenkirjojen kysyntä on suurta ja kirjat poistetaan usein vasta siinä vaiheessa, kun ne ovat täysin loppuunkuluneita. Sellaiset kirjat, joista uusia painoksia ei ole otettu, pidetään mielellään kokoelmissa mahdollisimman pitkään.
Oletko kysynyt antikvariaateista? Helsigissä Antikvaarinen Kirjakauppa Johannes Yrjönkadulla myy myös lastenkirjoja. Yrjönkatu 1, 00120 Helsinki. Puh. (09) 605 675.
Kunnalliskertomuksia ei löydy Inarin kirjastosta, vaan kunnalliskertomukset on varastoitu Inarissa johonkin muuhun paikkaan. Tähän vastaukseen ei ehtinyt tieto siitä, mihin. Rovaniemen kaupunginkirjasto on luetteloinut omistamansa kunnalliskertomukset nimellä toimintakertomukset: Inarin toimintakertomukset vuosilta 1957-1958 ja vuodesta 1960 eteenpäin löytyvät kyllä Rovaniemen kaupunginkirjaston Lappi-osastolta, mutta se on muun Rovaniemen pääkirjaston ohella suljettu kirjaston remontin ajaksi ainakin 31.5.2025 asti. Remontin aikana aineisto ei ole saatavilla, sen jälkeen toimintakertomuksia voi pyytää tarvittaessa lukusalilainaan oman kirjaston kautta.
Sanat löytyvät Raili Malmbergin runokokoelmasta Riekonmarjat, sen viimeisen runon Ylistyslaulu elämälle lopusta.
http://www.helmet.fi/search*fin/triekonmarjat/triekonmarjat/1%2C1%2C2%2…
Hei,
tässä asiassa kannattaisi kääntyä Kansalaisneuvonnan puoleen. Palvelusta ei voi saada selville viranomaisasioita, mutta palvelu antaa opastusta oikean viranomaisen luo.
Kansalaisneuvonnan verkko-osoite on http://www.kansalaisneuvonta.fi
Palveluun voi ottaa yhteyttä monin eri tavoin kuten esimerkiksi sähköisellä lomakkeella. Yhteydenottomahdollisuudet on esitetty sivustolla.
Tilastokeskuksen sivuilta löytyy tilastoja aiheittain. Kuolemansyistä löytyy eri aiheisia taulukoita alla olevasta linkistä:
https://www.stat.fi/til/ksyyt/tau.html
Uusimmat tilastot ovat vuodelta 2018. Vuoden 2019 tilastot julkaistaan 14.12.2020.
Tilastot ovat siis vuositilastoja, sen tarkempia tilastoja ei löydy. Lisää tietoa voi tarvittaessa kysyä Tilastokeskuksesta alta löytyvällä lomakkeella:
http://tilastokeskus.fi/til/ksyyt/yht.html